Asiasana: Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Oppilailla paljon kokemuksia opettajien välittämisestä (Väitös: KL Maarit Hosio, 3.12.2021, kasvatustiede)

Yhdeksäsluokkalaiset oppilaat kokevat opettajan välittävän asenteen monella eri tavalla. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Maarit Hosion mukaan välittämiseksi koetaan esimerkiksi oppilaan huomioiminen kohtaamistilanteissa, oppilaan kuulluksi tuleminen sekä oppitunnin sisällöstä ja ajankäytöstä huolehtiminen. Lähes kaikilla haastatteluun osallistuneilla oppilailla oli peruskouluaikana syntyneitä kokemuksia opettajien välittämisestä.

Silmänliikkeet paljastavat kuinka taitavat nuotin- ja koodinlukijat käsittelevät hankalia kohtia nuottikirjoituksessa ja algoritmissa (Väitös: MSc Natalia Chitalkina, 20.08.2021, kasvatustiede)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Natalia Chitalkina tutki nuotin- ja koodinlukua mittaamalla kokeneiden lukijoiden silmänliikkeitä. Muusikot ja koodaajat luovat lukiessaan ennakko-oletuksia siitä, mitä musiikkikappaleessa tai algoritmissa seuraavaksi tapahtuu. Ammatteihin liittyy kuitenkin myös tilanteita, joissa muusikoiden ja koodaajien täytyy lukea odotustensa vastaista nuottikirjoitusta tai koodia. 
 

Murtolukujen opetuskokeilu tuki matematiikassa heikommin menestyneitä oppilaita (Väitös FL Anu Tuominen, 28.5.2021, kasvatustiede)

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

Autenttiset oppimisympäristöt synnyttävät kokemuksellista, kehollista ja yhteisöllistä oppimista (Väitös: KL, TaM Hanna Niinistö, 15.1.2021, kasvatustiede)

KL, TaM Hanna Niinistö tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan taideoppimista autenttisissa todellisen elämän tilanteissa, ympäristöissä ja yhteisöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset ilmiöt sekä digitaalisuus vaikuttavat opetukseen ja haastavat opettajan ja opettajankouluttajan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koronapandemian ja etäopetuksen aikana oppimisympäristöillä on entistä suurempi merkitys oppimiskokemukseen.

Oppimiseen motivoi halu päästä hämmennyksestä harmoniaan (Väitös: VTM, KM Ritva Javanainen, 17.12.2020, kasvatustiede)

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.

Sosiaalisesti aktiiviset lapset saavat kavereita – hyvä käytös ei välttämättä ole avuksi (Väitös: MA Yili Wang, 17.1.2020, kasvatustiede)

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.

Lastensuojelu edellyttää tulevaisuudessa suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä työssä oppimalla (Väitös: KL Ilkka Uusitalo, 14.12.2019, kasvatustiede)

Työssä oppimisella on yhä tärkeämpi merkitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. KL Ilkka Uusitalon väitöstutkimus korostaa, että lastensuojelussa tarvitaan tulevaisuudessa moniammatillisia tiimejä, suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä näitä tukevia organisatorisia rakenteita. Näin toisilta oppiminen ja monialaisen asiantuntijatiedon tuottaminen vahvistuisivat lastensuojelun haasteisiin vastaamiseksi.