Asiasana: oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väitös: Yliopistollisella harjoittelupäiväkodilla on tärkeä rooli varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa

Suomen ensimmäinen yliopiston alaisuuteen perustettu harjoittelupäiväkoti, Rauman pikkunorssi, on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan lisännyt varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen tasa-arvoisuutta ja koulutuksen vastaavuutta työelämän kanssa sekä monipuolistanut koulutuksen toteutusta.

Korkeakoulujen tulisi tunnistaa myönteisen pedagogisen kulttuurin merkitys opetukselle ja pedagogiselle kehittymiselle (Väitös: KM Siru Myllykoski-Laine, 25.10.2024, kasvatustiede)

Pedagogisen tuen saamisen, kuten formaalien pedagogisten koulutusten, on tunnistettu edistävän opettajien pedagogista kehittymistä yksilötasolla, mutta tutkimuksessa on huomioitu vähemmän yhteisötason pedagogista kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Uuden väitöstutkimuksen pohjalta tunnistettiin korkeakoulujen myönteiseen pedagogiseen kulttuuriin liittyviä tekijöitä.

Tyttökirjallisuus kasvattaa lukijoitaan antamalla käyttäytymismalleja (Väitös: KM Sara Kokkonen, 19.5.2023, kasvatustiede)

19.05.2023

Tyttökirjallisuus kasvattaa lukijoitaan monin tavoin, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Sara Kokkonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Kirjallisuudessa on tuotu esille muun muassa suoria ja epäsuoria koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille.

Maahanmuuttajataustaisen varhaiskasvatushenkilöstön kokemus työyhteisöön kuulumisesta linkittyy kielitaitoon ja sosiaalisten suhteiden laatuun työpaikalla (Väitös: KM Monika Haanpää, 10.3.2023, kasvatustiede)

Suomen kielen taito, ammatillinen ja henkilökohtainen itsetunnon vahvuus, sosiaaliset suhteet työpaikalla sekä työyhteisön hyväksyntä ja arvostus heijastuvat suoraan siihen, miten hyvin maahanmuuttajataustaiset varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat kokevat olevansa osa päiväkodin työyhteisössä. Näin toteaa Monika Haanpää Turun yliopistoon tekemänsä väitöstutkimuksen tuloksena.

Suomea opettelevien koulunkäynnin tukemisen tulee tapahtua yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla (Väitös: FM Elisa Repo, 24.2.2023, kasvatustiede)

Opettajien taidot tukea kielellistä moninaisuutta eivät aina ole peruskoulun opetussuunnitelmien edellyttämällä tasolla. Suunnitelmat ovat jo usean vuoden ajan edellyttäneet jokaiselta opettajalta kieli- ja kulttuuritietoista pedagogiikkaa, mutta asiaa kasvatustieteen alan väitöstyössään tutkinut Elisa Repo havaitsi eroja opettajien asenteissa ja käytänteissä.

Varhaisnuorten haavoittuvuutta voi lievittää tukemalla vanhempia ja vahvistamalla tunnetukea kouluissa (Väitös: KM Anne-Elina Salo, 13.1.2023, kasvatustiede)

Äitien yksinäisyys ennustaa tyttöjen, isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä, paljastuu kasvatustieteiden maisteri Anne-Elina Salon Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. – On tärkeää varmistaa, että jokainen vanhempi voi kokea kyvykkyyttä vanhemmuudessaan, ja että yksikään vanhempi ei koe jäävänsä yksin. Tämä edistää vanhempien hyvinvointia ja mahdollistaa parhaimmillaan myös ylisukupolvisten haavoittuvuuden polkujen katkaisemisen, Salo toteaa.

Digitaaliset tarinat työstä tukevat organisaation uudistumista (Väitös: KM Satu Hakanurmi, 11.11.2022, kasvatustiede)

Tarinoiden kertominen soveltuu hyvin työssä oppimisen menetelmäksi, osoittaa kasvatustieteiden maisteri Satu Hakanurmen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus. Perinteisten tarinankerrontamuotojen rinnalle ovat nousseet uudet tarinoiden muodot kuten kuvia, videoita ja kerrontaa yhdistävät digitaaliset tarinat. Visuaaliset tarinat ilmaisevat asioita, joita on vaikea sanoittaa ja jotka jäisivät muutoin kertomatta.