Seuraa kirjaston palveluiden kehittämistä

Kirjasto kehittää palveluitaan asiakkailta, yliopistoyhteisöltä ja sidosryhmiltä saamansa palautteen mukaan. Kirjaston saama palaute käsitellään tiimeittäin, toiminnoittain, johtoryhmässä tai tieteenalakohtaisissa neuvottelukunnissa.

Kerromme tällä sivulla kirjaston palveluiden kehittämisestä ja vastaamme palautteisiin.

Kehittämisuutisia

Vanhempia kehittämisuutisia

Lue tästä uutisia kirjaston kehityksestä vuosilta 2014–2017. Uutisarkiston jutut on julkaistu sellaisenaan, joten niiden sisältö on osittain vanhentunutta. Uutisista on poistettu kuvat sekä vanhat, rikkinäiset linkit.

2017

Esteettömät kirjastopalvelut – lisätietoa palveluista kirjaston esteettömyys-sivuilla 12.9.2017
 

​Esteetön liikkuminen kirjastossa

Löytyykö invapysäköintiä Teutorin läheltä? Miten liikkuminen pyörätuolilla onnistuu Feeniks-kirjastossa?  Tarkemmat tiedot eri palvelupisteiden esteettömyydestä löydät kirjaston esteettömyys-sivuilta.
 

Verkkopalvelut

Voiko varata kirjoja kotikoneella vai täytyykö tulla kirjastoon? Miten pääsen lukemaan elektronisia kirjoja yliopiston verkon ulkopuolelta? Tietoa verkkopalveluistamme löydät myös kirjaston sivuilta.
 

Induktiosilmukka

Feeniks-kirjaston, Teutorin kirjaston, Educariumin kirjaston ja Kauppakorkeakoulun kirjaston asiakaspalvelussa on saatavilla siirrettävä induktiosilmukka.
 
Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan.
 

Kurssikirjapalvelut lukemisesteisille opiskelijoille

Onko sinulla todettu lukemiseste ja tarvitset enemmän aikaa kurssikirjan lukemiseen? Yliopiston kirjasto tarjoaa pidemmän laina-ajan kurssikirjoille kun toimitat todistuksen lukemisesteestä tai yliopiston esteettömyyssuunnittelijan suosituksen pidennetystä laina-ajasta kirjastoon. 
 
Saat yhden viikon pidennyksen ensimmäiseen laina-kertaan kurssikirjoilla, joilla on 2 viikon laina-aika, eli laina-ajaksi tulee 3 viikkoa.  Sen jälkeen on mahdollista uusia lainasi, jollei ole varauksia. Uusintoja laina-ajan pidennys ei koske. 
 
Katso tarkemmat ohjeet kirjaston sivuilta.
 

Kirjojen hakupalvelu

Onko sinulla liikuntaeste, joka hankaloittaa asioimista kirjaston monissa yksiköissä? Voit tilata haluamasi kirjat siihen toimipisteeseen jossa mieluiten asioit. Lisätietoa kirjojen hakupalvelusta löydät kirjaston sivuilta.
 

Celia-kirjaston palvelut

Onko painetun tekstin lukeminen hankalaa? Tiesitkö että voit maksutta lainata kurssikirjoja Celia-kirjastosta, eli valtion erikoiskirjastosta, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa?
 
Suurin osa Celian korkeakoulukirjoista on koneäänellä tuotettuja DaisyTrio-kirjoja, joissa on mukana äänen lisäksi kirjan teksti ja kuvia.  Kirjaa voi siis kuunnella ja samaan aikaan seurata tekstiä tietokoneen näytöltä.
 
Lainaaminen edellyttää että ilmoittaudut Celian asiakkaaksi ja toimitat asiantuntijalausunnon lukemisesteestä Celiaan.
 
Asiakkaana saat käyttöoikeuden Celianet-verkkopalveluun, jossa on 40 000 äänikirjan kokoelma. Celian Vera palvelun kautta saat äänikirjat maksutta suoraan verkosta. Voit kuunnella kirjoja suoratoistona selaimella tai ladata kirjat koneelle. Ladatut kirjat voi myös siirtää esimerkiksi muistitikulle.
 
Jos tarvitsemaasi pakollista kurssikirjaa ei löydy Celianetista eikä muualtakaan saavutettavassa muodossa, valmistetaan kirja saavutettavaan muotoon Celiassa.
Uuden kurssi- tai tenttikirjan valmistumiseen menee noin 3 kuukautta.
 
Neuvomme mielellämme lisää jos tarvitset apua Celia palveluiden käyttämisessä!
 
E-kirjoja asiakkaiden tarpeisiin – kirjasto esittelee uusia hankintamalleja 20.3.2017
 

​Kertoisitko lyhyesti taustaksi, miten elektronisten aineistojen hankinta on kehittynyt.

”Elektronisten tietoaineistojen räjähdysmäinen kasvu on jo vuosituhannen alkupuolelta asti mullistanut kirjastojen aineistonhankintaa. Ensin tulivat markkinoille viitetietokannat ja elektroniset lehdet ja myöhemmin yhä enenevässä määrin myös elektroniset kirjat.

Ensiksi e-kirjoja myytiin tyypillisimmin isoina paketteina. Alkuvaiheen jälkeen yhä useammalta kustantajalta ja välittäjältä on voinut valita myös haluamiaan yksittäisiä nimekkeitä.”

Mihin suuntaan e-aineistojen hankinnassa ollaan nyt menossa?

”Kaikkein uusin trendi on osallistaa asiakkaat valintaan ilman että he itse ovat siitä tietoisia tilaamalla e-kirjat ns. PDA (Patron Driven Acquisition), DDA (Demand Driven Acquisition) tai EBA (Evidence Based Acquisition) hankintamallien avulla. Näillä hankintamalleilla saadaan nopeasti ja helposti suuri joukko e-kirjoja kirjaston asiakkaiden käyttöön.”

Mikä näiden hankintamallien ideana on?

”PDA-, DDA- ja EBA-hankintamallit ovat osittain päällekkäisiä – eri välittäjät ja kustantajat usein vain käyttävät niistä hiukan eri nimeä. Peruskuvio on sama: kirjasto asettaa tietyn e-kirjakokoelman esille, asiakas lukee ja kirjasto maksaa käytön perusteella.”

Miten tämä käytännössä tapahtuu?

”Aluksi me kirjastossa lataamme oman valintamme tai myyjän tarjonnan mukaisesti tietokantaamme välittäjältä tai kustantajalta tiedot laajasta valikoimasta e-kirjoja. Emme siis heti osta kyseisiä kirjoja, mutta asiakkaat voivat silti lukea niitä.

Samalla myös sijoitamme myyjän tilille tietyn rahasumman. Mallista riippuen summan suuruuden määrittää myyjä tai kirjasto itse. Esimerkiksi PDA-mallissa sijoitetut rahat vähenevät sitä mukaa kun kirjoja luetaan tiettyjen kriteerien mukaan.”

Missä vaiheessa e-kirjat sitten siirtyvät kirjastolle?

”Välittäjästä riippuen kirja voi siirtyä kirjaston omistukseen esimerkiksi siinä vaiheessa, kun sitä on käytetty yli 10 minuuttia tai kun kirjan sivuja on tulostettu, kopioitu tai lähetetty sähköpostiin. Kirjan siirtymistä kirjaston omistukseen kutsutaan kirjan ostautumiseksi. Asiakas ei ostautumista huomaa.”

Onko tätä menetelmää käytetty jo kauankin?

”Turun yliopiston kirjastossa tätä hankintamallia on kokeiltu Ebscon välittämissä e-kirjoissa vuodesta 2013 lähtien. Kirjaston tietoasiantuntijat ovat koonneet listoja ja sijoittaneet tieteenalakohtaisista budjeteistaan Ebscon tilille varoja PDA-kirjojen hankintaan. Asiakkaiden käytön perusteella kirjoja on ostautunut yhteensä jo yli 1 500 kappaletta kaikilta yliopiston tieteenaloilta.”

Mainitsit, että kaikissa luettelemissasi hankintamalleissa on sama perusidea eli käytön mukaan maksaminen. Löytyykö malleista erojakin?

”Toki. Toisinaan on mahdollista toimia niin, että kirjat eivät ostaudukaan suoraan, vaan kirjaston henkilökunta tekee lopullisen päätöksen. Tämä malli on Turun yliopiston kirjastossa käytössä De Gruyterin ja SAGEn kustantamien e-kirjojen kohdalla.”



Miten te kirjastossa teette lopullisen valinnan?

