Kun tavoitteena on kestävä kehitys, millaiset käyttäytymiseen liittyvät muutosvaatimukset kaupunkilaiset kokevat hyväksyttävinä? Tähän kysymykseen pureutuu psykologian professori Paula Salon tutkimusryhmä, joka sai tehtävää varten Turun kaupunkitutkimusohjelmasta 150 000 tutkimusrahoituksen.
Suomen sisällissodan kuvittaminen koulukirjoissa on muuttunut voimakkaasti eri aikakausina. Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat kävivät läpi Suomessa julkaistut historiankirjasta 1920-luvulta tähän päivään analysoiden sisällissodasta kertovia kuvia. Kuvien luonne on muuttunut poliittisen ilmapiirin vanavedessä.
Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.
Koronaepidemia on siirtänyt koulutukset etätapahtumiksi, mutta ei ole pysäyttänyt maailmanlaajuista kiinnostusta KiVa Koulu -ohjelmaa kohtaan. Uusi jatkosopimus on juuri solmittu Uudessa Seelannissa, ja neuvotteluja tämän kiusaamista ehkäisevän ohjelman käyttöönotosta käydään myös Lähi- ja Kaukoidässä.
Dosentti, sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on työryhmineen saanut Koneen Säätiöltä 274 800 euron apurahan tutkimushankkeelleen Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa. Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineden yhteishanke lasten köyhyyskokemuksista sai 436 300 euron apurahan. Tohtorikoulutettava Annu Perälä sai uuteen, ilmastonmuutosta koskevaan tutkimushankkeeseensa 95 000 euron apurahan.
Miksi Washington Redskins -jalkapallojoukkueen nimi ja logo nostattivat keskustelun rasismista ja kulttuurisesta omimisesta? Teemaan voi perehtyä poikkeuksellisen monipuolisesti kaksiosaisessa tapahtumassa, jossa osallistujat katsovat oman aikataulunsa mukaan elokuvan More Than A Word ja torstaina 10.12. keskustelevat siitä elokuvantekijöiden ja kulttuurihistorian väitöskirjatutkijan kanssa.
Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan Turun yliopiston tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöskirjasta.
Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.
Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.
Lapsuuden traumakokemukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas havaitsi, että erityisesti lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti yhdistyi aikuisiän kokemukseen, jonka mukaan ihmiset suhtautuivat tutkittavaan negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla.