CELEn tutkimusprojektit

Käynnissä olevat tutkimusprojektit

Nuorten aikuisten elämänkulkuja tukevat politiikat. Vertaileva näkökulma elinikäiseen oppimiseen sekä osallisuuteen koulutuksessa ja työssä Euroopassa. (YOUNG_ADULLLT)

Nuorten aikuisten elämänkulkuja tukevat politiikat

YOUNG_ADULLLT (2016–2019) on kansainvälinen vertaileva tutkimusprojekti, joka keskittyy eurooppalaisiin, nuorille aikuisille suunnattuihin elinikäistä oppimista (Lifelong Learning, LLL) tukeviin politiikkoihin ja politiikkatoimiin, joiden tavoitteena on samanaikaisesti sekä talouskasvun luominen että nuorten aikuisten sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen. Osallisuuden ja talouskasvun toisistaan poikkeavien painotusten ja aikaperspektiivien vuoksi poliittinen päätöksenteko voi olla ristiriitaista ja epätarkoituksenmukaista, mikä voi johtaa hajanaisiin ja tehottomiin käytäntöihin, jotka eivät toimi optimaalisesti nuorten aikuisten parhaaksi. Yksilötasolla YOUNG_ADULLLT tutkii sitä, miten elinikäistä oppimista edistävät ohjelmat sopivat yhteen nuorten aikuisten omien käsitysten, odotusten ja jo hankitun osaamisen kanssa, ja miten nuoret aikuiset onnistuvat tarjotun tuen avulla rakentamaan omaehtoisesti mielekkyyttä ja jatkuvuutta elämässään. Rakenteellisella tasolla analysoidaan sitä, millaisissa sosioekonomisissa ja poliittisissa olosuhteissa ohjelmat ja toimenpiteet onnistuvat tehokkaimmin edistämään elinikäistä oppimista ja kouluttautumista sekä vähentämään nuorisotyöttömyyttä. Institutionaalisella tasolla projekti analysoi sitä, miten hyvin elinikäistä oppimista edistävät toimenpiteet sulautuvat osaksi koulutuksen ja työmarkkinoiden muodostamaa kokonaisuutta paikallisesti ja alueellisesti.

Projektia on rahoittanut Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020. Projektin konsortioon kuuluu 15 partneria yhdeksästä Euroopan maasta.

Tutkimusryhmän jäsenet CELEstä: Risto Rinne, Jenni Tikkanen, Tero Järvinen, Heikki Silvennoinen

Yhteyshenkilö

projektitutkija Jenni Tikkanen

Julkisten koulujärjestelmien koverrus? Yksityiset toimijat oppivelvollisuuskoulussa Suomessa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa (HOPES)

Julkisten koulujärjestelmien koverrus? Yksityiset toimijat oppivelvollisuuskoulussa Suomessa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa

Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2017–31.08.2021)

Tutkimushakkeessa tarkastellaan kansainvälisesti nopeasti kasvavaa yhteiskunnallista ilmiötä, yksityisten toimijoiden osallistumista julkisiin peruskoulujärjestelmiin. Tunnistamme yksityisiä toimijoita oppivelvollisuuskouluissa ja koulutuspolitiikassa kolmessa pienessä maassa, joissa on historiallisesti ollut vahva julkinen koulujärjestelmä. Vertaamme Suomen yksityisten koulutustoimijoiden orastavaa nousua Ruotsiin ja Uuteen-Seelantiin, joissa yksityiset toimijat ovat jo muuntuneet osaksi julkista koulujärjestelmää. Analysoimme erilaisia internetaineistoja ja politiikkadokumentteja ja haastattelemme keskeisiä toimijoita. Tulokset tuovat tärkeän uuden osan kansainväliseen keskusteluun julkisen koulutuksen yksityistämiskehityksestä ja globaalin koulutusteollisuuden noususta ja niillä on koulutuspoliittista sovellusarvoa Suomessa ja muualla.

