Kiinnostavatko kestävän kehityksen opinnot? Tule seuraamaan tämän KEKO-vuoden loppuseminaaria 25.4.
Tervetuloa mukaan seuraamaan tämän KEKO-vuoden loppuseminaaria torstaina 25.4. klo 15.15–16.30.
Tervetuloa mukaan seuraamaan tämän KEKO-vuoden loppuseminaaria torstaina 25.4. klo 15.15–16.30.
Turun yliopiston tavoitteena on saada ilmastotyö ja kestävän kehityksen periaate läpileikkaavana, strategisena teemana yliopistoyhteisön kaikille tasoille.
Ilmastofoorumi kokosi Turun valtuustosaliin 27.3.2019 joukon asiantuntijoita, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä johtavia virkamiehiä vauhdittamaan alueella tehtävää ilmastotyötä.
Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Se haastaa yksilöt, yritykset ja koko yhteiskunnan muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan.
Jos tavoitteenasi on hankkia opettajan pätevyyys tai lisäkelpoisuus, voit hyödyntää avoimia yliopisto-opintoja tavoitteesi saavuttamiseksi. Monien eri alojen opinnot sopivat myös opetustehtävissä tarvittavien tietojen ja taitojen lisäämiseen ja päivittämiseen. Opintoja voi suorittaa joustavasti työn ohella - verkko-opintoja myös paikkakunnasta riippumatta.
Kilpailukykyisten bioteknologian sovellusten kehittäminen vaatii tuotantosysteemiltä sekä tehokkuutta, säädeltävyyttä että geneettistä vakautta. Verónica Carbonell González selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, miten haihtuvien hiilivety-yhdisteiden tuottoa bakteerisoluissa voitaisiin tehostaa.
Kvinoa sekä sini- ja tuoksulupiini soveltuvat kuluttaja-arvioiden perusteella hyvin esimerkiksi smoothieen tai välipalatuotteisiin. Tutkijat tarkastelivat ominaisuuksiltaan lupaavien kvinoan ja lupiinien hyödyntämistä kestävässä ruoantuotannossa.
Arvioiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä. Maatalousmuovista kierrätetään Suomessa materiaalina vain viidennes, ja valtaosa käytetään energiaksi tai hävitetään muilla keinoilla. Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hankkeen juuri julkaistusta loppuraportista käy ilmi, että muovijätteen kierrätystä vaikeuttavat maaseutuyrittäjien puutteelliset tiedot eri kierrätysvaihtoehdoista sekä muovijätteen korkeat keräys- ja kierrätyskustannukset.
Haluaisitko vaikuttaa ympäristöasioihin? Oletko kiinnostunut ympäristöalan työtehtävistä?
Maailmanpankki rahoittaa Turun yliopistoa ja neljää tansanialaista yliopistoa kehittämään paikkatietotaitojaan tulvien ja ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi. Tansanian kaupungit ovat väestönkasvun ja heikon kaupunkisuunnittelun takia erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen ääri-ilmiöiden edessä.