Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö järjestää 21.–22.5.2022 BioBlitz-tapahtuman, jossa kartoitetaan vuorokaudessa mahdollisimman monta eliölajia yliopiston kampusalueella. Lajikartoitukseen voivat osallistua kaikki kiinnostuneet ja tapahtumassa on ohjelmaa myös lapsiperheille.
Luonto köyhtyy kaiken aikaa, mikä vaikuttaa myös ihmiskunnan hyvinvointiin. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Turun kauppakorkeakoulun johtamassa BIODIFUL-hankkeessa joukko tutkijoita ja asiantuntijoita työskentelee intohimoisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä vastaan.
Merihavaintosarjat kertovat ilmaston lämpenemisestä viimeisten kymmenien vuosien aikana myös Saaristomerellä. Talvet ovat olleet 1980-luvulta lähtien aiempaa sateisempia ja leudompia. Seurauksena on esimerkiksi meriveden suolapitoisuuden lasku sekä meriveden lämpeneminen, kertoo apulaisprofessori Jari Hänninen. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Kalaemot harvoin ruokkivat poikasiaan. Poikkeuksena ovat muun muassa tietyt käärmeenpääkalat, joiden poikaset nielevät ravinnokseen päänsä kokoisia oman emonsa hedelmättömiä munia. Uusi tutkimus osoittaa, että poikkeuksellinen sopeuma kehittyi käärmeenpääkaloille vasta 12 miljoonaa vuotta sitten. Ominaisuus on voinut vaikuttaa ryhmän suuren lajimäärän kehittymiseen ja sen lajien laajaan leviämiseen.
Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi, että erilaiset sosiaalisuuden piirteet ovat yhteydessä aasiannorsujen stressihormonitasoihin. Urosnorsuilla esimerkiksi yksinäisyys nosti stressitasoa, naarasnorsuilla taas poikasten läsnäolo laski stressiä.
Turun yliopiston tutkijat havaitsivat rukiilla yleisen torajyvätaudin torjuvan kasvia syöviä tuholaisia kasvin puolustuskemian kautta. Torajyvätauti tekee viljasta myrkyllistä ja aiheuttaa kasville siemenkatoa, joten sitä pidetään ihmisen näkökulmasta haitallisena kasvitautina. Uuden tutkimuksen perusteella se kuitenkin näyttäytyy kasvien kannalta hyödyllisenä puolustajana, joka voi jopa parantaa kasvin kelpoisuutta.
Metsähallituksen koordinoimassa ja EU:n rahoittamassa Rannikko-LIFE-hankkeessa kunnostetaan merkittäviä rannikon ja saariston elinympäristöverkostoja, joissa elää paljon uhanalaisia eliölajeja. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja Åbo Akademin tutkijat selvittivät hankkeessa Saaristomeren harjusaarten ja perinneympäristöjen hyönteis- ja hämähäkkilajistojen monimuotoisuutta. Kenttätöiden aikana tutkijat löysivät saarilta esimerkiksi 11 hyönteislajia, joita ei ole aiemmin löydetty Suomesta.
Ilmastoyliopistoverkosto (Climate University) on solminut opetusyhteistyösopimukset 18 korkeakoulukumppanin kesken. Uuden sopimuksen myötä suurin osa Suomen korkeakouluopiskelijoista voi opiskella verkoston ilmasto- ja kestävyysaiheisia kursseja.
Luonnon monimuotoisuus tunnetaan huonosti ja valtaosa maailman eliölajeista on yhä löytymättä. Samanaikaisesti luontokato etenee kiihtyvällä nopeudella. Uusimpien arvioiden mukaan jopa miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Lajien löytyminen ja nimeäminen ovat ensimmäisiä askelia niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat vuoden 2021 aikana tieteelle 4 aiemmin tuntematonta eläinsukua ja 81 lajia. Ne löytyivät kahdentoista valtion alueilta.
Foresail-1 on Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäinen satelliitti. Huippuyksikkö tutkii avaruuden olosuhteita tavoitteenaan kehittää entistä kestävämpiä piensatelliitteja, jotka eivät muutu avaruusromuksi. Turun yliopistossa kehitetty PATE-hiukkasteleskooppi on Foresail-1-satelliitin päähyötykuorma.