Asiasana: biolääketieteen laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Isähiiren ylipaino aiheuttaa muutoksia poikasten maitorauhasessa ja siittiöissä – lisää myös rintasyövän kasvua kahdessa seuraavassa naarassukupolvessa  

15.04.2021

Turun yliopiston ja Georgetownin yliopiston yhteistutkimuksessa selvitettiin rintasyövän ylisukupolvista periytyvyyttä koe-eläinmallin avulla. Tutkijoita kiinnosti erityisesti isälinjan merkitys rintasyöpäriskin siirtymisessä seuraavalle sukupolvelle. Tulosten perusteella isähiiren ylipaino aiheuttaa muutoksia normaalipainoisten poikasten maitorauhasessa ja siittiöissä. Isähiiren ylipaino näyttää lisäävän myös rintasyövän kasvua kahdessa seuraavassa naarassukupolvessa.

Väittelijän löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia syöpähoitojen toimivuuden ennustamiseen (Väitös: FM Eleonora Mäkelä, 9.4.2021, patologia)

Onkoproteiini CIP2A voi toimia merkkiaineena, joka ennustaa kaulan ja pään alueen syöpien herkkyyttä sädehoidolle, osoittaa FM Eleonora Mäkelän Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. ARPP19:n ja NOCIVA:n ilmentymistasot taas voisivat toimia merkkiaineina syövän pahanlaatuisuuden ja hoitovasteen ennustamisessa myelooisissa leukemioissa.

Selkäydintilaan annettava kipulääkekandidaatti on tehokas, eikä aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia (Väitös: MSc Tiina Leino, 12.2.2021, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Kipu on yleinen oire, jota kokee arviolta 84 prosenttia aikuisista sairaalapotilaista. Orion Oyj:n kehittämä fadolmidiini on vaikutusmekanismiltaan α2-adrenoseptoriagonisti, joita käytetään yleisesti kipua lievittävinä ja rauhoittavina aineina. MSc Tiina Leinon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että fadolmidiini toimii koe-eläimillä hyvin ilman merkittäviä haittavaikutuksia. 

Imutiet säätelevät puolustusvasteen voimakkuutta (Väitös: MSc Dominik Eichin, 29.1.2021, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Verisuonissa tärkeän CD73-entsyymin rooli ihmisen imuteissä on ollut epäselvä. MSc Dominik Eichin selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten tämä lukuisten syöpäkokeidenkin kohteena oleva entsyymi vaikuttaa imuteissä. Tulosten perusteella entsyymillä on tärkeä tehtävä immuunivasteen syntymisessä.

Perintötekijät vaikuttavat suomalaislasten kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen (Väitös: FM Mari-Liis Mikk, 11.12.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

Perintötekijät HLA-A*24, HLA-B*39:01 ja HLA-B*39:06 altistavat suomalaislapsia tyypin 1 diabetekselle. Kyseiset geenimuodot vaikuttivat erityisesti tyypin 1 diabetesta edeltävän esidiabeteksen loppuvaiheessa, jolloin ne nopeuttavat siirtymää kliiniseen diabetekseen. Mari-Liis Mikkin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat ajatusta siitä, että tyypin 1 diabetekseen johtava prosessi saattaa olla erilainen eri ihmisillä.