Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Henni Hiltunen tutki lastentautiopin väitöskirjassaan ennenaikaisena syntyneiden lasten ravitsemuksen, suolistomikrobiston ja kasvun välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa selvisi, että varhainen ravitsemus, varhainen suolistomikrobisto ja syntymää ympäröivät altisteet voivat vaikuttaa keskoslapsen kasvuun ja terveyteen ja ne voivat siksi toimia jatkossa uutena interventiokohteena.

Heidi Pöyhönen havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kolmanneksella aivotulehduksen sairastaneista lapsista esiintyy kohtalaisia tai vaikeita jäännösoireita vuosia akuutin sairaalahoidon jälkeen. Lieviä neurologisia ongelmia esiintyy jäännösoireina yli 70 prosentilla lapsista. Sen sijaan lasten kasvohermohalvaukset syystä riippumatta paranevat hyvin. Lasten kasvohermohalvauksen aiheuttajan ja hoidon määrittämisessä voidaan hyödyntää selkäydinnestenäytteen tutkimista.

Louise Aaltonen osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että PET-kuvantaminen toimii varsin luotettavasti munuaispotilaiden luustotaudin diagnostiikassa ja voisi tulevaisuudessa korvata kajoavana toimenpiteenä tehdyn luubiopsian. Munuaispotilaiden luustotauti jakautuu useampaan alaluokkaan, joiden hoito eroaa oleellisesti toisistaan. Uusi PET-menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa näitä alatyyppejä ja vaikuttaa näin ollen suoraan myös kliinisiin hoitopäätöksiin.

MD Naziha Mansurin patologian alan väitöstutkimuksessa luotiin kliiniseen käyttöön soveltuva algoritminen luokittelutapa mahasyövän eri alaryhmille. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mahasyöpien biologisia piirteitä ja käyttäytymistä. Tutkimuksessa selvisi, että T-lymfosyyttien määrä on yhteydessä intestinaalisen mahasyövän parempaan ennusteeseen.

Hyvät elintavat ovat yhteydessä onnellisuuden lisääntymiseen lähes kymmenen vuoden seurannassa. Elintapojen vaikutus onnellisuuteen voi motivoida elintapamuutoksiin ja hyvien elintapojen ylläpitoon.

LL Emma Honkanen tutki väitöskirjassaan tyvitumakkeiden toimintaa neurologisiin liikehäiriösairauksiin lukeutuvissa parkinsonismissa ja dystoniassa aivojen SPECT- ja PET-kuvantamisella sekä hyödyntämällä syväaivostimulaatiohoitoa.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LL Anssi Ryösän väitöstutkimuksen mukaan rappeumaperäisiä, pääosin ylemmän lapalihaksen alueella olevia kiertäjäkalvosimen jännerepeämiä hoidettaessa leikkauksella ja sen jälkeisellä fysioterapialla ei saavuteta etua pelkkään fysioterapiaan verrattuna. Kiertäjäkalvosimen repeämä on yleinen vaiva keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä.

LL Pauline Sjöholmin väitöskirjassa tarkasteltiin valtimotaudin riskitekijöitä sekä varhaisten riskitekijöiden ja myöhemmän sairastumisriskin suhdetta Australialaisessa aboriginaalikohortissa. Etenkin alueellinen huono-osaisuus, syntymäpaino sekä asuinpaikka syntymähetkellä vaikuttivat myöhempään valtimotaudin riskiin.

Akuutti umpilisäketulehdus on yksi yleisimmistä päivystyspotilaan vatsakivun syistä, ja umpilisäkkeen poistoleikkaus on yleisin päivystyskirurginen toimenpide. LL Jussi Haijasen väitöskirjatutkimuksessa selvisi, että suuri osa umpilisäketulehduksista voitaisiin hoitaa turvallisesti ja myös kustannustehokkaasti tablettimuotoisella antibiootilla leikkaushoidon sijaan.

Oikeilla tekonivelkomponenttien valinnoilla voidaan vähentää lonkan kokotekonivelen uusintaleikkausten määrää sekä parantaa potilastyytyväisyyttä. LL Mikko Karvonen kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lonkan tiettyihin tekonivelen lonkkamaljan kuppikomponentteihin liittyvien uusintaleikkausten määriä. Hän kiinnitti huomiota erityisesti sijoiltaanmenoihin korkean komplikaatioriskin potilailla.