Korkeakoulutuksen kansainvälistymistä rakennetaan kansallisiin tarpeisiin. Yhteiskunnallinen tilanne heijastelee tekijöihin, joilla kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia perustellaan. Näin toteaa korkeakoulujen kansainvälistymispolitiikkaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstyössä tutkinut kasvatustieteiden maisteri Suvi Jokila.
Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.
Kasvatustieteen maisteri Iida Kiesi sai Koneen Säätiöltä 45 000 euron apurahan väitöstutkimukseensa Koulutuspolitiikkaverkostot suomalaisessa perusopetuksessa: Seuraako Suomi kansainvälisiä esimerkkejä koulutuksen kaupallistumisesta? Väitöstyössään Kiesi tarkastelee ja analysoi perusopetuksen kaupallistumista politiikkaverkostojen näkökulmasta.
Uudet opiskelijalähettiläät ovat aloittaneet kautensa Turun yliopiston esittelijöinä. Kasvatustieteiden tiedekunnan lähettiläinä toimivat Elina Koski ja Antti Hämäläinen.
Miten aikuisille kannattaa opettaa asioita tänä poikkeuksellisena aikana? Turun yliopiston korkeakoulupedagogiikan professori Mari Murtonen kertoo tutkimukseen pohjaten, mitkä olivat koronakevään etäopetuksen kompastuskiviä ja miten niitä ylitettiin. Verkossa lähetettävä alustus ja sitä seuraava keskustelu ovat osa kasvatustieteiden tiedekunnan EDutu! Kuullaan ja kuunnellaan -webinaarisarjaa.
Joustavaan matematiikkaan (JoMa) -hanke on kerännyt reilun vuoden aikana ennätysmäärän suomalaisia matematiikasta kiinnostuneita opettajia ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä täydentämään ammatillista osaamistaan verkkokursseilla.
Korkeakouluilla on tärkeä rooli innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa. KM Meiju Keinäsen väitöstutkimus korostaa, että oppimisympäristöjen ja -käytänteiden tulisi tukea esimerkiksi opiskelijan aktiivista roolia ja motivaatiota. Opintojen tulisi olla myös monipuolisia, kansainvälisiä ja työelämälähtöisiä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin arviointityökaluja, joita käyttämällä korkeakoulut voivat kehittää opintojaan edistämään paremmin opiskelijoiden innovaatiokykyä.
Turun yliopistossa väittelevä Sevcan Hakyemez Paul selvitti kasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan varhaiskasvattajien näkemyksiä vanhempien osallistumisesta lastensa varhaiskasvatukseen kahdessa erilaisessa kulttuurissa, Turkissa ja Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että siinä missä molempien maiden varhaiskasvattajat pitävät vanhempien osallistumista tärkeänä, Suomessa varhaiskasvattajat kokevat vanhempien osallisuuden suurimmaksi esteeksi ajan puutteen.
Korkeakoulutukselle on annettu tehtäväksi innovaatiokyvykkäiden ihmisten kouluttaminen. Haaste on kunnianhimoinen. Voiko innovointia oppia? Kuinka koulutusta kannattaisi järjestää ja oppimista tukea? Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan FM Laura-Maija Hero selvitti innovaatioiden kehittämisen oppimista ammattikorkeakoulun kontekstissa.
Suomen kasvatustieteellinen seura on jakanut vuoden 2018 väitöskirjapalkinnon Elizabeth Etan Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tekemälle väitöskirjalle ”Educational Policy Borrowing: Adoption and Adaptation of Bologna Process Ideas in the Cameroonian Higher Education System”.