Vihapuheen syitä on etsitty ihmisen biologiasta, kulttuurista ja sosiaalisen median algoritmeista. Tällaiset selitykset hämärtävät kuitenkin sen, että vihaa ja vastakkainasettelua lietsotaan usein tietoisesti, kirjoittaa dosentti Reima Välimäki.
Taidetyö ja talouden uudet muodot -hanke kutsuu taiteilijoita kertomaan kokemuksistaan työstä ja arjesta Suomessa. Projektissa selvitetään, miten taiteilijat elättävät itsensä, miten taidetyö yhdistyy muuhun työhön ja arkeen ja kuinka taiteilijan asiantuntijuus karttuu.
Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös suomalaiset ovat osallistuneet kolonialistisiin toimiin. Uusi kokoomateos tarkastelee suomalaisten koloniaalista osallisuutta merten takana sekä kulttuurista kolonialismia kotimaassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Tutkijoiden mukaan teos tuo tervetullutta historiallista tutkimustietoa suomalaisten toiminnasta erilaisissa koloniaalisissa konteksteissa ja haastaa ajatuksen suomalaisten koloniaalisesta viattomuudesta.
Etnologian Vaihtuvateemainen projektityöskentely -kurssi toteutetaan yhteistyössä vuosittain vaihtuvan yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa. Tänä lukuvuonna kurssilla selvitettiin elektroniikkateollisuudessa 1990–2000-luvuilla työskennelleiden naisten kokemuksia yhteistyössä Salon elektroniikkamuseon kanssa. Kurssilla toteutettujen haastattelujen antia esitellään kaikille avoimessa verkkoseminaarissa tiistaina 25.1.2022.
Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.
Turun yliopiston uudet professorit esittäytyvät ja kertovat tutkimusaiheistaan videoiduilla professoriluennoilla. Katso kahdeksan uuden professorin ja kahden työelämäprofessorin juhlaluennot.
Uuden etsijät. Salatieteiden ja okkultismin suomalainen kulttuurihistoria (toimittajat Maarit Leskelä-Kärki ja Antti Harmainen, Teos) on monivuotisen tutkimushankkeen päätösteos. Koneen säätiön rahoituksella vuodesta 2018 toiminut Uuden etsijät. Esoteerisuuden ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa on tarkastellut Suomen kulttuurihistoriaa 1800-luvun loppupuolelta sotien väliseen aikaan uudesta esoteerisuuden näkökulmasta.
Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat tuottivat näyttelyn Porin kaupunginkirjastoon. Yhteistyössä on mukana myös Sataedu Nakkilan toimipaikka.
Svenska litteratursällskapet i Finland on myöntänyt rahoituksen ”Väärentäjät” nimiselle tutkimushankkeelle, joka lähestyy 1800-luvun alkupuolen suomalaisten kirjoitustaitoa rikoksen näkökulmasta ja tutkii niitä tilanteita, joissa etenkin alempisäätyiset suomalaiset olivat tuomiolla väärennysrikoksista.
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden teemat nousevat yhä useammin esiin tutkimuksessa ja opinnäytteissä. Puheenvuoroja sateenkaarihistoriasta -tilaisuudessa Turun yliopiston opiskelijat ja henkilökunta esittelevät minialustuksissa tuoreita tutkimustuloksiaan ja käynnissä olevia hankkeita.