LähiTapiola Länsi-Suomi osallistui kesäkuun loppuun asti käynnissä olleeseen Turun yliopiston vastinrahakampanjaan 100 000 euron lahjoituksella. Lahjoitus kohdennettiin kauppatieteisiin, joita on mahdollista opiskella myös Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.
Oikeustieteellisen tiedekunnan Tutkija valokeilassa -uutissarjassa esittelyvuorossa on tutkijatohtori Isabell Storsjö.
Turun korkeakoulut ovat haastaneet Turun kaupungin johdon mukaan leikkimieliseen padel-turnaukseen. Tule mukaan kannustamaan!
Ihmiselimistössä on noin 40 biljoonaa solua. Niistä jokainen tarvitsee happea elääkseen. Jos solujen käytettävissä olevan hapen määrä laskee, solujen pitää pystyä aistimaan muutos ja reagoimaan siihen. Sir Peter Ratcliffe selvitti, kuinka tämä tapahtuu. Löytö toi Ratcliffelle ja kumppaneille vuonna 2019 lääketieteen Nobel-palkinnon. Ratcliffe vieraili Turun yliopistossa 25. elokuuta.
Lauantaina 27.8.2022 vietetään jo kymmenettä Suomen luonnon päivää, jonka tavoite on juhlistaa suomalaista luontoa. Samalla tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun käynnistettiin Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma, jonka tavoite oli pysäyttää luonnon köyhtyminen. Luonto köyhtyy kuitenkin yhä – esimerkiksi linnuista uhattuna on joka kolmas, kaikista lajeista joka yhdeksäs. Suomen luonto tarvitsee puolustusvoimat.
Turun yliopistossa on haettavana 29.8.2022 - 16.9.2022 noin viisikymmentä 1.1.2023 alkaen täytettävää väitöskirjatutkijan määräaikaista työtehtävää. Paikkoja voivat tavoitella sekä nykyiset väitöskirjatutkijat että samassa haussa tohtorintutkinnon opiskeluoikeutta hakevat.
Tuki- ja liikuntaelinperäinen kipu ja päänsärky ovat erittäin yleisiä suomalaisilla kunta-alalla työskentelevillä naisilla. Kipuoireet heikentävät työkykyä ja elämänlaatua. Tuki- ja liikuntaelinkipua kokevilla naisilla työhyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin enemmän psykososiaaliset tekijät kuin kipu itsessään. Suuri osa toistuvasta päänsärystä kärsivistä kunta-alan työntekijöistä työskentelee kipuoireista huolimatta, selviää LL Kirsi Malmberg-Cederin väitöstutkimuksessa.
Tuore tutkimus osoittaa, että hevonen voi suhtautua vastahakoisemmin uusiin tilanteisiin, jos sillä on useita ratsastajia tai kouluttajia, taustalla on lukuisia omistajanvaihdoksia tai hevonen on ollut nykyisellä omistajallaan vasta vähän aikaa. Hevosen ja ihmisen välistä vuorovaikutusta tutkineen kansainvälisen tutkimusryhmän tulokset viittaavat siihen, että hyvän vuorovaikutussuhteen luominen hevosen kanssa vaatii aikaa.
Rehtori Jukka Kola on kiertänyt tiedekunnissa tervehtimässä uusia opiskelijoita ja toivottamassa heidät tervetulleiksi Turun yliopistoon.
