Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä löysi suolistosyövän käyttäytymistä ennustavia uusia kudosmerkkiaineita (Väitös: MD Khadija Slik, 21.2.2020, patologia)

Suolistosyöpä on yksi Suomen yleisimmistä pahanlaatuisista kasvaimista. Etenkin paikallisessa, suolen seinämän läpi levinneessä syövässä taudinkulkua on vaikea ennustaa, vaikka joitain korkean uusiutumisriskin tekijöitä jo tunnetaan. Turun yliopistossa väittelevä Khadija Slik löysi tutkimuksessaan uusia kudosmerkkiaineita, jotka voisivat ennustaa paikallisen suolistosyövän uusiutumisriskiä. 

Mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkaus ovat yhtä tehokkaita sairaalloisen lihavuuden hoidossa (Väitös: LL Mika Helmiö, 31.1.2020, kirurgia)

Lihavuus on yksi suurimpia maailmanlaajuisia terveysongelmia. Siihen liittyy lisääntynyt sairastavuus ja kuolleisuus, huonontunut elämänlaatu sekä merkittävät terveydenhuollon kustannukset. LL Mika Helmiö vertaili Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan mahalaukun kavennus- ja ohitusleikkauksen tuloksia painonlaskun, liitännäissairauksien paranemisen sekä elämänlaadun osalta sairaalloisen lihavuuden hoidossa. 

Unissa koetut tunteet voivat auttaa ymmärtämään unennäön tarkoitusta (Väitös: MSc Pilleriin Sikka, 18.1.2020, psykologia)

Suurin osa ihmisistä näkee unia joka yö. Unikokemuksiin liittyy monenlaisia tunnetiloja ahdistavasta pelosta, kun joku ajaa meitä takaa unessa, voimakkaaseen iloon, kun voimme lentää taivaalla kuin lintu. Miksi ylipäätään näemme unia ja miksi niihin liittyy tällaisia tunnetiloja? Näihin sekä tutkijoita että tavallisia ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin etsi vastauksia Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Pilleriin Sikka. Hän tutki unissa esiintyvien tunteiden yleisyyttä, luonnetta, hermostollisia vastineita ja sitä, miten unessa koetut tunteet liittyvät hyvinvointiin. 

Lasten ja nuorten selkäsairauksien hoito Turussa valtakunnallisesti korkealaatuista (Väitös: EL Markus Lastikka, 10.1.2020, lastenkirurgia)

EL Markus Lastikan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa mukana olleiden lapsuus- ja nuoruusiän skolioosin eli selän vinoutuman hoitotulokset ovat olleet Turussa hyviä. Lastikka tarkasteli tutkimuksessaan erilaisten korsettihoitojen tehokkuutta, skolioosin leikkaushoitoa sekä lasten kaularangan luudutusleikkausten syitä ja tuloksia. 

Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on yhteys laajaan kirjoon vanhempien psyykkisiä sairauksia (Väitös: LL Dan Sucksdorff, 20.12.2019, lastenpsykiatria)

LL Dan Sucksdorff osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä on yhteys moniin vanhempien psykiatrisiin sairauksiin ja migreeniin. Vanhempien epilepsiaan sillä ei kuitenkaan ollut yhteyttä. Bipolaarihäiriötä sairastavilla itsellään esiintyi verrokkeja useammin sekä epilepsiaa että migreeniä.

Kirurgisen tarkistuslistan käyttö parantaa neurokirurgisten potilaiden potilasturvallisuutta (Väitös: LL Marjut Westman, 13.12.2019, kirurgia)

Maailman terveysjärjestö WHO:n kirurgisen tarkistuslistan käyttöönotto neurokirurgisissa leikkauksissa vähentää haavakomplikaatioita, leikkauksen jälkeisiä infektioita ja niistä johtuvia uusintaleikkauksia. Lisäksi listan käyttö parantaa kommunikaatiota ja turvallisuuskulttuuria leikkaussalissa. Tulokset käyvät ilmi LL Marjut Westmanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Aikuisten hermoperäiseen kipuun vaikuttava lääke ei auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kovassa kivussa (Väitös: LL Linda Helenius, 13.12.2019, anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito)

Lääkkeiden vaikutukset lapsilla ovat erilaisia kuin aikuisilla. LL Linda Helenius osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, ettei aikuisten hermoperäisen kivun hoidossa käytettävä pregabaliini auta lapsia leikkauksen jälkeisessä kivunhoidossa. Tulokset osoittavat, että lasten lääketutkimuksia tarvitaan lisää.

Terveysjournalistien omaksuma tieteellinen viitekehys luo hyvät lähtökohdat yhteistyöhön lääkärien kanssa (Väitös: LL, EL Ulla Ahlmén-Laiho, 13.12.2019, kansanterveystiede)

Lääkärit eivät ole median hampaissa enempää kuin muutkaan ammattiryhmät. Lisäksi suuri osa toimittajien ja lääkärien välisistä konflikteista voitaisiin välttää, jos lääkärit tuntisivat media-alan eettiset ohjeet ja yhteistyöstä annetut suositukset paremmin. Tämä käy ilmi LL Ulla Ahlmén-Laihon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa, jonka mukaan sekä suomalaiset terveystoimittajat että lääkärit määrittelevät luotettavan terveysuutisoinnin ennen kaikkea tieteellisyyden kautta.