Nuori ihminen istuu Helsingin Suurkirkon portaiden yläpäässä yksin.

Lasten ja nuorten hyvinvointihankkeet etsivät tietä ulos yksinäisyydestä ja epätoivosta

13.09.2022

Miten lasten ja nuorten yksinäisyyttä, ulossulkemista yhteisöistään ja epätoivoa voitaisiin vähentää? Näitä kysymyksiä pohditaan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa tutkimushankkeissa. Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttilan johtaman R-to-B-tutkimuksen tavoitteena on vähentää lapsuudessa ja nuoruudessa koettua yksinäisyyttä ja ostrakismia eli poissulkemista. Turun yliopiston data-analytiikan apulaisprofessori Leo Lahti on mukana THL:n johtamassa tutkimuksessa, jossa pyritään vähentämään nuorten vakavaa väkivaltaa, huumeiden yliannostuksia ja itsetuhoista käyttäytymistä.

Professori Junttilan johtama konsortio sai yhteensä reilun 3,1 miljoonan euron rahoituksen syyskuuhun 2025 loppuvalle kaudelle. Tutkimussuunnitelma ulottuu kuuden vuoden eli kolmen optiovuoden päähän.

Konsortion tavoitteena on rakentaa päätöksentekoon tutkimusperustainen tiekartta siitä, miten lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksia voidaan erilaisissa ympäristöissä, kuten perheissä, kouluissa, sosiaalisessa mediassa ja kaveriryhmissä, vähentää.

– Toivon, että tutkimuksellamme on todella suuri merkitys. Yksinäisyys on vain kasvussa. Meillä oli oletus, että yksinäisyyttä lisänneen koronavaiheen jälkeen yksinäisyys lähtee taas laskuun, mutta niin ei ole tapahtunut. Yksinäisyys jatkaa nousuaan. Kaksi vuotta oli pitkä aika, jolloin lapset ja nuoret opettelivat uudenlaista sosiaalista kanssakäymistä. Harjoittelivat, miten toimia, kun muut ovat vaarallisia ja uhka, Junttila sanoo.

Tutkimuksessa käytetään muun muassa aivokuvantamisen, biomarkkereiden ja toimintatutkimuksen menetelmiä sekä laajoja kansallisia ja kansainvälisiä seurantatutkimusaineistoja, rekisteritietoja sekä eri kouluasteilla toteutettavien interventioiden vaikuttavuusarviointia.

R-to-B on erittäin laaja-alainen ja monitieteinen: mukana on Turun, Helsingin, Aalto ja Jyväskylän yliopistojen kasvatus- ja kehityspsykologian, sosiologian, lääketieteen, lastenpsykiatrian, neurotieteen, taloustieteen sekä informaatioteknologian asiantuntijoita. Turun yliopistosta Junttilan rinnalla omia työpakettejaan johtavat väestötutkimuskeskuksen apulaisprofessori Linnea Karlsson, oppimisanalytiikan keskuksessa työskentelevä apulaisprofessori Mikko-Jussi Laakso sekä Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Tuominen.

– Linnea Karlssonin johdolla me tutkimme bio-psyko-sosiaalisia tekijöitä. Selvitämme muun muassa, mitä lapsen aivoissa tapahtuu tai mitä silmänliikkeet kertovat, kun lapsi jää ulkopuolelle. Tai miten ulkopuolinen stressi nostaa kortisoliarvoja, Junttila kertoo.

Mikko-Jussi Laakson osuutena on tuoda mukaan Turun yliopistossa kehitetty ViLLE-menetelmä, jota käytetään mittausten tekemiseen. Tuominen johtaa interaktio-työpakettia, jossa vastataa hankkeen viestinnästä, vuorovaikutuksesta niin lasten, nuorten, poliittisten päättäjien kuin asiantuntijayhteisöjen kanssa sekä tulosten levittämisestä.

Turun osuutena on keskittyä pieniin lapsiin, erityisesti varhaiskasvatusikäisiin, ja pohjaa työlle saadaan FinnBrain-tutkimushankkeesta. Junttila kuitenkin korostaa, että vaikka eri osahankkeissa on eri vetäjät ja oma tehtävä, tutkimushankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä hallinnollisten rajojen yli. 

Konsortion osapuolina ovat myös Itsenäisyys juhlavuoden lastensäätiö Itla, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Konsortiolla on laaja sidosryhmäyhteistyö mm. opetus- ja kulttuuriministeriön, sisäministeriön, poliisiosaston, kuntien sekä järjestöjen kanssa.

Young Despair etsii tietä ulos epätoivosta

STN myönsi rajoituksen myös THL:n johtamalle Ulos epätoivosta – ratkaisuja nuorten väkivaltakuolemiin, itsemurhiin ja huumekuolemiin johtavien elämänkulkujen katkaisemiseksi -tutkimushankkeelle. Kokonaisrahoituksesta reilun 360 000 euron rahoituksen sai Turun yliopiston data-analytiikan apulaisprofessori Leo Lahti.

Nuorten vakavaa väkivaltaa, huumeiden yliannostuksia ja itsetuhoista käyttäytymistä vähentämään pyrkivä Young Despair -tutkimushanke selvittää väkivallasta, huumeista ja itsetuhoisesta käyttäytymisestä aiheutuneita alle 30-vuotiaiden kuolemia ja läheltä piti -tapauksia.

– Minun ryhmäni tehtävänä on tutkia hyvin laaja-alaisesti suomalaista rekisteriaineistoja. Yksittäisten ihmisten elämästä kertovaa rikasta yksilölähtöistä dataa tutkimalla etsimään yhteneviä tapahtumia tai ilmiöitä, jotka yhdistävät ihmisiä, joilla on riskikäyttäytymistä. Ja millaisissa tilanteissa tuo riskikäyttäytyminen johtaa huonoihin tuloksiin, Lahti kertoo.

Tutkimuksessa pyritäänkin löytämään keinoja nuorten riskikäyttäytymisen ja haitallisten elämänkulkujen ehkäisyyn ja hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisäämiseen. Ajatuksena on, että tehostamalla epäsuotuisimpien tapahtumakulkujen ehkäisyä voidaan pahoinvoivia nuoria auttaa laajemminkin.

Tutkimus hyödyntää rekisteritietoja, dokumentteja sekä nuorten, perheiden ja ammattilasten haastatteluja. Sosiaalisen ruumiinavauksen menetelmää ja uusimpia analyysimenetelmiä soveltamalla pyritään nuorten elämänkuluista tunnistamaan pisteitä ja prosesseja, joiden kautta haitalliset kehityskulut olisivat ennalta ehkäistävissä.

Tutkimusta tekevät THL:n, Nuorisotutkimusseuran, A-klinikkasäätiön sekä Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijat yhteistyössä kentän toimijoiden ja hallinnon sekä nuorten kanssa.

 

14.9. lisätty Leo Lahden kommentti.

Luotu 13.09.2022 | Muokattu 14.09.2022