Asiasana: pet-kuvantaminen

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Molekyylikuvantaminen vauhdittaa uusien immunologisten täsmälääkkeiden kehitystä sepelvaltimotautiin (Väitös: FM Mia Ståhle, 28.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Mia Ståhle tutki väitöskirjassaan uusia tulehdukseen liittyviä lääkekehitys- ja kuvantamiskohteita sepelvaltimotaudin kokeellisissa malleissa. Tutkimus osoitti, että uusi fosforyylikoliiniin pohjaava vasta-ainehoito parantaa sepelvaltimoiden toimintaa ja hillitsee valtimoiden haitallista tulehdusta eläinmallissa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että GLP-1-reseptori on lupaava kohde valtimoiden ja sydäninfarktinjälkeisen tulehdusreaktion molekyylikuvantamiselle.

MS-taudin PET-kuvantamiseen kehitetyt uudet merkkiaineet ovat osoittautuneet lupaaviksi eläinkokeissa (Väitös: FM Petri Elo, 6.11.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MS-taudin diagnostiikan parantamiseksi kehitetyt radioaktiiviset PET-merkkiaineet pystyvät tarkasti havaitsemaan tulehdusta ja taudin etenemistä MS-taudin eläinmalleissa, osoittaa FM Petri Elo Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan.

Aivojen mikroglia-aktiivisuus ennustaa nopeampaa MS-taudin etenemistä

13.10.2020

Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi mikrogliasolujen aktiivisuus aivojen tulehduspesäkkeitä ympäröivillä alueilla ennustaa MS-taudin nopeampaa etenemistä. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa aivojen mikrogliasolujen aktiivisen muodon ennustavan MS-taudin etenemistä.

Uudet molekyylikuvantamisen menetelmät ja merkkiaineet voivat auttaa sepelvaltimotaudin arvioinnissa (Väitös: FM Maria Grönman, 9.10.2020, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Maria Grönman kehitti väitöstutkimuksessaan uusia sydänlihaksen verenvirtaukseen ja uudisverisuonituksen molekyylimekanismien tunnistamiseen perustuvia positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamismenetelmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että PET-kuvantaminen on käyttökelpoinen menetelmä sydänlihaksen elinkykyisyyden ja vaurion jälkeisen paranemisprosessin kuvantamisessa.

Aivot voivat säädellä koko kehon aineenvaihduntaa (Väitös: MD Eleni Rebelos, 11.9.2020, sisätautioppi)

Aivojen aineenvaihdunta voi suoraan säädellä koko kehon aineenvaihduntaa. Tämä käy ilmi MD Eleni Rebeloksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Väitöskirjan kahdessa erillisessä aineistossa suurempi aivojen ravintoaineiden otto ennusti huonompaa aineenvaihdunnan terveyttä lihavuusleikkauksen jälkeen.

Immuunijärjestelmä häiriintyy jo psykoosisairauksien varhaisvaiheissa

05.05.2020

Suomalaistutkijat osoittivat psykoosidiagnoosin ensimmäistä kertaa saaneilla potilailla immuuniviestintäverkoston poikkeavuuden, jolla on yhteys myös aivojen immuunijärjestelmän toimintaan. Turun yliopiston, Tyks Psykiatrian, HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimus vahvistaa käsitystä psykoosisairauksista koko elimistön sairauksina.

Alentunut insuliiniherkkyys ennustaa huonompaa kognitiivista suoriutumista

08.10.2019

Turun yliopiston, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan alentunut insuliiniherkkyys keski-iässä ennustaa hitaampaa aivojen prosessointinopeutta ja huonompaa toiminnanohjausta 15 vuotta myöhemmin.  Hitaampi aivojen prosessointinopeus oli yhteydessä lisääntyneisiin aivojen amyloidikertymiin. Aivojen verenkiertoperäiset muutokset eivät sen sijaan olleet yhteydessä neuropsykologisten testien tuloksiin.