Asiasana: historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos

FM Usva Friman tarkasteli digitaalisen kulttuurin alan väitöstutkimuksessaan naispelaajien pelikulttuurista toimijuutta. Tutkimus osoitti, että pelaamisen valtavirtaistumisesta ja naisten pelaamisaktiivisuuden kasvusta huolimatta naispelaajat ovat yhä sukupuolensa vuoksi marginalisoitu pelaajaryhmä, joka samanaikaisesti sekä osallistuu aktiivisesti ja monipuolisesti pelikulttuuriin että tulee torjutuksi sen piiristä.

Satakunnan korkeakoulusäätiö myöntää vuosittain apurahoja Porin yliopistokeskuksessa toimivien yksiköiden tieteelliseen tutkimustyöhön, opetuksen monipuolistamiseen ja kansainvälistymiseen. Vuoden 2022 apurahat julkistettiin 23.5.2022.

Toisen maailmansodan jälkeen epämääräisestä kaupunki-ilman ongelmasta muodostettiin tieteellinen arvoitus, joka voitiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi oikeanlaista tietoa. Tässä kansainvälisessä kehityksessä keskeisin suomalainen toimija oli 1950-luvun alussa perustettu Työterveyslaitos. FM Janne Mäkirannan yleisen historian alan väitöskirja osoittaa, että teollisuusympäristöihin perustuva terveyden asiantuntijuus on ollut kansainvälisesti keskeinen tekijä modernin yhteiskunnan ympäristöongelmien määrittämisessä.

Turun yliopisto on kolmen muun yliopiston kanssa mukana tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta julkisesta palvelusta ja Yleisradiosta. Hanke myös syventää näkymää Ylen ja suomalaisen yhteiskunnan vuosisadan mittaisesta monimuotoisesta yhteydestä.

Weisell-säätiö on myöntänyt rahoitusta Turun yliopistossa toteutettavalle ihmisten ja Itämerellä elävien pyöriäisten välistä suhdetta käsittelevälle hankkeelle vuosille 2022–2023. Poikkitieteellisessä hankkeessa kerätään tietoa ihmisten ja pyöriäisten jaetusta menneisyydestä 1800-luvulta nykyaikaan.

Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielinen Turku -verkostosta kipinän saanut uutuusteos Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa – Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee Suomen vanhimman kaupungin rikasta kielellistä historiaa keskiajalta 1900-luvulle asti. Teoksen artikkelit osoittavat, että monikielisyys ja kieli- ja kulttuurirajojen ylittäminen ovat olleet kautta aikojen kiinteä osa kaupunkiyhteisössä toimimista.

Vaikka Suomella ei ole ollut omia siirtomaita, myös suomalaiset ovat osallistuneet kolonialistisiin toimiin. Uusi kokoomateos tarkastelee suomalaisten koloniaalista osallisuutta merten takana sekä kulttuurista kolonialismia kotimaassa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Tutkijoiden mukaan teos tuo tervetullutta historiallista tutkimustietoa suomalaisten toiminnasta erilaisissa koloniaalisissa konteksteissa ja haastaa ajatuksen suomalaisten koloniaalisesta viattomuudesta.

Luonnossa olemiseen liittyvät kokemukset ovat jääneet kapealle huomiolle keskusteltaessa ympäristön kulttuurisista arvoista, toteaa filosofian maisteri Ilona Hankonen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. – Kulttuurista kestävyyttä on kotimaisissa keskusteluissa luonnonympäristöihin liittyen tarkasteltu melko suppeasti. Osasyynä tähän lienee vakiintunut tapa hahmottaa luonto ja kulttuuriympäristö toisistaan erillisiksi, jopa vastakkaisiksi ympäristökategorioiksi. Kuitenkin metsät, suot ja järvet ovat osa arjen ympäristöä ja siten kulttuurin kyllästämiä, Hankonen sanoo.