Tutkimushankkeessa työskentelee tutkimusryhmä kussakin maassa ja tuemme tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

Yhteyshenkilö

Professori Piia Seppänen, projektin vastuullinen johtaja

 

Korkeakoulutettujen työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoilla (HighEmploy)

Korkeakoulutettujen työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoilla

Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2018–31.08.2022)

Tutkimme hankkeessamme suomalaisesta korkeakoulutuksesta valmistuneiden työllistettävyyttä suhteellisena ja sosiaalisesti välittyneenä prosessina. Huomioimme valmistuneiden kysynnän ja tarjonnan työmarkkinoilla sekä työmarkkinoille sisäänrakennetun positionaalisen kilpailun suhteessa työllistettävyyteen. Analysoimme valmistuneiden asemoitumista työmarkkinoille suhteessa korkeakoulusektoreiden eroihin (yliopisto/ammattikorkeakoulu), sijaintiin (Itä-/Länsi-Suomi), oppiaineeseen, sukupuoleen, ikään̈ ja sosiaaliseen taustaan. Lisäksi tutkimuksessamme seurataan yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta kaupalliselta alalta valmistuneiden alkuvaiheen työelämäpolkuja, siirtymiä ja liikkuvuutta.

Tutkimus toteutetaan Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteisenä konsortiona vuosina 2018–2022.

Tutkimusryhmän jäsenet CELEstä: Mikko Aro, Nina Haltia, Hanna Nori, Kristiina Ojala

Yhteyshenkilö

Apulaisprofessori Ulpukka Isopahkala-Bouret, projektin vastuullinen johtaja

Projektin www-sivu

https://www.uef.fi/fi/web/highemploy

Koulutusjärjestelmät, oppiminen ja yhteiskunnallinen muutos: vertaileva pitkittäistutkimus nuorten koulutuspoluista ja 2000-luvun taitojen oppimisesta Euroopassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa (EduSys)

Koulutusjärjestelmät, oppiminen ja yhteiskunnallinen muutos

Rahoittaja: Suomen Akatemia (01.09.2017–31.08.2021)

Tutkimusprojekti on osa maailmanlaajuista tutkimushanketta, International Study of City Youth (iscy.org), jossa nuorten koulutuspolkuja ja 2000-luvun taitojen (21st century skills) oppimista seurataan yhdessätoista maassa ja kahdessatoista kaupungissa neljän vuoden ajan. Tutkimuksen keskiössä on rakenteeltaan ja toiminnaltaan eroavien koulutusjärjestelmien erot tehokkuudessa ja tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien takaamisessa. Tutkimus tuottaa kansainvälistä vertailutietoa nuorten koulutuspoluista, oppimisesta sekä oppimisen rakenteellisista ja kulttuurisista reunaehdoista. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä IRNYET – tutkimusverkoston kanssa (International Research Network on Youth Education and Training).

Tutkimusryhmä: Tero Järvinen, Piia af Ursin, Jenni Tikkanen, Markku Vanttaja

Yhteyshenkilö

Apulaisprofessori Tero Järvinen, projektin vastuullinen johtaja

Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset trajektorit: 4-vuotinen pitkittäistutkimus perusopetuksesta jatkokoulutukseen (OTHER)

Maahanmuuttajanuorten siirtymät ja koulutukselliset trajektorit

Rahoittaja: Suomen Akatemia (1.9.2014–31.8.2018)

Tutkimushankkeessa seurataan maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutussiirtymiä pitkittäistutkimuksen keinoin. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen kuva maahanmuuttajanuorten peruskoulun jälkeisistä koulutuspoluista, kokemuksista, päätöksentekoprosessista, esteistä ja tuesta verrattuna kantaväestöön. Pitkittäisseurannassa käytetään ryhmä- ja teemahaastatteluja sekä puolivuosittain toistettavaa kyselytutkimusseurantaa. Hankkeen muodostaman konsortion tutkijat toimivat kahdella pääkaupunkiseudun ja kahdella Turun seudun koululla yhteyshenkilöinä ja analysoivat paikallisia toimintamalleja ja koulukulttuureita sekä sitouttavat nuoret seurantatutkimukseen. Tutkimuskonsortio muodostuu koulutussosiologian, kasvatustieteen ja erityispedagogiikan tutkijoista Helsingin ja Turun yliopistoissa.

