Asiasana: Uutinen

MM Vanja Ljubibratić tutki väitöstutkimuksessaan tanskalaisen kirjailijan ja runoilijan Hans Christian Andersenin roolia saksalaisen säveltäjän Richard Wagnerin kulttuurisessa vastaanotossa Tanskassa vuosina 1857–1875. Tutkimus osoittaa, että Andersenin keskeinen rooli liittyi Tanskan silloisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin.

2010-luvun aikana Suomessakin yleistynyt kehopositiivisuusliike korostaa jokaisen kehon arvoa mahdollisesta ihanteista poikkeavasta koosta tai muusta ulkomuotoon liittyvästä tekijästä riippumatta. FM Kaisu Hynnä-Granberg perehtyi mediatutkimuksen alan väitöskirjassaan suomalaiseen kehopositiiviseen mediaan. Tutkimus osoitti, että kehopositiivinen media avaa mahdollisuuksia päästä kosketuksiin kehon ja sen tunteiden kanssa. Tämä on erityisen tärkeää kehoihanteita suurikokoisemmille henkilöille, joiden kehoja vallitseva kulttuuri kohtelee ratkaisua vaativana ongelmana.  

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus ja tutkimuksen lippulaiva INVEST järjestivät tiistaina 29.11. seminaarin, jossa käsiteltiin lasten ja nuorten mielenterveysoireiden ja psykiatristen palveluiden käytön muutoksia koronapandemian aikana. Seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa pohdittiin, miten ja millaisella päätöksenteolla palvelujärjestelmää tulisi hyvinvointialueilla kehittää ja miten kriisiajan oppeja voidaan hyödyntää tulevalla hallituskaudella.

Lähiympäristöllä on suuri merkitys yhteisöjen elämänlaadulle. MSc Ruslan Gunkon väitöskirjan tulokset osoittavat, että ympäristön laatu voi lisäksi toimia puskurina stressin vaikutuksille, etenkin koronopandemialle, mikä on tärkeää ajatellen niitä kielteisiä vaikutuksia, joille pienet yhteisöt altistuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämän väitöskirjan tulokset viittaavat siihen, että asukkaita tulisi kuntatasolla osallistaa päätöksentekoon, mikä edesauttaisi ympäristödemokratiaa.

Varsinaissuomalaisia kotihoidon toimijoita kerääntyi syyskuussa Turun yliopiston REDI SOTE -hanketiimin kutsumina ”Yhdessä asiakkaan parhaaksi – kotihoidosta tänään ja huomenna” -tilaisuuteen. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua kotihoidon tulevaisuudesta, teknologian roolista siinä sekä yhteiskehittämisen tarpeesta. Kehitettävää on kuten muuallakin, mutta kotihoidon tilanne on uutisointeja parempi ja usea asiakas on sangen tyytyväinen.

Tasavallan presidentti, ritarikuntien suurmestari on myöntänyt Turun yliopiston henkilöstölle arvokkaita kunniamerkkejä.

Suuren muuntautumiskykynsä vuoksi influenssa A -virukset aiheuttavat vuosittain epidemioita ja ne ovat aiheuttaneet myös useita pandemioita. Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa FM Anu Haveri optimoi menetelmän, jota hän hyödynsi kausi-influenssarokotteiden ja lintuinfluenssarokotteiden synnyttämän immuniteetin tutkimisessa. Influenssarokote antaa suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta.

Sairaustapausten vuoksi siirtyy alkuvuoteen 2023. Miksi varsinkin nuoret naiset pyrkivät opiskelussa ja työelämässä huippusuorituksiin? Tähän kysymykseen etsitään vastausta Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan EDutu!-webinaarissa torstaina 15.12. kello 15.00. Aiheeseen johdattaa kasvatustieteiden apulaisprofessori Päivi Siivonen.

Ensimmäiset elinkuukaudet ja -vuodet ovat ratkaisevia ihmisen immuunijärjestelmän kehitykselle. Se, minkälainen puolustusjärjestelmä lapselle muotoutuu, saattaa määrittää, mihin sairauksiin hän myöhemmin elämässään sairastuu. Kymmenen yliopiston yhteinen INITIALISE- tutkimusprojekti ryhtyy nyt selvittämään, mitkä tekijät muokkaavat lapsen immuunijärjestelmää ja voiko siihen vaikuttaa. Projekti on saanut lähes seitsemän miljoonan euron Horisontti Eurooppa-rahoituksen. 

Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.