”Kustantajat ovat määrittelemäänsä kertamaksua vastaan avanneet suuret määrät e-kirjoistaan kirjaston asiakkaiden käyttöön. De Gruyterilta käytössä on peräti yli 36 000 nimekettä yhteiskuntatieteellistä ja humanistista kirjallisuutta ja SAGEltakin lähes 5 000 nimekettä usealta eri tieteenalalta.

Loppuvuodesta kustantajat toimittavat kirjastolle käyttötilastot ja henkilökunta valitsee niiden perusteella tärkeimmät kirjat omaksi vuoden alussa sijoittamallaan summalla. Vuoden vaihteessa kirjaston tietokannasta poistetaan tiedot kirjoista, joita ei osteta. Kustantaja saa näin vähällä vaivalla varmaa myyntituloa ja kirjastoon saadaan määräajaksi mahdollisimman laajasti tutkijoita ja opiskelijoita hyödyttävää aineistoa.”

Mitä muita vastaavia hankintamalleja on käytössä?

”Jos halutaan varmistua siitä, että kirjalla on laajempaa kysyntää, voidaan myös hyödyntää ns. lyhytlainamahdollisuutta. Tällöin kirjasto maksaakin aluksi vain pienen osan kirjan hinnasta, jotta asiakas saa kirjan lainaan. Vasta, kun joku toinenkin asiakas mahdollisesti lukee samaa kirjaa, se ostautuu omaksi.

Jos näin käy, kirjan lopullinen hinta on kuitenkin kalliimpi kuin jos se ostautuisi suoraan. Toisaalta ensimmäisen asiakkaan lukukerta voi myös jäädä ainoaksi, jolloin kirjasto pääsee halvemmalla.”

Mitä koet uusien hankintamallien vahvoiksi puoliksi?

”Edellä mainitut hankintamallit perustuvat ajatukselle, että kirjaston käyttäjät ovat valinnan parhaita asiantuntijoita. Karkeasti ottaen kirjaston henkilökunta tekee usein valintaa varmuuden vuoksi, kun taas asiakkaat valitsevat kirjat juuri sen hetkiseen tarpeeseen. Tällöin ostetaan siis vain aineistoa, jolla on ainakin jossain vaiheessa varmasti käyttöä. PDA-, DDA-, ja EBA-mallien suurimmat hyödyt liittyvät siis parempaan käyttäjälähtöisyyteen kokoelman valintatyössä ja tätä kautta kokoelman tehokkaampaan käyttöön.”

Teksti: Erik Lindgren ja Ilmari Jauhiainen

Ei kirjastoa ilman kuvailua – mitä on metatieto? 9.3.2017
 
 

Metatieto kuulostaa hyvin eksoottiselta käsitteeltä. Mitä se pitää sisällään?

”Kun julkaisuja kuvaillaan, syntyy metatietoa, joka on siis ikään kuin tietoa tiedosta. Tietenkin kuvailun kohteena voi olla muutakin kuin kirja, joskus voi olla tarpeen kuvailla jopa fyysistä esineistöä.”

Miksi kirjoja ja muuta pitää sitten kuvailla?

”Ajattelepa itse, millainen olisi kirjasto ilman tietoa, mitä kaikkea siellä on. Et voisi Volterista katsoa, onko kirjaston kokoelmissa joitain tiettyjä julkaisua tai julkaisuja jostain tietystä aiheesta ja mistä ne voisivat löytyä. Joutuisit aivan sokkona etsimään niitä hyllystä. Kuvailutietojen ansiosta asiakas ja aineistot kohtaavat."
 
Kuvailussa siis kirjataan ylös teoksen ja tekijän nimi?
 
”Eikä tämä vielä riitäkään! Kansainvälisissä kuvailustandardeissa ja -säännöissä on sovittu, että aineistosta merkitään muistiin monia muitakin asioita, esimerkiksi kirjan julkaisuvuosi, kieli ja mahdollinen sarja. Näin hakumahdollisuudet monipuolistuvat ja voimme löytää vaikka yhden kirjailijan teosten kaikki ranskankieliset käännökset.
 
Erityisen tärkeää on myös kuvailla teoksen sisältöä. Tähän tarkoitukseen käytämme asiasanoja eli standardinmukaisia termejä, jotka kertovat teoksen aihepiiristä. Koska kirjojen sisältöä on kuvailtu, voi Volterista hakea myös johonkin aihepiiriin liittyviä kirjoja.”

Mainitsit, että kuvailulla on standardeja. Eikö kirjasto voisi vapaasti päättää, miten se kuvailee?
 
”Standardeissa on puolensa. Koska kaikki kirjastot kuvailevat kirjoistaan samoja ominaisuuksia samoin periaattein, kuvailutietoja voidaan vaihtaa kirjastosta toiseen ja maasta toiseen. Jos esimerkiksi näen, että hankkimamme kirja on kuvailtu jo jossain toisessa kirjastossa, voin poimia kuvailutiedot heiltä ja näin oma työmme helpottuu.”
 
Onko vastuu kuvailusta siis aina kirjastoilla? Eivätkö kustantajakin voisi kuvailla kirjojaan etukäteen?
 
”Kustantajat toki myös kuvailevat kirjoja, mutta heidän kuvailuillaan on hyvin erilainen tarkoitus. Kirjaston kuvailut on suunniteltu helpottamaan teosten löytämistä, kun taas kustantajien motiivina on houkutella ostamaan heidän kirjojaan. Kirjastot ja kustantajat toki pyrkivät kehittämään yhteisiä kuvailustandardeja, mutta tässä on vielä paljon tekemistä.
 
Jonkin verran käyttökelpoisia kuvailutietoja saadaan jo kustantajilta. Esimerkiksi Volterissa olevista e-aineistojen kuvailutiedoista suurin osa on kustantajien tavalla tai toisella tuottamia. Oma aikamme ei yksinkertaisesti riittäisi niin laajojen aineistojen kuvailuun.”
 
Jos niinkin paljon kuvailutietoa saadaan muualta, tarvitseeko meidän kirjastomme kuvailla itse mitään?
 
”Tottahan toki! On aineistoja, joiden kuvailutietoja emme yksinkertaisesti löydä mistään lähteistä, ja ne meidän täytyy kuvailla. Aika usein löydämme julkaisusta vain alkeelliset tiedot, joita sitten rikastamme. Turun yliopistossa valmistuneet opinnäytteet ovat yksi iso aineistoryhmä, jonka kuvailutiedot laadimme alusta pitäen täällä kirjastossa.
 
Onko kuvailutyö ollut aina samanlaista?
 
”1990-luvun alussa siirryimme tietokonepohjaiseen luettelointiin. Oli valtava muutos ryhtyä kuvailemaan tietokoneella pahvikorttien sijaan. Nyt olemme toisen suuren murroksen alussa. Otimme juuri viime vuonna käyttöön uudet RDA-kuvailusäännöt (RDA= Resource Description and Access), jotka lähestyvät kuvailun kohdetta aikaisemmista säännöistä poikkeavalla tavalla.”
 
Miten uudet säännöt eroavat aiemmista?
 
”RDA-säännöt löytävät kuvailun kohteesta eri tasoja. Yksittäisellä teoksella, vaikkapa Linnan Tuntemattomalla sotilaalla, voi olla monia ekspressioita, esimerkiksi eri käännökset. Yhdellä ekspressiolla taas voi olla monia manifestaatioita – verkossa oleva versio ja painettu versio. Yksittäistä manifestaatiota on taas sitten yleensä useampi fyysinen kappale. Näitä tasoja kutsutaan entiteeteiksi.”
 
Kuulostaapa monimutkaiselta.
 
”Eikä se vielä tähän lopu! RDA-säännöstössä puhutaan myös muista entiteeteistä, kuten aineistoihin liittyvistä toimijoista - esimerkiksi kirjojen kirjoittajat, toimittajat ja kääntäjät. Kolmannen entiteettiryhmän muodostavat aiheet, jotka kuvaavat julkaisun sisältöä. Kaikki entiteetit ovat omia itsenäisiä yksiköitä, jotka saavat ainutkertaisen tunnisteen.”
 
Mikä tämän kaiken tarkoituksena on?
 
”Ainutkertaiset tunnisteet mahdollistavat sen, että entiteettejä voidaan linkittää toisiinsa erilaisiksi verkostoiksi. Jos olet etsinyt esimerkiksi Mika Waltarin kirjaa Sinuhe egyptiläinen, voit tästä päästä eteenpäin kirjasta tehtyyn elokuvaan, siitä taas ohjaaja Michael Curtizin muihin elokuviin. Voit siis valita verkostossa oman polun kuljettavaksesi.”
 