Yhteyshenkilö

Professori Joel Kivirauma, konsortion osahankkeen vastuullinen johtaja

Valikoidut päättyneet tutkimusprojektit

Laadunvarmistuksen ja arvioinnin poikkikansalliset dynamiikat Brasiliassa, Kiinassa ja Venäjällä (BCR)

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Laadunvarmistuksesta ja arvioinnista on tullut globaalisti yksi tärkeimmistä oppimisen kehystekijöistä. Tämän tutkimuksen kohteina ovat Brasilia, Kiina ja Venäjä, joita usein luonnehditaan “tulevaisuuden yhteiskunniksi”. Päätavoitteena on tutkia sitä, miten erilaisten tekijöiden yhteen kietoutuminen muovaa paikallisen arviointipolitiikan dynamiikkaa ja näin myös oppimisympäristöjä kohdemaissa. Tutkimuskonsortio yhdistää kolmen johtavan suomalaisen koulutuspolitiikan tutkimusympäristön ja kahden huippuyksikön voimavarat. Ryhmän osaamisessa yhdistyy uusi dynamiikkateoreettinen koulutuspolitiikan tutkimusnäkökulma (CADEP) sekä syvällinen asiantuntemus koulutuspolitiikan ja -hallinnan tutkimuksessa. Tutkimusryhmää vahvistaa jäsenyydellään olennaisesti yhden professorin ja tohtoriopiskelijan mukanaolo kustakin kohdemaasta. Onnistuessaan projekti avaa uusia näköaloja paitsi koulutuksen uudistamiselle myös koulutusviennille.

Consortium Research Project
Prof. Hannu Simola, University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Responsible Head of Consortium and Helsinki Team
Prof. Tuomas Takala, School of Education, University of Tampere, Responsible Head of Tampere Team
Prof. Risto Rinne, CELE, Department of Education, University of Turku, Responsible Head of Turku Team

Eurooppalaiset koulutuspolut ja niiden hallinta (GOETE)

Rahoittaja: Euroopan komissio

GOETE on Euroopan komission rahoittama kolmivuotinen tutkimusprojekti, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa. Projektiin osallistuu kahdeksan maata: Suomi, Saksa, Ranska, Italia, Puola, Alankomaat, Slovenia ja Yhdistynyt Kuningaskunta (Englanti ja Pohjois-Irlanti). Samanlaiset kyselyaineistot kerätään kussakin maassa.

Projektin keskeiset kysymykset liittyvät oppilaiden siirtymiin kouluasteiden välillä, keskittyen erityisesti peruskoulun ja keskiasteen väliseen nivelvaiheeseen. Projektissa kiinnostuksen kohteena ovat opintojen etenemiseen ja kouluasteelta toiselle siirtymiseen liittyvät vaikeudet. Pyrimme selvittämään sekä koulun sisäisten että ulkoisten tukitoimien merkitystä nivelvaiheissa.

Projektissa kerätään edellä mainittuihin teemoihin liittyen kolme kyselyaineistoa:

  • kysely 9. luokan oppilaille
  • kysely samojen oppilaiden vanhemmille
  • kysely alakoulujen, yläkoulujen, lukioiden ja keskiasteen ammatillisten oppilaitosten rehtoreille

Suomessa kyselyaineistot kerätään Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Oppilaiden ja vanhempien kyselyaineistot kerätään kussakin kaupungissa kuudesta koulusta.

Kohti "yritysyliopistoja" Euroopassa (EUEREK)

Rahoittaja: Euroopan unioni

Hankkeessa tutkittiin ja vertailtiin useiden tapausyliopistojen kehitystä seitsemässä maassa: Iso-Britannia, Espanja, Ruotsi, Suomi, Puola, Venäjä ja Moldova. Erityisesti tutkittiin muutosta “yritysmäisiin” toimintatapoihin ja rakenteisiin, kuinka tämä vaikuttaa yliopistojen tiedontuotantoon ja -välitykseen ja kuinka kansalliset rahoitus- ja ohjausjärjestelmät vaikuttavat kehitykseen. Suomessa tapausyliopistot olivat Tampereen yliopisto, Lapin yliopisto sekä Helsingin kauppakorkeakoulu.

