Asiasana: Keuhkosairausoppi ja kliin. allerg.

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elintapamuutoksiin (Väitös: LL Miia Aro, 20.11.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella. Hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elintapojen omaksumista pirstaleisen unen ja yönaikaisen hapenpuutteen väistyttyä. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.

CPAP-hoidon käyttötunnit ovat yhteydessä uniapneapotilaiden sydän- ja verisuonitautien riskiin (Väitös: LL Minna Myllylä, 2.10.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä, kuten suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt. LL Minna Myllylä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Tutkimuksen perusteella mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttää CPAP-laitteen käyttöä yli 4–6 tuntia päivässä.

Uutta allergiatutkimusta soveltamalla koululaisten allergiaruokavalioita voidaan vähentää yli puolella

14.01.2019

Ruoka-aineista johtuva allergia heikentää monella tavalla elämänlaatua, ja siitä aiheutuu sekä perheille että yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Tuoreessa tutkimuksessaan professori Johannes Savolaisen Turun yliopistossa johtama tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa soveltanut uutta, aiempaa tarkempaa ruoka-aineallergioiden testausmenetelmää. 

Keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian opiskelu

Jatkokoulutuksessa erikoislääkärikoulutuksen keskeiset osa-alueet ovat keuhkosairauksien ja tuberkuloosin koko kirjo, keuhkosairauksien akutologia, allergiset ja työperäiset hengityselinsairaudet, obstruktiivinen uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt, äkillisen ja kroonisen hengitysvajauksen hoito sisältäen happihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon eri tyypit ja hengityselinten polikliiniset toimenpiteet kuten keuhkoputkien tähystys sekä keuhkojen toiminnan kliinisfysiologiset tutkimukset.

Syöpäpotilaiden oireiden hoidossa on parannettavaa (Väitös: LL Maria Silvoniemi, 9.11.2018, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Parantumattomasti sairaita hoitavien lääkäreiden palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon osaamisessa on kehitettävää ja lääkärit tarvitsevat enemmän koulutusta aiheesta. Tehokasta oirehoitoa tarvitsevat monet vakavasti sairaat, mutta erityisesti keuhkosyöpää sairastavat potilaat, joiden sairaus todetaan usein vaiheessa, jossa tauti on levinnyt ja parantavaa hoitoa ei ole tarjolla.