Asiasana: Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Murtolukujen opetuskokeilu tuki matematiikassa heikommin menestyneitä oppilaita (Väitös FL Anu Tuominen, 28.5.2021, kasvatustiede)

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

Autenttiset oppimisympäristöt synnyttävät kokemuksellista, kehollista ja yhteisöllistä oppimista (Väitös: KL, TaM Hanna Niinistö, 15.1.2021, kasvatustiede)

KL, TaM Hanna Niinistö tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan taideoppimista autenttisissa todellisen elämän tilanteissa, ympäristöissä ja yhteisöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset ilmiöt sekä digitaalisuus vaikuttavat opetukseen ja haastavat opettajan ja opettajankouluttajan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koronapandemian ja etäopetuksen aikana oppimisympäristöillä on entistä suurempi merkitys oppimiskokemukseen.

Oppimiseen motivoi halu päästä hämmennyksestä harmoniaan (Väitös: VTM, KM Ritva Javanainen, 17.12.2020, kasvatustiede)

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.

Sosiaalisesti aktiiviset lapset saavat kavereita – hyvä käytös ei välttämättä ole avuksi (Väitös: MA Yili Wang, 17.1.2020, kasvatustiede)

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.

Lastensuojelu edellyttää tulevaisuudessa suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä työssä oppimalla (Väitös: KL Ilkka Uusitalo, 14.12.2019, kasvatustiede)

Työssä oppimisella on yhä tärkeämpi merkitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. KL Ilkka Uusitalon väitöstutkimus korostaa, että lastensuojelussa tarvitaan tulevaisuudessa moniammatillisia tiimejä, suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä näitä tukevia organisatorisia rakenteita. Näin toisilta oppiminen ja monialaisen asiantuntijatiedon tuottaminen vahvistuisivat lastensuojelun haasteisiin vastaamiseksi.

Sukupuoli ja kulttuuritausta vaikuttavat 6. – 9. luokan oppilaiden sosiodigitaaliseen osallistumiseen (Väitös: MA Shupin Li, 8.11.2019, kasvatustiede)

Shupin Li tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten oppilaiden sosiodigitaalisen osallistumisen, eli internetissä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan toiminnan kytköksiä ikätovereiden välisiin ystävyyssuhteisiin sekä kouluapuun. Tutkimus osoittaa, että sukupuoli ja kulttuuritausta ovat tärkeitä tekijöitä oppilaiden verkostosuhteiden erilaistumisessa.