Tutkijat: Risto Rinne & Jenni Koivula, CELE
& Gareth Williams, Mike Shattock, Jóse-Ginés Mora, Marek Kwiek, Bruce Henry Lambert, Paul Temple, Igor Kitaev, Petru Gaugash, Sergei Filonovich, Görel Strömqvist, Aljona Sandgren

Valta, ylikansalliset hallintajärjestelmät ja yliopiston uusi johtamistapa Suomessa

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Symbolisen vallantuoton keskeisenä instituutiona yliopisto asettuu legitiimeistä ansioista ja totuuksista käytävien taistelujen keskiöön. Tutkimus analysoi institutionalisoidun vallankäytön toimintalogiikkaa, joka muodostuu hallinnon ja johtamisen malleista suomalaisissa yliopistoissa. Tutkimuksessa käsitellään kolmea kysymystä: 1) mistä nämä uudet mallit ovat kulkeutuneet ja juurtuneet? 2) minkälaisia uusia diskursiivisia ja ei-diskursiivisia käytäntöjä ja symbolisia valtasuhteita ne uudelleen rakentavat ja muotoilevat? 3) miten ne vaikuttavat sen uusintamiseen, jota pidetään suomalaisessa yliopistossa todellisena tietona ja oikeana eetoksena?

Tutkimuskysymyksiä lähestytään kolmella tasolla. Nämä ovat ylikansallinen taso (erityisesti EU:n korkeakoulupolitiikka), kansallinen taso (suomalainen korkeakoulupolitiikka ja -hallinto) ja yliopistotaso (neljä tapausyliopistoa Suomesta). Tapausyliopistot ovat Tampereen yliopisto (perinteisenä monitiedekuntaisena yliopistona), Lapin yliopisto (melko uutena ja reuna-alueen yliopistona), Helsingin Kauppakorkeakoulu (suurena kaupallisena oppilaitoksena pääkaupunkiseudulla) ja Helsingin Teknillinen Korkeakoulu (suurena teknillisenä yliopistona pääkaupunkiseudulla, jolla on myös suuri merkitys uudessa teknologia- ja innovaatiopolitiikassa). Historiallisesti tarkasteluajanjakso kohdentuu Suomen korkeakoulupolitiikan käännekohdasta 1980-luvun lopulta vuoteen 2007.

Tutkijat: Risto Rinne, Arto Jauhiainen, Markku Vanttaja, Johanna Kallo, Annukka Jauhiainen, Anne Laiho & Reeta Lehto, CELE
& Hannu Simola, Jaakko Kauko & Mari Simola, KUPOLI, Helsingin yliopisto

Parents and School Choice - Family Strategies, Segregation and Local School Policies in Finnish and Chilean Comprehensive Schooling (PASC)

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Vanhemmat ja kouluvalinta. Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa. (VAKOVA)

Rahoittaja: Suomen Akatemia

VAKOVA -tutkimuksen kohteena on vanhempien koulutusstrategioiden ja kunnallisen koulupolitiikan välinen suhde sellaisena kuin se ilmenee peruskoulun ala- ja yläkoulun välillä tapahtuvissa kouluvalinnoissa. Suhteuttamalla 173 perheen vanhempien haastattelut kahden suurehkon kaupungin (Vantaa ja Turku) koulupoliittiseen toimintaympäristöön tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa ja ymmärrystä kuumaan keskustelunaiheeseen niin tutkimuksen kuin politiikankin alueella: miten olisi mahdollista rajoittaa kouluvalinnan eriarvoistavia vaikutuksia peruskoulutuksessa? Tarkastelemalla paikallista koulupolitiikkaa kansainvälisessä ja ylikansallisessa kontekstissa tutkimus pyrkii valaisemaan myös politiikan siirtymisen ja muuntumisen problematiikkaa myöhäismoderneissa ja globalisoituneissa tietoyhteiskunnissa.

