Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.
Miltä Saaristomeren turvallisuustilanne näyttää vuonna 2025? Mitkä ovat alueen keskeisimmät riskit ja miten voimme varautua niihin? Seminaarissa 29.9. käsitellään muun muassa öljyvuotoja, varjolaivastoa ja sabotaasia, kalastusta huoltovarmuuden näkökulmasta, paikallista kriisivalmiutta sekä pelastuslaitoksen toimintaa saaristossa.
Kolmen päivän ajan Seilin tiede- ja kulttuuripäivillä keskusteltiin kestävyysmurroksesta, saaristomeren tilasta, terveysteemoista ja suomalaisesta köyhyydestä. Myös monipuolinen kulttuuriohjelma houkutteli kävijöitä kesäiselle Seilin saarelle.
14.8. järjestettävä keskustelutilaisuus avaa Saaristomeren tilaa tutkimuksen ja politiikan näkökulmista. Maksuton tilaisuus on kaikille avoin.
Seilin tiede- ja kulttuuripäivät tarjoavat ajankohtaista keskustelua ja kulttuuriohjelmaa 21.–23. elokuuta. Tapahtumassa käsitellään asiantuntijoiden johdolla kiinnostavia teemoja, kuten Saaristomeren tila, kiertotalous, pandemiat ja köyhyys. Luvassa on myös monipuolista kulttuuriohjelmaa, ja mukana ovat muun muassa Pauli Aalto-Setälä, Risto Isomäki ja Vesa Vierikko.
Saaristomeren biosfäärialue yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa on julistanut vuoden 2025 Saaristomerivuodeksi. Teemavuoden tarkoituksena on esitellä ajankohtaista Saaristomereen kohdistunutta tutkimusta sekä parantaa dialogia tutkijoiden ja paikallisten välillä. Teemavuoden suojelija Pauli Aalto-Setälä ja Saaristomeren tutkimusaseman johtaja Jari Hänninen kiertävät saaristossa 28.6. keskustelemassa Saaristomeren tilasta.
Saaristomeren biosfäärialue yhteistyössä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa on julistanut vuoden 2025 Saaristomerivuodeksi.
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen 60-vuotisjuhlaseminaarissa juhlittiin tutkimuskeskuksen historiaa ja saavutuksia sekä keskusteltiin Saaristonmeren puolesta toimimisen tärkeydestä.
Suomalainen tutkimusryhmä teki mittaukset samoissa paikoissa ja samalla työvälineellä kuin italialainen tutkija 1860-luvulla.
Silakan lisääntymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu Turun yliopistossa jo 40 vuoden ajan. Ennen videotallennetta kutevista kaloista oli vain yksi tieteellisesti dokumentoitu havainto Ruotsista vuodelta 1982.
Maailman ekosysteemejä ravistelee lajiston köyhtymisen lisäksi monien eläinlajien biomassan väheneminen. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saaristomeren ravintoverkkoihin ja havaittiin, että etenkin suolaiseen veteen sopeutuneet planktonit ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös ravintoverkon muihin lajeihin.