Calonian studiossa ollaan tekemässä jotain aivan uudenlaista. Poliittisen historian dosentti, tuore Ennen ja nyt Historian tietosanomien päätoimittaja Olli Kleemola on kutsunut studioon folkloristiikan professorin Anne Heimon. Tekeillä on ensimmäinen osa podcastsarjasta, jossa nostetaan päivänvaloon vuosien takaiset vertaisarvioidut artikkelit.
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistossa tapahtuu suuri muutos, kun arkisto muuttaa nykyisistä, Teutorissa sijaitsevista tiloista Arcanumiin vuodenvaihteessa 2022–2023.
Turun yliopiston museologian oppiaineessa on käynnistynyt Kaupunkiviljelyteko-projekti, jossa tutkitaan ja tuodaan esille kaupunkiviljelyn merkitystä sota-ajan Turussa 1940-luvulla. Hankkeessa perustetaan hyötykasvimaa Kupittaan siirtolapuutarhalle ja kehitetään teeman ympärille kaupunkilaisia osallistavaa toimintaa. Hanketta vetää Turun yliopiston museologian oppiaine ja sen kumppaneita ovat Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistys ry, Luonnonvarakeskus LUKE ja ammattiopisto Livia.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Turun yliopiston humanistinen tiedekunta ovat solmineet yhteistyötä koskevan aiesopimuksen vuosille 2022‒2024. Aiesopimus tähtää syvenevään koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön seurakuntayhtymän ja tiedekunnan välillä. Seurakunnan yhteistyökumppanina Turun yliopistossa toimii humanistisen tiedekunnan Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC).
Miten käännämme maapallon hyvinvoinnin kohti parempaa ja miksi erot suomalaisten lukutaidossa kasvavat? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Turun yliopiston ja sen johtaman INVEST-tutkimuskeskuksen keskusteluissa SuomiAreenassa tiistaina 12.7.
Liedon Vanhalinnan museossa avautuu 17.6.2022 uudistettu arkeologinen perusnäyttely, Ajan virtaa Aurajokilaaksossa. Näyttelyn esineet kertovat ihmisten elämästä, tavoista ja uskomuksista Aurajokilaaksossa kivikaudelta keskiajan alkuun saakka. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kanssa.
Vuonna 1813 nuori mies käveli itäsuomalaisesta Iitin maalaispitäjästä Turkuun päästäkseen opiskelemaan yliopistossa. 200 vuotta myöhemmin joukko historiantutkijoita kulkee jalkapatikassa samaa reittiä selvittääkseen, mitä tiedon vuoksi ponnistelu konkreettisesti tarkoitti, ja miltä matkanteko tuntuu, kun sen perspektiivinä on 1800-luvun todellisuus.
Turussa pohditaan 14.–17.6.2022 yksilön elämästä kertomisen mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta monitieteisessä konferenssissa. Tapahtuma kokoaa Turkuun eri puolilta maailmaa noin kaksisataa tutkijaa ja taiteilijaa. Konferenssissa tarkastellaan muun muassa menneisyydessä tuntemattomiksi jääneiden elämien esiin kirjoittamista, lapsille suunnattuja elämäkertoja sekä muistamisen ja kerronnan yhteyttä. Esitelmien lisäksi ohjelmassa on myös elokuvia.
Monimutkaiset tuotesuhteemme muodostuvat edelleen tavaran jatkuvasta hankinnasta ja siitä luopumisesta. Tavarat myös kuluvat ja rikkoutuvat ennenaikaisesti, jotta ostaisimme niitä aina lisää. Monien tuotteiden elinkaari onkin varsin lyhyt. Poikkeuksena tähän on uustuotanto, jossa tuotannosta joskus poistettu tuote otetaan uudelleen valmistukseen. Uustuotannossa olevia tuotteita nimitetään usein myös klassikoiksi.
Millaista oli köyhyys Turussa palon jälkeisinä vuosina 1830- ja 1840-luvuilla? Ovatko köyhyyden kokemukset 2000-luvulla erilaisia? Uutuusteos Turun köyhät kasvot – Huono-osaiset perheet 1800- ja 2000-luvuilla kertoo köyhyydestä ja osattomuudesta kahdella eri vuosisadalla. Kirja kertoo erityisesti köyhien lasten tarinoita.