Turun tiimi: Risto Rinne, Heikki Silvennoinen, Piia Seppänen & Sari Silmäri-Salo
Helsingin tiimi: Hannu Simola, Jaana Poikolainen, Janne Varjo, Sonja Kosunen & Mira Kalalahti

Fabricating Quality in European Education (FabQ)

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Koulutuksen laadunvarmistus ja arviointi on voimakkaasti esiinnoussut ilmiö eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa. Tutkimme sen vastaanottamista ja tulkintaa suomalaisessa kouluympäristössä ja neljän muun maan koulutuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja suomalaisen koulutuksen avainkysymykseen; Miten ylläpidetään yhtä aikaa korkeatasoista ja tasa-arvoista koulutusta, kun samanaikaisesti vastataan maailmanlaajuiseen paineeseen koulutuksen nykyaikaistamiseksi parantaaksemme kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla.

Tutkimusongelmat ovat:

  • Onko Suomessa omaa laadunvarmistus- ja arviointimallia?
  • Mitä tavoiteltuja ja tavoitteiden ulkopuolisia vaikutuksia laadunvarmistuksella ja arvioinnilla on ruohonjuuritasolla?
  • Miten suomalaisissa kouluissa on otettu vastaan ja sovellettu kansainvälisen mallin mukainen laadunvarmistus ja arviointi?

Yhteistyökumppanit Tanskassa (Syddansk Universitet), Ruotsissa (Umeå Universitet) ja Skotlannissa ja Englannissa (University of Edinburgh).

OECD:n koulutuspolitiikka ja kolme kansallisvaltiota

Rahoittaja: Suomen Akatemia

Tutkimushankkeessa tarkastellaan OECD:n koulutuspolitiikkaa ja sen painopistealueiden muutosta 1960- luvulta 2000-luvulle. Tutkimus vastaa kysymykseen, miten ja missä määrin OECD:n koulutuspoliittiset linjaukset ovat ohjanneet ja standardisoineet kansallista koulutuspoliittista päätöksentekoa OECD:n keskusmaissa (Iso-Britannia), OECD:n pienissä valtioissa ja reuna-alueilla (Suomi) ja OECD:hen liittymättömissä maissa (Kiina). Tutkimus on monitieteellinen hyödyntäen sekä historian että vertailevan kasvatussosiologian tutkimusmetodeja. Aineistona käytetään laajasti OECD:n ja kohdemaiden tutkimuksia ja raportteja sekä asiantuntijahaastatteluja suomalaisesta opetushallinnosta, OECD:stä ja eri Euroopan yliopistoista.

Tutkijat: Risto Rinne, Johanna Kallo, Sanna Niukko & Piia Seppänen, CELE
Visiting professorit Phillip Brown, Cardiffin yliopisto & Hugh Lauder, Bathin yliopisto.

Educational inflation. The expansion of education and the value of degrees in Finland 1970–2008” –dissertation and the whole wider research project in the area of Economics of Education.

Sisältö

Skills development for realizing the workforce competence reserve (SkillsREAL)

Rahoittaja: Norjan tutkimusneuvosto

Suomalainen ja virolainen koulutus ja EU:n uusi koulutuspolitiikka (SuViKo)

Rahoittajat: EAKR, Suomen Opetusministeriö ja Viron sisäministeriö

Projekti vahvistaa tutkimusyhteistyötä koskien Suomen ja Viron koulutuspolitiikkoja. Projektin päätoiminta on vertaileva tutkimus siitä, miten suomalainen ja virolainen koulutus on kehittynyt. Se myös selventää, miten ylikansallinen koulutuspolitiikka, erityisesti EU, on vaikuttanut Suomen ja Viron koulutuspoliittisiin suuntauksiin. Projektin tarkoituksena on tuottaa malli, jotta ymmärtäisimme koulutuksellisten suuntausten vaikutuksen pienissä EU:n koillisissa maissa. Tarkoituksena on myös luoda yhteistoiminnallinen verkko aikuiskoulutusorganisaatioiden välillä. Lisäksi projektissa tarkastellaan aikuiskoulutuksen kehityksellisiä näkymiä, edellytyksiä ja haasteita eri koulutusmuodoissa. Projektin tarkoituksena on kasvattaa edellytyksiä työmarkkinoiden tasapainoiseen toimintaan ja estää sosiaalista syrjäytymistä.

Tutkijat: Risto Rinne Riina Leppänen, Markku Vanttaja, Päivi Naumanen & Marjaana Korppas, CELE
& Larissa Jõgi, Tiina Jääger ja Talvi Märja, Tallinnan yliopisto