Turun yliopisto avaa Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon haun kansallisena Tulevaisuuspäivänä 5.3.2021. Palkinnon saajaksi haetaan tutkimukseen perustuvaa visionääristä, tieteenalojen rajoja rikkovaa ja yhteiskunnan eri sektoreita ylittävää ratkaisua, joka tukee kestävämmän globaalin tulevaisuuden rakentamista.
Osaamisen vision mukaan Turku on vuonna 2040 globaali edelläkävijä oppimis- ja osaamisympäristönä. Kaupungin ja korkeakoulujen yhteistä visiotyötä johti Turun yliopiston emeritusprofessori Kalervo Väänänen.
Voisimmeko löytää uusia tapoja muutosten toteuttamiseen, jos näkisimme maailman useiden tulevaisuuksien kautta? Tulevaisuudentutkija Nicolas Balcom Raleigh haastaa ihmisiä ja organisaatioita pohtimaan omaa suhtautumistaan tulevaisuuteen ja laajentamaan tulevaisuudenkäyttötapojaan.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa alkanut DYNAMO-hanke tuottaa museoille uudenlaisen toimintatavan yhteisöllisinä tulevaisuuden rakentajina. Hankkeen vaikutuksesta museot luovat ihmisille mahdollisuuksia pohtia ja muuttaa tulevaisuuden suuntaa. Hanke toteutetaan yhdessä Suomen Metsämuseo Luston ja Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston kanssa.
Millainen on tulevaisuuden työelämä? Miten ohjata nuorta tekemään itselle mielekkäitä ja kestäviä valintoja? Kuinka toiminnallisia menetelmiä voi käyttää osana ohjaustyötä ja opetusta?
CCR:n Disruptiolaboratorio toimii kansainvälisen MaCuDe-projektin Future of Work / learning Task Forcen vetäjänä. Projektissa pohditaan muuttuvan työn aiheuttamia muutostarpeita kauppakorkeakoulujen opetukseen.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on mukana STN-rahoitteisessa WISE-hankkeessa, jossa kehitetään monimutkaisiin yhteiskunnan ja ympäristön kriiseihin soveltuvia päätöksentekotapoja. Tutkijat ovat osana monitieteellistä tutkimusryhmää suunnittelemassa parhaillaan kuntapäättäjille ja asiantuntijoille uudenlaista harjoitusta, jossa rakennetaan tilannekuvaa kriisistä sekä siinä vallitsevasta epävarmuudesta ja tarvittavasta tiedosta.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ja Demos Helsingin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on pitkälle kehittynyt ja kansainvälisesti arvostettu kansallinen ennakointijärjestelmä. Toimintaympäristön muutostahdin kiihtyessä ennakoinnin merkitys kasvaa. Suomessa julkishallinnon tekemä ennakointityö on kuitenkin muuttuviin olosuhteisiin nähden yksipuolista: organisaatiot keskittyvät pääasiassa todennäköisten tulevaisuuksien kartoittamiseen yllätysten ja uusien mahdollisuuksien ennakoinnin sijaan.
Kestävän kehityksen tavoitteena on mahdollistaa talouden kehitys ja sosiaalinen hyvinvointi maapallon kantokyvyn puitteissa. Tavoite vaatii uudenlaista asiantuntijuutta sekä ajattelu- ja toimintatapoja yhteiskunnan kaikilla sektoreilla - ekologisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.