Onnistuuko tämä jo todella?
 
”Nykyiset kirjastojärjestelmät eivät vielä pelaa yhteen uusien kuvailusääntöjen kanssa. Kunhan yhteispeli toteutuu, asiat muuttuvat käyttäjän kannalta radikaalisti. Silloin kirjastojen kuvailutiedot vapautuvat avoimeen verkkoon. Yhdessä muiden verkossa olevien kuvailutietojen kanssa syntyy maailmanlaajuinen verkosto, jossa tiedonhakija voi liikkua eri polkuja pitkin omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan.”
 
Milloin tämä kaikki sitten toteutuu?
 
”Olemme alkaneet tehdä RDAn mukaista kuvailua noin vuosi sitten, mutta kirjastojärjestelmien täytyy uudistua paljon, ennen kuin uusia kuvailutietoja voi täysimääräisesti hyödyntää. Toivottavasti uusi tiedonhakuympäristö toteutuu seuraavan kymmenen vuoden sisällä.”
 
Entä mitä kokisit kuvailutyön merkittäviksi haasteiksi tällä hetkellä?
 
”Kuvailutyö kuuluu kirjastojen perinteiseen ydinosaamiseen ja sillä on pitkä historia. Kirjaston tehtävien monipuolistuessa haasteena on, miten saamme kuvailtua kaiken tarpeellisen, kuten Turun yliopiston tutkijoiden kokoomateoksiin ja aikakauslehtiin kirjoittamat artikkelit.
 
Toisena haasteena etenkin kansallisella tasolla on huolehtia sisällönkuvailun riittävyydestä. Jos esimerkiksi joidenkin vanhojen kotimaisten aineistojen kuvailussa on ollut puutteita, on niiden myöhempi korjaaminen työlästä. Myös elektronisen aineiston kuvailussa riittää tehtävää.
 
Kaiken kaikkiaan kuvailun laatu ja sen luotettavuus on tärkeää. Jos kuvailut on tehty hätiköiden tai sinne päin, asiakas ja aineisto eivät kohtaa.”
 
Teksti: Ilmari Jauhiainen
Kirjasto ja tutkimustietojärjestelmä – mikä on yhteys? 23.1.2017
 
 

​Mikä tutkimustietojärjestelmä oikein on?

”Lyhyesti sanottuna se on paikka, johon tallennetaan tiedot kaikista Turun yliopistossa toimivien tutkijoiden julkaisuista. Yliopiston pitää vuosittain raportoida ministeriölle, mitä tutkimusta yliopistossa on tehty. Raportointia helpottaa, kun tiedot kaikista tutkimusjulkaisuista löytyvät yhdestä tietojärjestelmästä.”

Mikä kirjaston rooli tutkimustietojärjestelmän ylläpidossa on? Viekö kirjasto julkaisutietoja järjestelmään?

”Osaksi kyllä. Informaatikkomme keräävät erilaisista tutkimustietokannoista tietoa Turun yliopiston tutkijoiden uusista tutkimusjulkaisuista. TTJ-tiimin jäsenet siirtävät informaatikkojen laatimista koosteista tiedot tutkimustietojärjestelmään.”

Tutkijat voivat siis syöttää itsekin tietoja tutkimustietojärjestelmään?

”Kyllä vain. Kirjaston tehtävä on sitten validoida tutkijoiden syöttämät tiedot. Heti kärkeen tarkistamme, onko julkaisu mahdollisesti syötetty järjestelmään jo aiemmin.”

Mitä muuta validointiin liittyy?

”Käytännössä siis tarkistamme, että kaikki tutkijoiden syöttämät tiedot pitävät paikkansa. Jos esimerkiksi tutkimuksella on useampi tekijä, selvitämme, onko joku heistä jonkin ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen edustaja. Tällöin julkaisun voi merkitä tutkimustietojärjestelmässä kansainväliseksi.”

Onko validoinnissa jokin kohta, jossa erityisen selvästi tarvitaan kirjaston huomioita?

”Julkaisutyypin valitseminen vaikuttaa kimuranteimmalta. OKM:llä on tarkka luokitus eri julkaisutyypeistä. Omat koodinsa on vertaisarvioiduille ja vertaisarvioimattomille, julkaisuille tieteellisissä aikakauslehdissä, konferenssijulkaisuille ja niin edelleen. Vaatii ammattitaitoa tunnistaa, mihin luokkaan jokin julkaisu kuuluu.”

Miten käytännössä lähdet tarkistamaan julkaisujen tietoja?

”Ensisijaisesti yritän aina etsiä validoitavan julkaisun käsiini, joko fyysisenä kopiona tai e-julkaisuna. Mikäli julkaisua ei ole helposti saatavilla, tiedot joudutaan etsimään muulla tavalla. Käytännöt vaihtelevat varmasti paljonkin eri tieteenalasta toiseen, koska julkaisukäytännötkin ovat hyvin erilaiset.

Esimerkiksi luonnontieteissä Web of Science on hyvä tietolähde, mutta ihmistieteissä siitä ei ole lainkaan niin paljon apua. Käytännössä ihmistieteissä julkaisujen tietoja joutuu tarkistamaan usein yksittäisten kustantajien verkkosivuilta. Silloin tällöin kustantajiin on jopa pakko olla yhteydessä sähköpostitse.”

Tutkimustietojärjestelmään ei siis tuoda varsinaisia tutkimuksia?

”Itse asiassa tämäkin on mahdollista. Tutkimustietojärjestelmään voi ladata version omasta julkaisusta, jos vain julkaisun kustantaja sallii rinnakkaistallennuksen.”

Tutkimustietojärjestelmään tuotu versio ei kuitenkaan liene aivan samanlainen kuin julkaistu artikkeli?

”Tallennettu versio ei tosiaan voi olla kustantajan julkaisema lopullinen versio. Hieman kustantajasta riippuen, rinnakkaistallennetun version pitää olla joko versio, joka ei ole vielä käynyt läpi referee-menettelyä, tai sitten versio, johon kirjoittaja on tehnyt refereen ehdottamat muutokset. Esimerkiksi SHERPA/RoMEO –tietokannasta näkee usein, mikä on kustantajan mielipide rinnakkaistallennukseen.”

Onko rinnakkaistallentaminen sitten suositeltavaa?

”Ehdottomasti! Julkaisun näkyvyyttä kuitenkin lisää, jos se on vapaasti luettavissa tutkimustietojärjestelmässämme. Koska kustantajatkin suhtautuvat yhä suopeammin rinnakkaistallentamiseen, kannattaa tutkijan käyttää tilaisuus hyväkseen.”

Onko oman artikkelin rinnakkaistallentaminen vaikeaa?

”Ei toki. Tutkija voi tallentaa artikkelin itse tutkimustietojärjestelmään, mutta tähän on olemassa helpompikin vaihtoehto. Kirjaston verkkosivuilla on lomake, jossa tutkija voi lähettää kirjastolle kuluvan ja viime vuoden julkaisunsa PDF-muodossa ja samalla ilmoittaa niiden julkaisutiedot.

Lomakkeessa on vähemmän täytettävää kuin tutkimustietojärjestelmässä, sillä me kirjastossa etsimme muut tarvittavat tiedot ja hoidamme loput muodollisuudet!”

Lisätietoja:
Researchportal@utu.fi

Teksti: Ilmari Jauhiainen

2016

Onnistumisia ja haasteita – kirjaston asiakaskysely eurooppalaisessa valossa 22.12.2016
Olemme pitkin syksyä kertoneet, miten kirjasto vastaa asiakaskyselystä nousseisiin kysymyksiin. Suunnittelija Ilmari Jauhiainen haastatteli kirjastonjohtaja Ulla Nygréniä asiakaskyselyn laajemmista taustoista, sen tuloksista ja kytköksistä kansainväliseen kirjastotutkimukseen.
 

​Miksi kirjasto järjestää asiakaskyselyitä?

”Kirjaston on hyvä kerätä asiakkailta palautetta palveluistaan. Näin tiedämme, missä olemme onnistuneet ja missä voisimme vielä parantaa toimintaamme.

Säännöllisesti toteutetut asiakaskyselyt antavat palautteen käsittelylle luontaisen syklin, jossa myöhempi kysely kertoo, ovatko tehdyt muutokset vaikuttaneet asiakastyytyväisyyteen.

