Tieteellisen ajattelun taitojen oppiminen ei ole aina helppoa yliopisto-opiskelijoille. Turun yliopistossa väittelevä Heidi Salmento näkee, että tieteellinen ajattelu tulisi nostaa keskiöön erityisesti opetussuunnitelmatyössä.
Tyttökirjallisuus kasvattaa lukijoitaan monin tavoin, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Sara Kokkonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Kirjallisuudessa on tuotu esille muun muassa suoria ja epäsuoria koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille.
Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.
Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.
Äitien yksinäisyys ennustaa tyttöjen, isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä, paljastuu kasvatustieteiden maisteri Anne-Elina Salon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. – On tärkeää varmistaa, että jokainen vanhempi voi kokea kyvykkyyttä vanhemmuudessaan, ja että yksikään vanhempi ei koe jäävänsä yksin. Tämä edistää vanhempien hyvinvointia ja mahdollistaa parhaimmillaan myös ylisukupolvisten haavoittuvuuden polkujen katkaisemisen, Salo toteaa.
Tarinoiden kertominen soveltuu hyvin työssä oppimisen menetelmäksi, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Satu Hakanurmen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Perinteisten tarinankerrontamuotojen rinnalle ovat nousseet uudet tarinoiden muodot kuten kuvia, videoita ja kerrontaa yhdistävät digitaaliset tarinat. Visuaaliset tarinat ilmaisevat asioita, joita on vaikea sanoittaa ja jotka jäisivät muutoin kertomatta.
Ryhmän jäsenet omaksuvat luontaisesti monia erilaisia rooleja yhteisöllisen oppimisen aikana. Kasvatustieteen maisteri Olli-Pekka Heinimäen väitöstutkimuksen mukaan ryhmän eri jäsenten omaksumilla rooleilla on vaikutusta myös yhteisöllisen oppimisen onnistumisen ja laadun kannalta.
Nykypäivän tietoympäristöissä tiedon luotettavuuden merkitys korostuu luokanopettajan työssä. Alan koulutuksissa on kuitenkin usein koettu haastavana sovittaa yhteen kasvatustieteellistä tietoa ja opetustyön arkisia tilanteita. Kasvatustieteiden sekä oikeustieteen maisteri Mirva Heikkilä selvitti väitöskirjassaan, että tutkimustaitoja opiskelemalla opettajaopiskelijat voivat saada toimijuuden kokemuksia sekä omakohtaisen ymmärryksen siitä, miten tietoa tuotetaan.
Opettajan työn keskiössä on opetustapojen ja didaktisen harkinnan käyttäminen yhdessä niin, että ne edistävät viisaita opetuksellisia valintoja. Yhteiskäytön harjoitteluun on tärkeää keskittyä jo peruskoulutusvaiheessa. Näin toteaa Mikko Tiilikainen Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa. Tiilikainen rakensi tutkimuksessaan käytännön opetustyön monitahoisia, dynaamisia ydinominaisuuksia jäsentävän teoreettisen viitekehyksen.
Yhdeksäsluokkalaiset oppilaat kokevat opettajan välittävän asenteen monella eri tavalla. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Maarit Hosion mukaan välittämiseksi koetaan esimerkiksi oppilaan huomioiminen kohtaamistilanteissa, oppilaan kuulluksi tuleminen sekä oppitunnin sisällöstä ja ajankäytöstä huolehtiminen. Lähes kaikilla haastatteluun osallistuneilla oppilailla oli peruskouluaikana syntyneitä kokemuksia opettajien välittämisestä.