Turun yliopiston tutkijat ovat yhdessä belgialaisen Gentin yliopiston tutkijoiden kanssa kehittäneet uuden menetelmän urologisten syöpien biomarkkerien etsimiseen. Menetelmä mahdollistaa syövän oikea-aikaisen diagnosoinnin ja hoidon. Urologisia syöpiä ovat esim. eturauhasen, virtsarakon ja munuaisten syövät.
Tuore suomalais-brittiläinen tutkimus paljastaa, että BAP1-nimisen proteiinin puuttuessa kasvaimesta kehon immuniteetti syöpää vastaan on heikko, mikä johtaa hoitomuotona käytetyn immunoterapian tehottomuuteen etenkin silmämelanoomapotilailla. Tutkijat havaitsivat, että kasvaimet ilman BAP1-proteiinia sisältävät syövän kasvua edistäviä molekyylejä. Jo olemassa olevat lääkkeet tehoavat kuitenkin moniin havaituista molekyyleistä, jolloin syövän kasvu voidaan estää. Löydökset voivat johtaa uusien immunoterapiamenetelmien kehittämiseen.
Suurin osa eturauhassyöpätapauksista etenee hitaasti, eikä välttämättä aiheuta juurikaan oireita. Jotkut tapauksista ovat kuitenkin aggressiivisia, jolloin syöpä etenee nopeasti ja voi lähettää etäpesäkkeitä. FM Elina Kaikkonen löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan perinnöllisiä geenivirheitä, joiden avulla voidaan mahdollisesti erottaa aggressiiviset eturauhassyövät hitaasti etenevistä syövistä.
Lasten syövän hoidon ja tutkimuksen parissa elämäntyönsä tehnyt professori Toivo T. Salmi on saanut Rogatchi-säätiön palkinnon erinomaisesta panoksestaan lasten henkien pelastajana.
Suolistosyöpä on yksi Suomen yleisimmistä pahanlaatuisista kasvaimista. Etenkin paikallisessa, suolen seinämän läpi levinneessä syövässä taudinkulkua on vaikea ennustaa, vaikka joitain korkean uusiutumisriskin tekijöitä jo tunnetaan. Turun yliopistossa väittelevä Khadija Slik löysi tutkimuksessaan uusia kudosmerkkiaineita, jotka voisivat ennustaa paikallisen suolistosyövän uusiutumisriskiä.
Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Läntisen syöpäkeskuksen (FICAN West) tutkijat löysivät uuden RNA-molekyylin, PRECSIT:in, joka säätelee ihon okasolusyövän kasvua ja leviämistä. Tulevaisuudessa PRECSIT voisi mahdollisesti toimia uutena merkkiaineena nopeasti etenevän tai leviävän okasolusyövän havaitsemisessa sekä uusien hoitomuotojen kohteena.
Suomalais-amerikkalainen tutkimusryhmä on julkaissut merkittävän koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan ns. epigeneettisillä lääkkeillä voidaan tietyissä tapauksissa estää rintasyövän kasvu. Saadut tulokset ovat merkittäviä erityisesti siksi, että niiden perusteella epigeneettisistä lääkkeistä voi olla hyötyä ainoastaan niille syöpäpotilaille, joiden maitorauhaskudoksessa on tapahtunut kehityksen aikana normaalista poikkeavia epigeneettisiä muutoksia. Muille potilaille näistä lääkkeistä voi olla jopa haittaa. Tulokset on julkaistu Naturen Scientific Reports -tiedejulkaisussa.
FM Tiina Kähkönen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan fibroblastikasvutekijäreseptoreiden roolia rintasyövän kasvun säätelyssä. Lisäksi Kähkönen tutki, miten näiden reseptorien toiminnan estäminen uusien lääkeaineiden avulla vaikuttaa rintasyövän kasvuun. Kyseisten lääkeaineiden tehoa ja turvallisuutta arvioidaan parhaillaan potilastutkimuksissa.
Syöpäsäätiö on jakanut tänä vuonna tutkimusrahoitusta ennätykselliset lähes 7,3 miljoonaa euroa syöpätutkimuksen edistämiseksi. Turun biotiedekeskuksessa työskentelevä akatemiaprofessori Johanna Ivaska tutkimusryhmineen sai yhden neljästä suurapurahasta, 450 000 euroa.
Suomessa noin 5000 miestä sairastuu joka vuosi eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Turun yliopistossa väittelevä Msc Marjaana Ojalill tutki tarttumisreseptori α2β1-integriinin roolia eturauhassyövän kantasolujen jakautumisessa, lääkeaineherkkyydessä ja liikkumisessa. Ojalill selvitti myös eturauhassyöpäkasvainten soluväliaineen koostumuksen ja löysi useita valkuaisaineita, joihin syövän kantasolujen tarttumisreseptorit voivat kiinnittyä.