Syöpätaudit, aivotutkimus, lihavuuden mekanismit ja sydänsairaudet. Nämä ovat osa lääketieteen erikoisaloista, joihin PET-kuvantamisen nopea kehitys heijastuu. Turussa alkaa kesäkuun 3. päivänä kansainvälinen Turku PET-symposiumi, jossa käydään läpi alan uusin tutkimusnäyttö PET-merkkiaineista menetelmän kliinisiin käyttötapoihin.
Koko kehon PET-kamera on otettu käyttöön valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa. Uuden sukupolven kuvantamislaite avaa uusia mahdollisuuksia tutkia sairauksia, joissa kyse ei ole yhden elimen sairaudesta, vaan koko elimistöön vaikuttavasta häiriötilasta. Tällaisia sairauksia ovat muassa diabetes, sepelvaltimotauti ja MS-tauti. Tutkittavalle uusi laite merkitsee pienempää sädeannosta ja lyhempää kuvausaikaa.
Lihavuuden riskitekijät ja impulsiivinen syöminen ovat yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksiin, selviää tutkijalääkäri Tatu Kantosen väitöstutkimuksesta.
FM Susanne Vainio tutki väitöskirjassaan aivojen tulehdusreaktioiden kuvantamista MS-taudin toteamiseen tautimalleilla. Uusia, tarkempia diagnostisia menetelmiä neuroinflammaation kuvantamiseen tarvitaan, jotta tauti voidaan todeta varhaisemmassa vaiheessa, taudin etenemistä voidaan seurata, ja uusien lääkehoitojen tehoa arvioida. Väitöskirjassa arvioitua tautimallia sovelletaan jo useissa eri kansainvälisissä tutkimusryhmissä uusien PET-kuvantamisen merkkiaineiden arviointiin.
Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.
Turun yliopistossa väittelevän LL Tiina Juntikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Hodgkinin lymfooman eri alatyyppien yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kahden reseptorin ilmaantuvuutta eri lymfoomissa. Tutkittuja reseptoreita voi olla mahdollista hyödyntää uusien tutkimus- ja hoitomuotojen kehittämisessä.
Business Finland on myöntänyt 0.9 miljoonan euron rahoituksen Turun PET-keskuksen ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan yhteishankkeelle. Hanke kehittää menetelmiä muassa syövän kuvantamisessa käytettävien radiolääkkeiden valmistukseen ja edistää yksilöllisiä syöpähoitoja. Turun yliopiston osuus myönnetystä rahoituksesta on 0.55 miljoonaa euroa.
LL Tommi Kokin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kehitettiin sydämen PET-kuvantamisen kaksoisliiketahdistusmenetelmä, joka huomioi samanaikaisesti sekä sydämen supistumisesta että hengitysliikkeestä aiheutuvat sydämen liike-epätarkkuudet. Sydämen kaksoisliiketahdistettu PET on potentiaalinen kuvantamismenetelmä tulehduksellisten ja repeämisalttiiden sepelvaltimoplakkien havaitsemiseksi ennen akuuttia sepelvaltimotautikohtausta.
Johanna Päivärinta osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa, että PET-kuvantamisen avulla on mahdollista mitata munuaissiirteen verenvirtausta. PET-kuvantaminen osoittautui tutkimuksessa käyttökelpoiseksi metodiksi sekä munuaissiirteen että sepelvaltimoiden verenvirtauksen määrittämisessä munuaissiirteen saaneilla potilailla.
Turun PET-keskus on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä viiden miljoonan euron avustuksen uuden sukupolven positroniemissiotomografin (PET) hankintaan. Uusi PET-kamera kuvaa koko kehon kerrallaan. Kamera välittää tietoa siitä, miten elimet ja elimistö ovat juuri kuvaushetkellä vuorovaikutuksessa keskenään, kertoo PET-keskuksen johtaja, professori Juhani Knuuti.