Toistuvat asiakaskyselyt ovatkin luonteva osa kirjaston laadunhallintaa. Noudatamme näin omassa laatutyössämme yliopiston uusinta-auditoinnissa painotettua suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja kehittämisen kiertokulkua.”

Kirjaston asiakaskyselyissä on käytetty laadunarvioinnin LibQUAL-työkalua. Mikä on saanut kirjaston valitsemaan juuri tämän työkalun?

”LibQUALin erikoisuutena on mahdollisuus kuiluanalyysien tekemiseen. Emme ainoastaan saa selville, miten asiakkaat arvioivat eri palveluitamme, vaan pystymme myös vertaamaan asiakkaiden arvioita heidän kertomiinsa vähimmäisvaatimuksiin ja heidän toivomuksiinsa hyvästä palvelusta. Näin tiedämme tarkemmin, mihin uudistuksia pitäisi erityisesti kohdistaa.

Koska käytämme LibQUALia säännöllisesti, pystymme nyt myös jo tekemään pidemmän aikavälin tutkimuksia. Näemme, miten asiakkaiden toiveet ja painotukset ovat kehittyneet vuosien varrella ja miten itse olemme pystyneet kehittämään palveluitamme asiakkaiden odotuksien muuttuessa.”

Pystyisitkö antamaan konkreettista esimerkkiä, miten kirjasto on kyselyiden valossa onnistunut vastaamaan asiakkaiden toiveisiin?

”Toki. Aiempien vuosien kyselyissä erityisesti kirjaston tiloihin on toivottu paljon parannuksia. Etenkin opiskelijoille hyvät opiskelu- ja ryhmätyötilat ovat olleet yksi suurimmista toiveista. Olemme halunneet toteuttaa toiveet, kun olemme remontoineet ja uudistaneet tilojamme.

Iloksemme tämän vuoden asiakaskyselyssä tyytyväisyys kirjaston tiloihin oli noussut huomattavasti. Eurooppalaisella tasolla mitattuna olemme onnistuneet jopa harvinaisen hyvin vastaamaan asiakkaiden odotuksiin kirjastotiloista.”



Tänä vuonnahan Turun yliopiston kirjasto oli tosiaan mukana kansainvälisessä LibQUAL-tutkimuksessa, jonka takana on yli 400 eurooppalaisen tutkimuskirjaston yhteistyöorganisaatio, LIBER. Hankkeen organisoi johtamasi ”Research and Education” –työryhmä ja sen käytännön järjestelyistä on vastannut minun vetämäni pilottiryhmä. Haluaisitko hieman avata, millaisia tuloksia tutkimuksesta on tähän asti tullut?

”Kyselyitähän pidetään vielä eurooppalaisissa tutkimuskirjastoissa aina tämän vuoden loppuun saakka. Meillä on kuitenkin ollut jo käytössämme alustavia tuloksia, jotka antavat kohtalaisen tarkan kuvan eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yleisestä tilanteesta.

Lisäksi olemme pystyneet jo hieman vertailemaan pohjoismaisia tutkimuskirjastoja länsieurooppalaisiin. Olemme esitelleet tuloksia tarkemmin workshopissa, jonka pidimme kesäkuussa LIBERin vuosikonferenssissa Helsingissä.”

Mainitsitkin jo, että Turun yliopiston kirjasto on eurooppalaisessa katsannossa onnistunut hyvin kirjastotilojen osalta. Miten kirjastomme on yleensä pärjännyt verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon?

”Turun yliopiston kirjasto on ollut lähes kaikilla osa-alueilla tutkimukseen osallistuneiden kirjastojen parhaimmistoa. Esimerkiksi asiakaspalvelussa olemme onnistuneet tyydyttämään asiakkaidemme tarpeet niin hyvin, että tyytyväisyys on lähellä asiakkaiden tavoitetasoa.”

Onko kirjastollamme sitten ollut mitään erityisiä ongelmakohtia?

”Tietyt kysymykset ovat kautta Euroopan selvästi haastavia, ja ne ovat koskettaneet myös Turun yliopiston kirjastoa. Esimerkiksi tutkimuksen arvioinnin tuki ja avoimen tieteen edistäminen ovat kirjastojen uusia palveluja, joita eurooppalaiset tutkijat eivät selvästikään vielä tunne kovin hyvin.

Näitä palveluita tuotetaan esim. Turun yliopistossa yhteistyössä monen yksikön ja toimijan kanssa ja kyselyssä kävi ilmi, että vastaajat olivat yllättyneitä siitä, että kirjastollakin on niissä roolinsa. 

Toisaalta uusia tutkimuksen tuen palveluja oltiin kyselyn aikana vasta käynnistämässä. Se selittää myös pienen vastausprosentin ko. kysymysten kohdalla."


Mitä kirjaston palveluita tutkijat pitävät oikeasti merkittävinä?

”Koko Euroopassa on selkeä trendi, että tutkijoille kirjaston tärkein palvelu ovat aineistot. Uusista kirjoista, lehdistä ja muista aineistoista valtaosa hankitaan digitaalisina, mikä mm. mahdollistaa tutkijalle tärkeän ajasta ja paikasta riippumattoman käytön.

Tietoaineistomäärärahastamme yli 80 prosenttia käytetään sähköisiin aineistoihin. Tässä yhteydessä haluan myös muistuttaa, että Turun yliopistossa on tutkimuksen käyttöön tarjolla maan toiseksi kattavin vapaakappalekokoelma."

Miten Turun yliopiston kirjasto on onnistunut vastaamaan aineistokysyntään?

”Olemme saaneet kyselyssämme hyvin kaksijakoisia tuloksia. Koska aineistot ovat erityisesti tutkimushenkilökunnalle erityisen tärkeitä, heillä on myös korkea vaatimustaso ja puutteet oman tutkimusalan tarjonnassa noteerataan luonnollisesti herkästi.

Toisaalta asiakkaat, jotka tuntevat hyvin aineistomme, ovat olleet hyvin vaikuttuneita niiden laadusta ja kattavuudesta. Monesti olemme jopa voineet todeta, että asiakkaan toivoma aineisto onkin jo tarjolla.

Aineistohankinnan onnistumisessa lienee yhtenä syynä tiivistyvä yhteistyömme tiedeyhteisön ja yksittäisten oppiaineiden kanssa. Uskomme, että meillä on hyvä käsitys, mitä asiakkaamme haluavat, koska meillä on paljon kanavia ja verkostoja, joista voimme kuulla heidän toiveensa.

Toisaalta asiakaskyselymme on paljastanut, että aineistojamme on ollut ajoittain hankala löytää. Uskon, että Volterin uusi Finna-käyttöliittymä helpottaa aineistojen löytymistä huomattavasti. Myös ResearchGuidemme saavat jatkuvasti kiitosta.”

Kirjaston asiakaskysely on siis antanut paljon suuntaviivoja kirjaston kehittämiselle, mutta onko se paljastanut mitään mielenkiintoista kirjaston asiakkaista? Poikkeaako Turun yliopisto eurooppalaisista yliopistoista?

”Itse asiassa teimme hauskan huomion yliopistomme akateemisesta henkilökunnasta. Yleensä eurooppalaiset tutkijat ja opettajat eivät kyselyssä nostaneet kirjastotilojen merkitystä kovin korkealle verrattuna kirjaston muihin palveluihin. Turun yliopistossa opetus- ja tutkimushenkilökunta oli kollegoihinsa verrattuna poikkeuksellisen kiinnostunutta myös kirjastotilojen tasosta.”

Käyttävätkö he sitten tiloja enemmän kuin eurooppalaiset kollegansa?

”Kyselyn perusteella he käyvät fyysisissä kirjastotiloissa jopa vähemmän kuin eurooppalaiset kollegansa keskimäärin, joten syytä on haettava toisaalta.

Näyttää siltä, että tutkijamme ja opettajamme kantavat tavallista enemmän huolta myös opiskelijoista, joille kirjastotilat ovat hyvin tärkeitä. Näkisin tämän kertovan siitä, miten tasavertainen ja yhteisöllinen Turun yliopisto on.”

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Kirjaston verkkosivujen rakenteessa muutoksia 19.12.2016
Kirjastojen verkkosivujen rakennetta on uudistettu 19.12.2016. Uudistuneilla sivuilla kirjaston tutkimuspalvelut ja tietoaineistot ovat entistä paremmin esillä.
 

Iso osa muutoksesta on ollut vanhojen sisältöjen järjestelemistä uudelleen. Esimerkiksi aiemmin omassa osiossaan sijainneet kirjaston yleistiedot löytyvät nyt otsikon "Kirjastot ja aukioloajat" alta.

