Asiasana: Keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tupakointiin puututaan liian harvoin terveydenhuollossa (Väitös: LL Eveliina Hirvonen, 15.10.2021, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Vain puolet aktiivisesti tupakoivista potilaista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa, käy ilmi LL Eveliina Hirvosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Astmapotilaiden tupakointiin ja työkykyyn painottuvassa tutkimuksessa todettiin myös vaikean astman ja monisairastavuuden lisäävän riskiä työkyvyn heikkenemiselle.

CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elintapamuutoksiin (Väitös: LL Miia Aro, 20.11.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella. Hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elintapojen omaksumista pirstaleisen unen ja yönaikaisen hapenpuutteen väistyttyä. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.

CPAP-hoidon käyttötunnit ovat yhteydessä uniapneapotilaiden sydän- ja verisuonitautien riskiin (Väitös: LL Minna Myllylä, 2.10.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuva uniapnea eli obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä, kuten suurentunut sydän- ja verisuonitautisairastuvuus sekä aineenvaihdunnan toimintahäiriöt. LL Minna Myllylä selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Tutkimuksen perusteella mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttää CPAP-laitteen käyttöä yli 4–6 tuntia päivässä.

Uutta allergiatutkimusta soveltamalla koululaisten allergiaruokavalioita voidaan vähentää yli puolella

14.01.2019

Ruoka-aineista johtuva allergia heikentää monella tavalla elämänlaatua, ja siitä aiheutuu sekä perheille että yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Tuoreessa tutkimuksessaan professori Johannes Savolaisen Turun yliopistossa johtama tutkimusryhmä on ensimmäistä kertaa soveltanut uutta, aiempaa tarkempaa ruoka-aineallergioiden testausmenetelmää. 

Keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian opiskelu

Jatkokoulutuksessa erikoislääkärikoulutuksen keskeiset osa-alueet ovat keuhkosairauksien ja tuberkuloosin koko kirjo, keuhkosairauksien akutologia, allergiset ja työperäiset hengityselinsairaudet, obstruktiivinen uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt, äkillisen ja kroonisen hengitysvajauksen hoito sisältäen happihoidon ja kaksoispaineventilaatiohoidon eri tyypit, keuhkosyöpä, keuhkoparenkyymisairaudet ja hengityselinten polikliiniset toimenpiteet kuten keuhkoputkien tähystys sekä keuhkojen toiminnan kliinisfysiologiset tutkimukset.