Jäkälää tarjottiin 1800-luvulla sinnikkäästi suomalaisten ruokavalioon. Historiantutkijat ovat Turun yliopistossa louhineet digitaalisin menetelmin koko sanoma- ja aikakauslehtiaineistoa ennen vuotta 1920, ja tuloksena on ollut uutta tietoa muun muassa kotimaisen jäkälävalistuksen pitkästä linjasta.
PIM-kinaasit ovat evolutiivisesti hyvin säilyneitä entsyymejä, joita löytyy niin ihmiseltä kuin millinmittaisilta sukkulamadoilta. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitokselta on aiemmin osoittanut PIM-kinaasien edistävän syöpäsolujen liikkuvuutta ja hengissä säilymistä, mutta nyt ryhmä on havainnut niiden säätelevän myös hajuaistin toimintaa.
Maailmassa elää noin sata ulkomaailmasta eristäytynyttä alkuperäiskansaa. Suuri osa niistä asuu Amazonian alueen sademetsissä. Yksi näistä kansoista on Perun mashco-pirot, joiden elämäntapaan ja kulttuuriin voi nyt tutustua Helinä Rautavaaran museossa helmikuun 2020 alkupuolelle saakka. Näyttelyn ja Entressen kauppakeskukseen muuttaneen Helinä Rautavaaran museon avajaisia vietetään perjantaina 30.8.
Polarimetria on tärkeä tähtitieteellisten havaintojen menetelmä, jonka tavoitteena on havaita ja mitata avaruuden kohteiden – kuten asteroidin, planeetan, kaasusumun, tähden tai eksoplaneetan – lähettämän, heijastaman tai sirottaman valon polarisaatiota. Turun yliopiston tutkimusryhmän johdolla rakennettu polarimetri teki ensimmäiset havaintonsa heinäkuussa 2019 asennettuna Kanariansaarilla sijaitsevaan yhteispohjoismaisessa käytössä olevan Nordic Optical Telescopeen. Turun yliopistosta tulee lokakuussa 2019 NOT-teleskoopin toinen omistaja.
Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa. KM Meiju Keinäsen väitöstutkimus korostaa, että oppimisympäristöjen ja -käytänteiden tulisi tukea esimerkiksi opiskelijan aktiivista roolia ja motivaatiota. Opintojen tulisi olla myös monipuolisia, kansainvälisiä ja työelämälähtöisiä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin arviointityökaluja, joita käyttämällä korkeakoulut voivat kehittää opintojaan edistämään paremmin opiskelijoiden innovaatiokykyä.
Turun yliopistossa väittelevä Mari Kupiainen selvitti väitöstutkimuksessaan osaamisen ja asiantuntijuuden rakentumista sukupuoleen sidottuna asiana. Väittelijä purki väitöskirjassaan sukupuolineutraaliuteen nojaavaa oletusta siitä, ettei sukupuolella ole merkitystä nykyaikaisessa asiantuntijatyössä. Tarkastelemalla puheessa tuotettuja osaamista ja sukupuolta jäsentäviä merkityksenantoja sekä niiden suhdetta asiantuntijuuden kehittämiseen väittelijä osoitti, että puhetavoissa rakennetaan, usein epäsuorasti, käsitystä sukupuoleen sidotusta osaamisesta.
KM Iina Männikön tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hyvä opetus edellyttää opettajalta kykyä moniulotteiseen reflektointiin. Väittelijä havaitsi lisäksi menetelmiä, joiden avulla opettajien hyödyllistä reflektointia voidaan kehittää.
Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa osoitettiin, että 10 viikon ikäisillä lapsilla, joiden äideillä oli raskausaikana stressioireita, todettiin alentunut kortisolivaste stressikokeessa, mikäli lapsella oli koehetkellä rinovirusinfektio. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten raskausaika vaikuttaa stressinsäätely- ja immuunipuolustusjärjestelmien välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä astma- ja allergiasairauksien syntyyn.
Suomi ja Japani solmivat diplomaattiset suhteet 100 vuotta sitten. Sen kunniaksi Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus sekä poliittisen historian oppiaine järjestävät kaikille avoimen yleisöluennon sekä tieteellisen seminaarin.
MEd Jingwen Jiangin väitöstutkimus syventää ymmärrystä opettajien tunnekokemuksista, tunteiden säätelystä, tunteiden ilmaisusta ja uskomuksista sekä niiden suhteesta siihen miten opettaja kannustaa oppilaita autonomiaan, osaamiseen sekä yhteenkuuluvuuteen. Tutkimuksen avulla voidaan edistää opettajien myönteisiä käsityksiä ja tunnekokemuksia sekä tehokasta opettajuutta, joiden avulla kyetään vastaamaan opiskelijoiden psykologisiin tarpeisiin.