Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Sepelvaltimoiden yhdistelmäkuvantaminen ohjaa rintakipupotilaan tehokkaasti oikeaan hoitoon (Väitös: LL Iida Stenström, 18.12.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Sepelvaltimoiden tietokonetomografian (TT) ja positroniemissiotomografian (PET) yhdistelmä vaikuttaa rintakipupotilaan jatkotutkimuksiin. LL Iida Stenströmin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että yhdistelmäkuvantamisen tuottama tieto ohjaa tehokkaasti jatkotutkimuksia, kuten kajoavan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen käyttöä.

Äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa eri tavoin vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien aivoihin (Väitös: LL Satu Lehtola, 11.12.2020, psykiatria)

Äidin voimakas psyykkinen stressi keskiraskaudessa on yhteydessä poikavauvojen pienempiin mantelitumakkeisiin ja tyttövauvojen suurempaan vasemman mantelitumakkeen kokoon, toteaa LL Satu Lehtola Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan. Magneettikuvantamista hyödyntämällä tehdyn tutkimuksen perusteella sukupuoli näyttäisi säätelevän äidin raskaudenaikaisen stressin eri tyyppien yhteyttä vastasyntyneen aivoihin. 

Ravitsemustekijät ja ylipainon määrä vaikuttavat vakavasti ylipainoisten lasten ja nuorten kardiometabolisten sairauksien riskiin (Väitös: MD Christoph Saner, 20.11.2020, sisätautioppi)

MD Christoph Saner tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ylipainoon vaikuttavia tekijöitä ja ylipainon haitallisia terveysvaikutuksia vaikeasti ylipainoisten australialaisten lasten ja nuorten kohortissa. Tutkimuksen perusteella proteiinien osuus ruokavaliossa olisi käänteisesti yhteydessä kokonaisenergian saantiin. Murrosikäisillä pojilla ylipainon vaikeusaste taas oli yhteydessä veren metabolomisiin profiileihin, jotka liittyvät sydän- ja verisuonitautien ennusteeseen aikuisiässä.

CPAP-laitehoito lievittää hyvin uniapnean oireita, mutta ei johda pysyvämpiin elintapamuutoksiin (Väitös: LL Miia Aro, 20.11.2020, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Unenaikaista hengityshäiriötä hoidetaan yleensä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella. Hoidon on ajateltu edistävän myös terveellisempien elintapojen omaksumista pirstaleisen unen ja yönaikaisen hapenpuutteen väistyttyä. LL Miia Aro totesi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että vaikka uniapnean ja muiden unenaikaisten hengityshäiriöiden oireet lievittyvät hoidolla selvästi, ei potilaiden elintavoissa tai naisten kohdalla lääkkeiden käytössä nähdä eroa pitkäaikaisenkaan CPAP-käytön jälkeen.

Lapsuuden sosioekonominen asema ennustaa aikuisiän kardiometabolista terveyttä (Väitös: LL Elina Puolakka, 30.10.2020, sisätautioppi)

Korkeampi lapsuuden sosioekonominen asema on yhteydessä joustavampiin valtimoihin sekä sydämen vasemman kammion pienempään massaan ja sen parempaan diastoliseen toimintaan aikuisiässä, todetaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. LL Elina Puolakan tutkimus osoittaa, että korkeampi sosioekonominen asema lapsuudessa on yhteydessä myös matalampaan metabolisen oireyhtymän riskiin ja terveellisempiin elintapoihin aikuisuudessa. 

Tutkimus suosittaa luuston kunnon seulontaa naisille ennen lonkan sementitöntä tekonivelleikkausta (Väitös: MSc Sanaz Nazari Farsani, 23.10.2020, ortopedia ja traumatologia)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin lonkan sementittömän tekonivelen kiinnittymistä naispotilaiden luustoon. Tutkimustulokset vahvistavat, että biologisesti kiinnittyvä lonkan tekonivelen varsiosa vaatii hyvää luuainesta. Tutkimuksessa suositellaan luuston kunnon seulontaa kaikille vaihdevuodet ohittaneille naisille, joille suunnitellaan sementitöntä lonkan tekonivelleikkausta.

Psykoottinen masennus on vakava pitkäaikaissairaus (Väitös: LL Miika Nietola, 16.10.2020, psykiatria)

Psykoottiseen masennukseen liittyy toistuvia sairaalahoitoja ja merkittävää työkyvyttömyyttä. Alkoholin käytön häiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat psykoottisessa masennuksessa yleisiä rinnakkaishäiriöitä. LL Miika Nietolan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan ennuste psykoottisessa masennuksessa on vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, minkä vuoksi häiriön hoito vaatii pitkäjänteisyyttä.

Itäsuomalaisilla ja maaseudulla asuvilla kohonnut sepelvaltimotaudin riski (Väitös: LL Lauri Vähämurto, 9.10.2020, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Väitöstutkimuksen mukaan Itä-Suomessa lapsuutensa viettäneillä on länsisuomalaisia korkeampi riski sairastua sepelvaltimotautiin. Riskiä ennustaa paksumpi kaulavaltimon sisäkerros ja suurempi riskitekijöiden kuorma. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kaupunkilaisilla on alhaisemmat sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tasot kuin maaseudulla asuvilla. 

Pikkukeskosten hoito on Suomessa huippuluokkaa (Väitös: LL Kjell Helenius, 3.10.2020, lastentautioppi)

Suomessa pikkukeskosten hoitotulokset ovat kansainvälisen vertailututkimuksen perusteella erinomaiset. Lisäksi Suomessa käytössä oleva malli, jossa pikkukeskoset pyritään synnyttämän keskitetysti yliopistosairaaloissa, on yhteydessä parempaan ennusteeseen. Tulokset käyvät ilmi LL Kjell Heleniuksen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Uudet kasvainmerkkiaineet parantavat munasarjasyövän diagnostiikkaa ja taudin seurantaa (Väitös: LL Liina Salminen, 3.10.2020, synnytys- ja naistentautioppi)

Perinteisen kasvainmerkkiaineen, CA125:n, syöpäspesifeihin sokerirakenteisiin perustuvat uudet kasvainmerkkiaineet parantavat epiteliaalisen munasarjasyövän diagnostiikkaa, seurantaa ja uusineen taudin havaitsemista. Nestemäisellä biopsialla löydetään täsmähoidon kohteita reaaliaikaisesti.