Täysin uutta sivuilla on Tietoaineistot-osio, johon on kerätty tietoa esimerkiksi aineistojen hankinnasta ja löytämisestä. Lisäksi osiosta löytyy kirjaston tietoaineistopolitiikan tiivistelmä sekä valikoituja esittelyjä kirjaston tietoaineistoista.

Kirjaston tutkimuspalveluiden kasvava rooli näkyy sen saamassa uudessa osiossa "Tutki ja julkaise". Tutkimuspalveluiden osioon on kerätty tietoja esimerkiksi Open access -julkaisemisesta, tutkimusdatan julkaisemisesta ja julkaisujen arvioinnista.

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Tuttu nimi, uudet ominaisuudet – kirjaston uudistettu Volter avattu 15.12.2016
Kirjaston Volter-käyttöliittymä on uudistunut. Suurimpana muutoksena on, että kaikki e-aineistot löytyvät nyt Volterin kautta. Uusi Volter otettiin käyttöön 15.12.
 

​Kirjaston uuden Volter-järjestelmän pohjana on Kansalliskirjaston kehittämä Finna-palvelu. Uudessa Volterissa pystyt esimerkiksi etsimään ja varaamaan kirjoja ja lehtiä Turun yliopiston kirjastosta ja uusimaan lainojasi.

Vanhojen ominaisuuksien lisäksi uudessa Volterissa on myös mahdollista hakea e-aineistoja, jotka tähän asti ovat löytyneet Nelliportaalin kautta. Nelliportaali poistuu käytöstä vuodenvaihteessa. Volterin vanha versio eli Volter Classic säilyy vielä jonkin aikaa uuden Volterin rinnalla.

Jotkin yksittäiset tietokannat (esim. Web of Science, Pubmed) eivät vielä käynnistysvaiheessa löydy Volter-hausta. Tietokantoihin pääsee kuitenkin ResearchGuide-oppaiden kautta.

Uuden Volterin hakuominaisuudet ovat helpommat kuin Nelliportaalissa tai Volter Classicissa. Uuden Volterin perushaku on googlemaisen helppo – kirjoitat vain, mitä haluat etsiä. Uusi Volter osaa myös ehdottaa vaihtoehtoja, jos itse kirjoitetulla haulla ei heti tärppääkään.

Anna palautetta uudesta Volterista: kirjasto-palaute@utu.fi

Tule tutustumaan uudistuneeseen Volteriin!

Volterin uudistumisen kunniaksi Turun yliopiston kirjasto järjestää loppiaisen jälkeen kiertueen. Kiertueen aikana voit bongata kirjastolaisia kertomassa uudesta Volterista ympäri kampusaluetta.

Tarkempaa opastusta uudistuneen Volterin käyttöön saat tammikuussa järjestettävissä Volter-webinaareissa. Niissä esitellään Volterin uudistunut käyttöliittymä ja neuvotaan, miten sen avulla voi löytää aineistoja ja seurata omia lainoja.

Kiertueen aikana Educariumin kirjaston, Kauppakorkeakoulun kirjaston, Feeniks-kirjaston ja Teutorin kirjaston tiskeillä järjestetään myös mahdollisuuksia pistäytyä kysymässä henkilökohtaista opastusta uudistuneen Volterin saloihin.

Volter-kiertueen aikataulu:

Kirjastolaisia kampusalueella aina 11.30-12.30:
Educarium (ma 9.1)
Agora (ti 10.1)
Kauppakorkeakoulu (ke 11.1)
Sirkkala (to 12.1)
Medisiina (pe 13.1)
Feeniks (ma 16.1)

Webinaarit (45 min)
16.1 klo 8:30
18.1 klo 11:00
20.1 (englanniksi) klo 15:00
23.1 (englanniksi) klo 8:30
26.1 klo 14:00

Webinaarien osoite:
https://webmeeting.utu.fi/librarytutorials/

Pistäytymismahdollisuus kirjastojen tiskeillä (Educarium, Kauppakorkeakoulu, Feeniks, Teutori):
ma 9.1, klo 12-13
ti 10.1, klo 13-14
ke - pe.11.1 - 13.1., klo 12-13
ma - pe, 16.1. - 20.1., klo 12-13
ti 24.1, klo 12-13,
to 26.1 klo 12-13

"Pitäisi olla pakollista kaikille"- kirjaston koulutukset tukevat opiskelua ja tutkimusta 24.11.2016
Kirjaston keväällä tehdystä asiakaskyselystä nousi esiin monia tärkeitä parannusehdotuksia. Kirjaston järjestämät opetukset saivat kehuja, mutta niitä kaivattiin lisää.

​Näin kerroitte: Valtaosa vastaajista piti kirjaston järjestämää koulutusta hyödyllisenä. Eipä ihme, että moni toivoikin lisää opetusta esimerkiksi tiedonhausta. Osa vastaajista tosin koki, että kirjaston opetus oli kohdennettu huonoon ajankohtaan opiskelujen kannalta. Jotkut halusivat uudistaa opetusten sisältöä.

Asiakkaiden kommentteja:
”Kirjaston järjestämä tiedonhaku- ja referenssien hallinta kurssi oli tosi hyvä!”
”Tiedonhakukoulutusta saisi järjestää useammin niin, että opiskelija voi tarvittaessa osallistua (ei vain esim. kandiseminaarin yhteydessä).”
”Tiedonhakua pitäisi opettaa useammin ja intensiivisemmin, järjestäkää peruskursseja asiasta vaikka kuukausittain.”
”Enemmän "pikakoulutuksia", maks. 30 min, jossa käytäisiin läpi esim. aineiston hakua ResearchGuidella.”
”Henkilökunnallekin voisi tarjota koulutusta tai ainakin markkinoida niitä paremmin, kun niitä järjestetään.”

Kirjasto vastaa:  "Kiitos hyvästä palautteesta! Mukava kuulla, että opetuksemme tosiaan on hyödyksi opiskelussa. Myös opettajille ja tutkijoille pidetyt täsmäkoulutukset sekä jatko-opiskelijoille kohdennettu verkkokurssimme ovat saaneet hyvää palautetta, mistä olemme todella iloisia.

Toki parannettavaakin on. Kirjaston opetuksen sijoittaminen oikeaan aikaan opintoja on aina ollut suuri haaste. Tähän toivommekin läheisempää yhteistyötä oppiaineiden kanssa. Onhan perusopintoihin sisällytetty kirjaston opetus merkittävä osa tiimimme työtä.

Otamme edelleen mielellämme vastaan kehitysehdotuksia ja kokeilemme niihin eri toteutustapoja. Esimerkiksi keväällä 2016 aloitettuja graduklinikoita järjestetään myös ensi vuonna juuri sen vuoksi, että palautteen mukaan tarvetta on.

Viitteidenhallintaohjelmien (RefWorks ja Mendeley) koulutuksia jatketaan. Tiedot tilaisuuksista löytyvät kirjaston www-sivuilta! Suunnitteilla on myös erilaisten webinaarien pito täsmäaiheista yliopistolaisten toiveiden mukaan.

Koska suuri osa opetuksista sovitaan suoraan opettajien kanssa, muut yliopistolaiset eivät välttämättä tiedä opetuksemme ja koulutuksemme olevan maksutta kaikkien yliopistolaisten tilattavissa. Ei tarvita kuin sähköposti ja kerromme lisää eri mahdollisuuksista. Ottakaa rohkeasti yhteyttä!"

Koulutukset kirjaston www-sivuilla

Lisätietoja: tietopalvelu@utu.fi

Vastaajana Tietopalvelun ja opetuksen tiiminvetäjä Leena Järveläinen.

Kirjaston tutkimuspalvelut – vielä monelle tuntemattomat 10.11.2016
Kirjaston keväällä tehdystä asiakaskyselystä nousi esiin monia tärkeitä parannusehdotuksia. Selvä viesti asiakkailta oli, että kirjaston pitäisi tiedottaa enemmän tutkimuspalveluiden olemassaolosta.
 
 

Näin kerroitte: Valtaosalle vastaajista kirjaston tutkimuspalvelut olivat outoja. Kirjaston asiakaskyselyssä oli mahdollista kommentoida esimerkiksi kirjaston roolia open access – julkaisemisessa, tutkimuksen arvioinnissa ja tekijänoikeuskysymyksissä. Kovinkaan moni asiakkaistamme ei antanut mitään palautetta näistä kysymyksistämme, ja osa kertoi suoraan, ettei tuntenut näitä palveluita.

