Asiasana: kasvatustieteiden laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ammatillinen kutsumus edistää nuoren lääkärin työhyvinvointia (Väitös: KM, LT, erikoislääkäri Pauliina Kronqvist, 10.9.2021, kasvatustiede)

Nuorten lääkärien sitoutumista terveyskeskustyöhön voitaisiin Pauliina Kronqvistin väitöstutkimuksen mukaan parhaiten edistää parantamalla työoloja, panostamalla jatkokouluttautumismahdollisuuksiin ja luomalla edellytyksiä yksilöllisen ammatillisen kutsumuksen toteuttamiseen.

Yliopiston SuomiAreena -keskustelussa vaadittiin osallisuuden vahvistamistyön aloittamista jo varhaiskasvatusiässä

13.07.2021

Lapsiin ja hyvinvointiin panostaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatusiässä. Vaatimus nousi laajalti esille Turun yliopiston SuomiAreenan Unelmana osallisuus -keskustelussa. Osattomuuden ja lapsiperheköyhyyden yhteyttä tutkivan professori Johanna Kallion mukaan taloudellisessa niukkuudessa kasvavien perheiden lapsilla on todettu olevan heikompi itsetunto ja harvemmin selkeitä suunnitelmia vaikkapa opintojen suhteen. Varhaiskasvatuksessa olisikin panostettava jokaisen lapsen kannustamiseen ja hänen kykyjensä uskomiseen.

Varhaiskasvatusikäisten eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus ja oppiminen mahdollistuvat leikissä (Väitös: KM Outi Arvola, 23.6.2021, kasvatustiede)

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.

Sadat vastavalmistuneet maisterit vannoivat opettajan valan

04.06.2021

Luentosalissa kaikuu kasvatustieteiden tiedekunnan koulutuksen vararehtori Inkeri Ruokosen sanat hänen lukiessaan Comeniuksen valaa. Muut valmistuneiden juhlaan, publiikkiin, osallistuneet vannoivat valansa kotona. Koronan vuoksi tiedekunnan publiikki järjestettiin toista kertaa etänä, mutta juhlan tuntu oli silti vahva. Puheenvuorot nostivat esille tiedekunnasta valmistuneiden merkityksen niin yhteiskunnan kehitykselle kuin yksittäisen ihmisen hyvinvoinnille.

VAKAVA-koe toi Rauman ja Turun kampuksille yli 860 hakijaa

27.05.2021

Yli 860 hakijaa osallistui VAKAVA-kokeeseen Turun ja Rauman kampuksilla. Ensimmäistä kertaa valtakunnallisena toteutetun sähköisen kokeen käytännön järjestelyt onnistuivat lähes täydellisesti, Turun kampuksella vaivanneet muutamat tunnistautumis- ja verkko-ongelmat saatiin hoidettua nopeasti. Kokeen perusteella valitaan hakijat kesäkuisiin soveltuvuuskokeisiin.

Murtolukujen opetuskokeilu tuki matematiikassa heikommin menestyneitä oppilaita (Väitös FL Anu Tuominen, 28.5.2021, kasvatustiede)

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

Kriittisten ajattelutaitojen opetuksessa merkittäviä eroja Suomen, Yhdysvaltojen ja Kiinan koulutusjärjestelmien välillä (Väitös FM Olli Suominen, 23.4., kasvatustiede)

Kriittisten historian ajattelutaitojen opetuksessa on eroja eri koulutusjärjestelmien välillä. Suomessa ja Kiinassa opetus on muuttunut yksilöllisiä ajattelutaitoja korostavampaan suuntaan, kun taasen Yhdysvallat on jämähtänyt paikoilleen. Ilmiö paljastuu Olli Suomisen väitöstutkimuksessa, jossa hän selvitti kriittisten historian ajattelutaitojen opettamista suomalaisessa, yhdysvaltalaisessa ja kiinalaisessa lukiotason historianopetuksessa.

Moni pärjää työelämässä vaikka mielenterveys horjuu – diagnoosia enemmän kertoo toimijuus (Väitös: KM, psyk.sh. Johanna Vilppola 15.1.2021, kasvatustiede)

Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.