Asiasana: Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Varhaisnuorten haavoittuvuutta voi lievittää tukemalla vanhempia ja vahvistamalla tunnetukea kouluissa (Väitös: KM Anne-Elina Salo, 13.1.2023, kasvatustiede)

Äitien yksinäisyys ennustaa tyttöjen, isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä, paljastuu kasvatustieteiden maisteri Anne-Elina Salon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. – On tärkeää varmistaa, että jokainen vanhempi voi kokea kyvykkyyttä vanhemmuudessaan, ja että yksikään vanhempi ei koe jäävänsä yksin. Tämä edistää vanhempien hyvinvointia ja mahdollistaa parhaimmillaan myös ylisukupolvisten haavoittuvuuden polkujen katkaisemisen, Salo toteaa.

Digitaaliset tarinat työstä tukevat organisaation uudistumista (Väitös: KM Satu Hakanurmi, 11.11.2022, kasvatustiede)

Tarinoiden kertominen soveltuu hyvin työssä oppimisen menetelmäksi, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Satu Hakanurmen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Perinteisten tarinankerrontamuotojen rinnalle ovat nousseet uudet tarinoiden muodot kuten kuvia, videoita ja kerrontaa yhdistävät digitaaliset tarinat. Visuaaliset tarinat ilmaisevat asioita, joita on vaikea sanoittaa ja jotka jäisivät muutoin kertomatta.

Luontaisesti esiin nousevilla rooleilla selkeä vaikutus yhteisöllisen oppimisen onnistumiseen (Väitös: KM Olli-Pekka Heinimäki, 6.10.2022, kasvatustiede)

Ryhmän jäsenet omaksuvat luontaisesti monia erilaisia rooleja yhteisöllisen oppimisen aikana. Kasvatustieteen maisteri Olli-Pekka Heinimäen väitöstutkimuksen mukaan ryhmän eri jäsenten omaksumilla rooleilla on vaikutusta myös yhteisöllisen oppimisen onnistumisen ja laadun kannalta.

Tutkimustaidot auttavat luokanopettajia toimimaan nykypäivän monimutkaisissa tietoympäristöissä (Väitös: KM, OTM Mirva Heikkilä, 20.5.2022, kasvatustiede)

Nykypäivän tietoympäristöissä tiedon luotettavuuden merkitys korostuu luokanopettajan työssä. Alan koulutuksissa on kuitenkin usein koettu haastavana sovittaa yhteen kasvatustieteellistä tietoa ja opetustyön arkisia tilanteita. Kasvatustieteiden sekä oikeustieteen maisteri Mirva Heikkilä selvitti väitöskirjassaan, että tutkimustaitoja opiskelemalla opettajaopiskelijat voivat saada toimijuuden kokemuksia sekä omakohtaisen ymmärryksen siitä, miten tietoa tuotetaan. 

Opetustapojen ja didaktisen harkinnan dynamiikka opettajan työn ja opettajankoulutuksen ydinalueita (Väitös KM Mikko Tiilikainen, 21.4.2022, kasvatustiede)

Opettajan työn keskiössä on opetustapojen ja didaktisen harkinnan käyttäminen yhdessä niin, että ne edistävät viisaita opetuksellisia valintoja. Yhteiskäytön harjoitteluun on tärkeää keskittyä jo peruskoulutusvaiheessa. Näin toteaa Mikko Tiilikainen Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan tekemässään väitöstutkimuksessa. Tiilikainen rakensi tutkimuksessaan käytännön opetustyön monitahoisia, dynaamisia ydinominaisuuksia jäsentävän teoreettisen viitekehyksen.

Oppilailla paljon kokemuksia opettajien välittämisestä (Väitös: KL Maarit Hosio, 3.12.2021, kasvatustiede)

Yhdeksäsluokkalaiset oppilaat kokevat opettajan välittävän asenteen monella eri tavalla. Asiaa väitöstutkimuksessaan selvittäneen Maarit Hosion mukaan välittämiseksi koetaan esimerkiksi oppilaan huomioiminen kohtaamistilanteissa, oppilaan kuulluksi tuleminen sekä oppitunnin sisällöstä ja ajankäytöstä huolehtiminen. Lähes kaikilla haastatteluun osallistuneilla oppilailla oli peruskouluaikana syntyneitä kokemuksia opettajien välittämisestä.

Silmänliikkeet paljastavat kuinka taitavat nuotin- ja koodinlukijat käsittelevät hankalia kohtia nuottikirjoituksessa ja algoritmissa (Väitös: MSc Natalia Chitalkina, 20.08.2021, kasvatustiede)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Natalia Chitalkina tutki nuotin- ja koodinlukua mittaamalla kokeneiden lukijoiden silmänliikkeitä. Muusikot ja koodaajat luovat lukiessaan ennakko-oletuksia siitä, mitä musiikkikappaleessa tai algoritmissa seuraavaksi tapahtuu. Ammatteihin liittyy kuitenkin myös tilanteita, joissa muusikoiden ja koodaajien täytyy lukea odotustensa vastaista nuottikirjoitusta tai koodia. 
 

Murtolukujen opetuskokeilu tuki matematiikassa heikommin menestyneitä oppilaita (Väitös FL Anu Tuominen, 28.5.2021, kasvatustiede)

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

Autenttiset oppimisympäristöt synnyttävät kokemuksellista, kehollista ja yhteisöllistä oppimista (Väitös: KL, TaM Hanna Niinistö, 15.1.2021, kasvatustiede)

KL, TaM Hanna Niinistö tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan taideoppimista autenttisissa todellisen elämän tilanteissa, ympäristöissä ja yhteisöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset ilmiöt sekä digitaalisuus vaikuttavat opetukseen ja haastavat opettajan ja opettajankouluttajan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koronapandemian ja etäopetuksen aikana oppimisympäristöillä on entistä suurempi merkitys oppimiskokemukseen.

Oppimiseen motivoi halu päästä hämmennyksestä harmoniaan (Väitös: VTM, KM Ritva Javanainen, 17.12.2020, kasvatustiede)

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.