Asiakkaiden kommentteja:
”Kirjasto voisi tiedottaa tutkimuspalveluistaan paremmin. Osa esitetyistä julkaisemisen tukipalveluista tuli minulle täysin uutena tietona.”
”Olen yllättynyt osasta kysymyksiä henkilökunnan tehtäväkentän osalta. En ole ollut tietoinen henkilökunnan tehtäväkentästä tutkimuksen kanssa avustamisessa.”
”Julkaisurekisterin ylläpito ja valvonta tulisi olla keskeinen osa kirjaston työtä, kuten esim. HY:ssa on. Useat muut asiat joita edellä kysytty ovat sekundaarisia siihen nähden.”

Kirjasto vastaa: ”Kirjaston tutkimuspalvelut ovat melko uusi osa kirjaston palveluita, joten ei ihme, että ne ovat vielä monelle tuntemattomia. Tutkimuksen tukeminen tulee kuitenkin yhä tärkeämmäksi osaksi kirjaston työnkuvaa, joten lisääntyvä tiedottaminen on selvästi paikallaan.

Kirjasto vastaa yliopiston julkaisurekisteristä eli tuo mm. Web of Science –tietokannasta Turun yliopiston tutkijoiden julkaisut sekä validoi kaikki julkaisut ennen niiden raportointia OKM:lle.

Open access –julkaisemisesta puhuttaessa ajattelemme usein vain open access –lehtiä, mutta aivan yhtä merkittävä, maksuton, ja mm. Suomen akatemian edellyttämä, open access –julkaisemisen muoto on ns. rinnakkaistallentaminen, jossa tilausmaksullisessa lehdessä julkaistusta artikkelista julkaistaan lehden kustantajan sallima versio myös avoimessa julkaisuarkistossa. Turun yliopistossa avoimena julkaisuarkistona toimii tutkimustietojärjestelmä. Kirjasto tarkistaa tutkijan puolesta kustantajan luvan tallentamiselle.

Kirjasto tekee myös tiivistyvää yhteistyötä yliopiston kehittämispalvelujen ja tutkimuspalvelujen kanssa. Metriikka- ja arviointipalvelut mm. vastasi yhdessä CWTS Leidenin kanssa tutkimuksen kokonaisarvioinnin bibliometrisesta analyysista. Tulevaisuudessa metriikka- ja arviointipalveluita tarjotaan yhä enemmän tutkimuksen ja hallinnon tarpeisiin. Myös metriikkakoulutukset ovat suunnitteilla.

Lisäksi kirjaston julkaisemisen palvelut tukee yliopiston strategian mukaista tieteen avoimuuden lisäämistä yhteistyössä kehittämispalvelujen kanssa mm. järjestämällä koulutusta yliopiston opiskelijoille, tutkijoille ja henkilökunnalle.”


Tutkimuspalveluista vastaavat kirjastossa Metriikka- ja arviointipalveluiden tiiminvetäjä Elise Johansson, Tutkimustietojärjestelmän tiiminvetäjä Tiina Suikkanen, Julkaisemisen palveluiden tiiminvetäjä Päivi Kanerva ja palvelupäällikkö Jukka Rantasaari.

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Lisää aukioloaikoja kirjastoille – pienpainatepalvelut perjantaisin auki 4.11.2016
 

​Educariumin ja Teutorin kirjastot avataan 14.11 lähtien jo klo 8.15. Kirjastojen tilat ja aineistot ovat asiakkaiden omatoimisesti käytettävissä, mutta asiakaspalvelu avataan vasta klo 10.

Quantumin kirjastossa taas lisääntyy omatoiminen aukiolo. 16.11 alkaen Quantumin kirjastossa ei keskiviikkoisin ja torstaisin ole asiakaspalvelua kello kuudentoista jälkeen, mutta kirjastotilat ja aineistot ovat asiakkaiden käytettävissä kello kahdeksaantoista asti.

18.11 alkaen Raision sanomalehti- ja pienpainatepalvelut ovat avoinna myös perjantaisin, klo 9 – 15.

Mitä mieltä olet uudistuvista aukioloajoista?
Kerro se meille!
kirjasto-palaute@utu.fi

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Nellistä ja Volterista Finnaan – kritisoidut järjestelmät vaihtuvat parempaan 25.10.2016
Kirjaston keväällä tehdystä asiakaskyselystä nousi esiin monia tärkeitä parannusehdotuksia. Erityisen paljon asiakkaittamme puhuttivat Volter ja Nelli, joihin toivottiin paljon uudistuksia.
 
 

​Näin kerroitte: Volter-kirjastojärjestelmä ja Nelli-portaali saivat osakseen paljon kritiikkiä. Vastauksissa toistui ajatus, että nämä järjestelmät eivät ole kovin käyttäjäystävällisiä. Osa vastaajista tosin kehui järjestelmien toimintavarmuutta.

Volterin hakutoimintoja pidettiin epäintuitiivisina ja vaikeaselkoisina. Lisäksi jotkin asiakkaat kokivat hankalaksi, että utu-tunnuksen sijaan kirjautumiseen tarvitaan aina kirjastokortin numeroa. Toisaalta esimerkiksi lainojen automaattiuusinta sai paljon kehuja.

Nellin käyttöä hakukoneena vierastettiin. Osa asiakkaista kertoikin hakevansa tieteellisiä artikkeleita mieluummin vaikkapa Google Scholarista ja siirtyvänsä Nelliin vasta, kun artikkeli pitää oikeasti avata. Muutama asiakas tosin piti Nelliä kelvollisena työkaluna.

Asiakkaiden kommentteja:
”Erityisen hyödylliseksi olen kokenut Nelliportaalin ja sen kautta helposti löytyvät tieteelliset artikkelit.”
”Nelliportaalin kautta on todella epäkäytännöllistä yrittää etsiä ja lukea esim. artikkeleita tai lehtiä.”
”Volter on hyvä tapa löytää kirjoja kirjastoista.”
”Volter-sivut ovat armottoman ysärit!”

Kirjasto vastaa: ”Tiedostamme, että Nellissä on ollut ongelmansa. Nelli-portaali on ollut kansallinen hanke eikä sen kehittäminen ole ollut yksin Turun yliopiston harteilla. Nellin ylläpitäminen lakkaa vuoden vaihteessa, jolloin Turun yliopiston kirjastossa otetaan käyttöön monien muidenkin suomalaisten yliopistokirjastojen valitsema uusi Finna-järjestelmä.

Finnan kautta löytyvät samat elektroniset aineistot kuin Nellissäkin, mutta sen käyttäminen on yksinkertaisempaa. Finnan perushaku on googlemaisen helppo – kirjoitat vain, mitä haluat etsiä.

Finna osaa myös ehdottaa vaihtoehtoja, jos itse kirjoitetulla haulla ei heti tärppääkään. Finnasta aineistojen etsiminen on nopeampaa. Lisäksi erityisesti kansainvälisistä artikkeliaineistoista hakeminen on Finnassa selvästi vähemmän altista häiriöille kuin Nellissä.

Suurin Finnan etu lienee, että siinä yhdistyvät Nellin ja Volterin ominaisuudet. Sekä elektroniset aineistot että kirjaston fyysiset kokoelmat ovat nyt haettavissa yhdeltä helpolta käyttöliittymältä.

Finnassa onnistuu myös kirjojen varaaminen ja omien lainojen uusiminen, joten pienen siirtymäajan jälkeen Finna korvaa Volterinkin kokonaan.

Finnassa on myös paljon asiakasta helpottavia ominaisuuksia, joita Volterissa ei ole ollut. Jos asiakas on esimerkiksi löytänyt Finnasta jonkin mielenkiintoisen kirjan, Finna osaa ehdottaa hänelle samantapaisia kirjoja. Etenkin opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa varmasti ilahduttaa, että kaivattu utu-tunnuksilla kirjautuminen onnistuu Finnassa.”


Vastaajina tietoasiantuntijat Teppo Kahtola ja Jouni Aaltonen.

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Lukeminen kannattaa aina – palautetta kirjaston aineistoista 7.10.2016
Kirjaston keväällä tehdystä asiakaskyselystä nousi esiin monia tärkeitä parannusehdotuksia. Nyt vastaamme aineistoja koskevaan palautteeseen.
 

​Näin kerroitte: Monet vastaajistamme olivat tyytyväisiä, koska kirjasto tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden ehdottaa, mitä kirjoja hankitaan. Joidenkin mielestä oli tosin epäselvää, millä perusteilla kirjasto valitsi, mitkä ehdotuksista toteutetaan. Muutama vastaaja ihmetteli, miksi kirjasto ei käyttänyt edullisia ja helppokäyttöisiä kirjamyyntipalveluita.

