Valtaosa suomalaislapsista on tyytyväisiä elämäänsä, mutta moni lapsi kantaa huolta perheen toimeentulosta, ilmenee Children’s Worlds -raportista. Suomalaislasten materiaalinen hyvinvointi on korkeaa, mutta se ei takaa emotionaalista hyvinvointia. Monet suomalaislapset kokevat fyysistä ja psyykkistä puutetta, merkittävä osa heistä kokee myös turvattomuutta koulussa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa yhdessä Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa tutkimuksen koronaepidemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön (KOVÄ).
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittama Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi -teos vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin. Tarkastelussa on sekä historia että nykypäivän polttavimmat yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset.
Kunnon kansalainen on uupumaton ihmiskone. Näin todentaa Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mona Mannevuo juuri julkaistuissa Ihmiskone töissä -teoksessaan. Mannevuo piirtää työn merkityksen koko suomalaisen yhteiskuntarakenteen keskeisenä tekijänä sotakorvausvuosista tähän päivään.
Turun yliopiston filosofian oppiaine ja ravintola Uljas järjestävät iltojen pimetessä luentosarjan filosofiasta, filosofisista kysymyksistä ja päivän polttavimmista aiheista filosofisella twistillä.
Turun yliopiston logopedian opiskelijat ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun-kampuksen puhevammaisten tulkkiopiskelijat ovat tuottaneet videoita puhevammaisten kohtaamiseen sekä puhevammaisten palveluihin ja kommunikaatiomenetelmiin liittyen. Innoittajana videoiden teossa on 5.10. alkaen vietettävä Puhevammaisten viikko.
Ratkaistaanko ilmastonmuutos järjellä vai tunteella? Miten tulevat sukupolvet voidaan huomioida demokraattisessa päätöksenteossa? Miten kansalaisten ja päättäjien poliittiset aikakäsitykset eroavat? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta Turun yliopiston PALO-tutkimushankkeen kaikille avoimella luentosarjalla.
Pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymiseen vaikuttavat moniulotteiset prosessit läpi elinkaaren. Valtiotieteiden maisteri Laura Salosen väitöstutkimus tuo esille erityisesti lapsuudenaikaisen perhetaustan sekä aikuisuudessa sairauspäivärahan ja työympäristön keskeisinä nivelvaiheina pitkittyneen työkyvyttömyyden kehittymisessä. Samat nivelkohdat ovat tärkeitä myös pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen liittyvien sosioekonomisten erojen kehittymisessä.
Filosofian oppiaine ovat mukana eurooppalaisessa instituutioiden luottamustutkimuksessa, jossa näkökulma on käännetty uudella tavalla instituutioissa toimiviin henkilöihin. Tutkimusta johtaa Geneven yliopisto, joka on saanut hankkeelle reilun 700 000 euron rahoituksen sveitsiläiseltä tiederahoittajalta FNSNF:lta (Fonds National Suisse de la Recerche Scientifique).
Kiitos dekaani @Luikki hienosta puheesta valmistuneille! Kyllä herkistyi tuore maisteri etäyhteydenkin välityksellä!
Katariina Kulhan twitterviesti ja siihen liitetty kuva kahvikupista läppärinäyttöineen kuvaa vuonna 2020 valmistuneiden ainutlaatuista opiskelujen lopputaivalta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan maisterien, lisensiaattien ja tohtoreiden publiikki vietettiin ensimmäistä kertaa etänä.