Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Lymen borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Osa borrelioosiin sairastuneista saa neurologisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin perinteisesti käytetyllä suonensisäisellä keftriaksonihoidolla.

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä. LL Suvi Sippola selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan akuutin umpilisäketulehduksen kuvantamista sekä sen antibioottihoitoon liittyviä tekijöitä.

Turun yliopistossa väittelevä kardiologian erikoislääkäri Sanna Laurila tutki ruoansulatushormoni sekretiinin vaikutuksia ihmisen aineenvaihduntaan PET-kuvantamisella. Tutkimus osoitti uuden mekanismin ruokahalun säätelyssä, joka perustui ruskean rasvan aktivoitumiseen. Sekretiini myös lisäsi sydänlihaksen glukoosin soluun ottoa sekä munuaisten suodatusnopeutta. Tulokset lisäävät ymmärrystä ruokahalun säätelyyn vaikuttavista tekijöistä ja avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden sekä sydämen ja munuaisten vajaatoiminnan lääketutkimukseen.

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Kun rintasyöpä todetaan, on tärkeää määrittää syöpäkasvaimen leviämisen laajuus rinnassa, kainalon imusolmukkeissa ja muualla elimistössä. LL Vilma Madekiven väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka rintasyövän paikallista levinneisyyttä voidaan arvioida ilman laajoja kirurgisia toimenpiteitä. Tekoälyyn pohjautuva ennustemalli antoi tutkimuksessa lupaavia tuloksia.

Ennenaikainen syntymä, sikiön kasvuhäiriö, vastasyntyneen matalat Apgar-pisteet sekä raskaudenaikainen altistuminen nikotiinille ja äidin D-vitamiinin puutokselle olivat yhteydessä lapsen kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n riskiin LL Minna Sucksdorffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Löydökset oli vakioitu lukuisten taustatekijöiden suhteen.

MSc Mehrbod Mohammadianin väitöskirjassa tutkittiin aivojen valkean aineen mikrorakenteellisia muutoksia tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnettiin diffuusiopainotettua MRI:tä sekä edistyneitä analyysimenetelmiä. Tutkimus osoitti, että uudet diffuusiomagneettikuvien analyysimenetelmät ovat lupaavia työkaluja diffuusin aksonivaurion havaitsemiseen jo aikaisessa vaiheessa lievän tapaturmaisen aivovamman jälkeen.

Raskausdiabeteksen lääkehoito näyttää LL Mikael Huhtalan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan vaikuttavan äidin verenkierron triglyseridi-, rasvahappo- ja aminohappopitoisuuksiin, millä voi olla vaikutuksia sikiön kasvuun. Lääkehoito ei kuitenkaan näytä vaikuttavan vastasyntyneen veren rasvaprofiiliin.

Lonkan tekonivelleikkauksella voidaan helpottaa pitkälle edenneen nivelrikon oireita ja parantaa toimintakykyä. LL Matias Hemmilä kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tekonivelen komponentteihin, erityisesti lonkkamaljan kuppikomponentteihin ja liukupintoihin, liittyviä uusintaleikkausmääriä.    

Maria Alanne tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan vaikeasti kuvannettavia kohteita, kehittyvää ja aikuisen ääreishermoa, luukudosta sekä luunsyöjäsoluja osteoklasteja. Tutkimuksessaan Alanne yhdisti sekä tavanomaisia että uusia mikroskooppitekniikoita ja löysi kohteista aiemmin havaitsemattomia yksityiskohtia.