Osa kyselyyn osallistuneista ei ilmeisesti tiennyt, että kirjastoon voi ehdottaa hankittavaksi kirjoja tai muita tietoaineistoja verkkosivuillamme olevalla lomakkeella. Jotkut vastaajat kertoivat kyselyssä tarkkaan, mitä aineistoja kirjastoon kaipasivat.

Jotkin asiakkaiden ehdottamista aineistoista olivat jo entuudestaan osa kirjaston kokoelmaa. Vastaajilla olikin ollut ongelmia löytää haluamiaan aineistoja.

Valtaosa vastaajista halusi lisää sähköisiä aineistoja, mutta joukkoon mahtui niitäkin, jotka kaipasivat enemmän painettuja kirjoja. Erityisesti kurssikirjoja toivottiin lisää, ja kirjaston haluttiin tekevän enemmän yhteistyötä opettajien kanssa kirjojen valinnassa.

E-kirjojen ja muun e-aineiston kirjavat käyttöliittymät herättivät kritiikkiä. Ihmettelyä syntyi siitä, miksi samaa e-kirjaa ei kerralla pystynyt lukemaan useampi henkilö. Yliopiston ulkopuoliset asiakkaat pahoittelivat sitä, että he pääsivät käyttämään e-aineistoja vain kirjaston omilla koneilla.

Asiakkaiden kommentteja:
”Erityisen tyytyväinen olen ollut siihen, miten nopeasti hankintaehdotukset käsitellään ja miten paljon ehdotettuja kirjoja hankitaan.”
”Nähtäväksi jää, mitä sitten kun hankintoja tehdään pääasiassa elektronisiin aineistoihin. Itse haluan lukea perinteistä kirjaa.”
”On hyvä, että yhä useammat kirjat on saatavana myös e-kirjoina, ettei tarvitse odotella kirjavarauksia.”
”Joidenkin e-julkaisijoiden sivuilla, jonne olen joutunut linkistä, olen päätynyt kiertämään kehää ja ovat vaatineet oman tilin luomista. Minulle sopisi paremmin vain poimia kirja suoraan "hyllystä". Arvatkaa montako erilaista tiliä sitä onkaan ja millä niiden salasanat yms. enää muistaa, jollei joka päivä käytä?”
”Sähköisiin aineistoihin voisi olla enemmän lisenssejä, toisinaan aiheuttanut hankaluuksia, kun aineistolla on ollut lisenssi vain yhdelle käyttäjälle kerrallaan.”

Kirjasto vastaa: ”Hyvä tietää, että asiakkaat arvostavat mahdollisuutta tehdä hankintaehdotuksia. Olemme juuri selkeyttämässä hankintaprosessejamme ja olemme samalla uusineet hankintaehdotuslomakkeen. Näin hankintojen ehdottamisesta tulee toivottavasti asiakkaille entistä helpompaa.

Kirjaston hankintapäätökset lähtevät aina asiakkaiden tarpeista. Tämän perusajatuksen tarkempi sovellus on hiljattain valmistunut kirjaston tietoaineistopolitiikka, jonka tiivistelmä on julkisesti luettavissa.


Pääsääntöisesti pyrimme tarjoamaan mahdollisimman monipuolisen valikoiman aineistoja ja vastaamaan asiakkaidemme toiveisiin. Taloudelliset seikat toki rajoittavat, mitä voimme hankkia. Lisäksi kannattaa huomata, että kilpailutussopimukset määrittävät tarkasti, mistä lähteistä voimme aineistoja hankkia.

E-aineistojen käyttöliittymät ja erilaiset käyttörajoitukset ovat ongelma, jota kirjasto ei valitettavasti voi suoraan korjata. Yritämme kyllä jatkuvasti vaikuttaa kustantajiin, jotta julkaisustandardit yhtenäistyisivät ja aineistojen käyttö helpottuisi, mutta kehitys tällä saralla on hidasta.

Kirjasto tekee jo nyt laajaa yhteistyötä oppiaineiden ja opettajien kanssa, ja tiedustelemme säännöllisesti, mitä kurssikirjoja olisi syytä hankkia. Tavoitteemme on lisätä laitosten kanssa tehtävää yhteistyötä entisestään, ja julkaisemme esimerkiksi opettajia varten oman oppaan e-kirjoista.

Kirjaston olemassa olevista aineistoista saa tietoa kirjaston verkkosivuilta ja ResearchGuideista. Lisäksi tulemme järjestämään yhä enemmän tietoiskuja, joissa jalkaudumme kampusalueelle ja yksittäisiin oppiaineisiin kertomaan tarkemmin kirjaston aineistoista. Voit myös ottaa yhteyttä tieteenalasi informaatikkoon, jos tarvitset apua aineistojen löytämisessä.”

Vastaajina Tietoaineistojen elinkaaren tiiminvetäjä Ludvig Forsman ja Hankinnan tiiminvetäjä Erik Lindgren.

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Monikäyttöiset kirjastotilat – kirjasto vastaa toiveisiin 6.10.2016
Kirjaston keväällä tehdystä asiakaskyselystä nousi esiin monia tärkeitä parannusehdotuksia. Nyt vastaamme kirjastotiloja koskevaan palautteeseen.
 

Näin kerroitte: Remontoidut tilat saivat kyselyssä paljon kiitosta. Quantumin kirjastoa suorastaan ylistettiin, mutta kehuja keräsi myös Feeniks-kirjasto. Kyselyn aikaan vielä remonttia tarvinneet kirjastot saivat sen sijaan enemmän moitteita. Educariumin kirjastoa kutsuttiin synkäksi, kun taas Kauppakorkeakoulun ja Calonian kirjastoja pidettiin tiloiltaan liian pieninä ja rauhattomina.

Yleisesti vastaajat toivoivat lisää rauhallisia opiskelutiloja kirjastoihin. Toisaalta muutamia asiakkaita kummastutti, miksi kirjaston hiljaisissa tiloissa ei saa käyttää läppäriä. Lisää sähköpistokkeitakin kaivattiin useassa vastauksessa.

Monet vastaajat halusivat edistää opiskelun terveellisyyttä seisomatyöskentelyn mahdollistavilla pöydillä. Myös lainattavia jumppapalloja ja venyttelytiloja kaivattiin.

Useissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota tilojen ajoittaiseen kylmyyteen ja huonoon ilmanvaihtoon. Lisäksi valaistusolosuhteet puhuttivat – Teutorin kirjastoon kaivattiin lisää luonnonvaloa, kun taas Quantumin kirjaston lukutilassa aurinko häikäisi.


Asiakkaiden kommentteja:
”Kirjastojen viihtyvyyteen on panostettu, mikä on hienoa: se kertoo siitä, että opiskelijoilla ja materiaaleilla on merkitystä”
”Pari vuotta sitten olisin antanut kouluarvosanan yhdeksän koskien työskentelymahdollisuuksia kirjaston (yliopiston) tiloissa, nyt se on kokemuksieni perusteella noin kuusi”
”Tilojen suunnittelussa voisi huomioida paremmin terveyteen liittyvät näkökohdat”
”Eniten minua häiritsevä seikka on kirjastojen tilojen kylmyys”
”Erityisesti olen tykästynyt Feeniks-kirjastoon, jossa on hyvät mahdollisuudet työskennellä omalla läppärillä, ja melkein aina löytyy tyhjä paikka.”
”Teutorin kirjasto on aivan mahtava tiloiltaan ja varustelultaan.”
”Quantumin uusi ulkoasu on viihdyttävä ja opiskelutila motivoiva”


Kirjasto vastaa: ”Hienoa, että remontit ovat ilahduttaneet! Pyrimme mahdollisuuksien mukaan ottamaan toiveenne huomioon tulevissakin kirjastoremonteissa. Esimerkiksi Educariumin kirjaston remontissa on panostettu tilojen viihtyisyyteen, mikä toivottavasti näkyy, kunhan saamme sinne kaikki kalusteet. Remontoitavissa kirjastoissa lisätään mahdollisuuksien mukaan sähköpistokkeita.

Kirjastojen tilat ovat viime vuosina vähentyneet ja lukupaikkojakin on aiempaa vähemmän. Hiljaisten tilojen luominen olemassa oleviin puitteisiin on haasteellista, mutta olemme eri hiljaisuusalueilla pyrkineet ohjaamaan asiakkaiden käyttäytymistä niin, että hiljaisellekin työskentelylle olisi oma paikkansa.

Lämpö ja valaistus jakavat varmasti mielipiteitä – mikä on yhdelle sopivan viileää ja valoisaa, on toiselle liian kylmää ja kirkasta. Myös rakennusten ikä vaikuttaa tilanteeseen, ja osa tiloista odottaa peruskorjausta. Ilmanvaihdosta ja lämpötilasta voi kuitenkin aina antaa palautetta henkilökunnalle, joka välittää tiedon kiinteistöhuollolle.

Valon vähäisyys Teutorin kirjastossa ei ole helposti korjattavissa. Kirjasto on sovitettu vanhan rakennuksen puitteisiin, ja vaikka tilaratkaisuissa pystyttiin tekemään paljon muutoksia, luonnonvalon määrään ei oikein voi vaikuttaa. Quantumin lukutilaan taas yritämme hankkia verhot tai kaihtimet.

Kirjastokin mielellään kannustaa terveelliseen opiskelutyyliin. Educariumin kirjastoon on jo tullut seisomatyöpisteitä. Hankimme kokeiltavaksi myös muutaman jumppapallon. Venyttelynurkkauskin on tulossa, kunhan hankimme ensin välineet.”

Tila-asioista kirjastossa vastaa hallintopäällikkö Merja Himanka.

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Kirjasto uudistaa palvelujaan - Nelli-palvelun tilalle tulee Finna 28.9.2016

​Uusi käyttöliittymä Turun yliopiston kirjaston sähköisiin ja painettuihin aineistoihin on Finna. Nelli-portaalin käyttö loppuu 31.12.2016 ja Turun yliopiston kirjaston Finna julkaistaan vuodenvaihteessa 2016-2017.

Finnan kautta voi hakea kansainvälisistä elektronisista aineistoista googlemaisesti. Tuloksista on linkkaus kokoteksteihin ja Finnassa on mukana tuttu sfx-palvelu. Lisäksi Finnasta löytyy luettelo käytössä olevista elektronisista lehdistä ja tietokannoista. Aineistojen etäkäyttö onnistuu samalla tapaa Finnassa kuin Nellissä.

Finnan kautta ovat haettavissa myös Turun yliopiston kirjaston kokoelmiin sisältyvät kirjat ja e-kirjat, jotka nykyisin löytyvät Volter-tietokannasta. Finnassa on myös Volterista tuttu kirjoihin liittyvä toiminnallisuus: varaaminen, varastotilausten teko ja lainojen uusinta. Kirjaston tarkoituksena on kuitenkin säilyttää Volter kirja-aineiston rinnakkaisena käyttöliittymänä siirtymäkauden ajan.

Kirjasto tulee tiedottamaan Finnaan siirtymisestä säännöllisesti loppuvuoden aikana. Lisätietoja voi myös kysyä kirjastosta Heli Kokkiselta (heli.kokkinen@utu.fi) ja Jouni Aaltoselta (jouni.aaltonen@utu.fi).

”Hyvin te vedätte” – Kirjasto vastaa asiakaskyselyn palautteeseen 5.9.2016
Kirjaston keväällä tehdystä asiakaskyselystä nousi esiin monia tärkeitä parannusehdotuksia, mutta vastauksista näki myös, miten tärkeäksi kirjasto ja sen palvelut koetaan. Uudessa juttusarjassa kirjasto vastaa esiin tulleisiin ehdotuksiin. Ensimmäisenä vuorossa on asiakaspalvelu.
 
 

Näin kerroitte: Kirjaston peruspalvelut ovat asiakkaistamme erinomaiset. Suurin osa vastaajista piti asiakaspalvelun tasoa loistavana, ja henkilökohtaisia terveisiä ja kiitoksia sateli monille työntekijöillemme.

Usein toistuva kritiikin aihe olivat aukiolot, joiden toivottiin laajenevan jokaisen kirjaston osalta iltaan ja viikonloppuun. Monessa vastauksessa toivottiin myös mahdollisuutta noutaa kaikki kirjat haluamastaan kirjastosta. Joitakin vastaajia oudoksutti myöhästymismaksujen kalleus, mutta toiset pitivät niitä sopivana yllykkeenä lainojen täsmälliseen palauttamiseen.

Yleisarviot asiakaspalvelusta olivat positiivisia, mutta Educariumin kirjastossa toivottiin lisää resursseja kiireiseltä vaikuttavalle asiakaspalvelulle. Erityishuomiota kaivattiin myös Kauppakorkeakoulun kirjastossa, josta asiakkaat eivät kokeneet löytävänsä tarpeeksi opiskelutilaa.

Asiakkaiden kommentteja:
”Palvelu on keskinkertaisella tavallaan loistavaa”
”Lainojen automaattinen uusiutuminen silkkaa positiivaa”
”Olisi erittäin arvokasta, että eri kirjastoista voisi saada lainat tilattua samaan, yhteen kirjastoon, niin ettei asiakas ole se, joka siirtyy eri kirjastojen välillä vaan lainat”
”Laajemmat aukioloajat useammissa kirjastoissa olisi toivottavaa esimerkiksi viikonloppuisin”
”Kirjasto tarjoaa laajat ja hyvät palvelut opiskelun tueksi. Järjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin ja se on tehty oppilaille vaivattomaksi.”
”Ihmisten palveluasenne ja asiantuntemus ovat hyvällä tasolla!  Hyvää työtä teette!”

Kirjasto vastaa: ”Mukavaa, että pidätte meistä! Aukioloaikojen lisääminen on hankalaa, koska henkilöstöresurssimme ovat rajalliset. Selvitämme kuitenkin mahdollisuutta lisätä itsepalvelutunteja. Maksamiskäytännötkin ovat uudistumassa lähiaikoina. Esimerkiksi verkkomaksaminen on jo tullutkin mahdolliseksi.

Jo tällä hetkellä kirjojen palauttaminen mihin tahansa kirjastoon on mahdollista. Kirjojen tilaaminen mihin tahansa kirjastoon on asia, jota kyllä harkitsemme. Kirjojen noutaminen yhdestä paikasta toki helpottaisi asiakasta. Toisaalta kirjojen siirtyminen toimipisteestä toiseen viivyttää niiden saamista, mikä olisi hankalaa erityisesti kurssikirjojen kohdalla.

Kauppakorkeakouluun olemme onneksi saamassa hieman lisää opiskelutilaa, kun siirrämme parvelta pois vähän käytetyt tietokoneet. Ja Educariumin asiakaspalveluunkin on tulossa parannusta! Uusi palautusautomaattimme mahdollistaa sen, etteivät asiakaspalvelijamme ole niin kiinni aineiston manuaalisessa käsittelyssä. Näin heille jää enemmän aikaa asiakkaiden ongelmien ratkomiseen.”

Vastaajina Asiakaspalvelun tiiminvetäjät Jaana Taylerson ja Jari Herranen

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Verkkomaksaminen kirjastoon – käteismaksut poistuvat 30.9.2016
Etkö koskaan ehdi arjen kiireiden keskeltä kirjastoon maksamaan myöhästymismaksujasi? Ei hätää, nyt voit maksaa ne verkossa!
 

Turun yliopiston kirjasto on muuttamassa maksukäytäntöjään. Verkkomaksamista on pitkään toivottu kirjastoon asiakaskyselyn vastauksissa ja muussa palautteessa. Kaivattu verkkomaksuominaisuus on lisätty Volteriin kesällä, ja se on jo herättänyt käyttäjien kiinnostuksen.

Verkkomaksuja pääsee maksamaan kirjaston Volter-tietokannan Omat tiedot-sivulla. Maksut voi suorittaa vain kirjoista, jotka on joko palautettu tai uusittu. Jos et pysty uusimaan lainojasi itse, voit pyytää lainojen uusintaa kirjastosta sähköpostitse: kirjasto@utu.fi

Minimimaksu on kolme euroa. Verkon kautta maksettaessa maksut voi suorittaa vain kokonaisuudessaan. Palvelu on käytettävissä joka päivä klo 21.40 asti. 

Kirjasto luopuu käteismaksuista

Käteismaksujen määrä on vähitellen pienentynyt Turun yliopiston kirjastossa lähes olemattomiin. Jopa vilkkaina päivinä on käteiskassaan saattanut kertyä vain muutama euro.
 
Koska käteisliikennettä on vähän ja verkkomaksaminen tarjoaa asiakkaille uuden maksuväylän, Turun yliopiston kirjasto luopuu käteismaksuista Turun kampusalueella. Verkkomaksun lisäksi maksuja voi edelleen maksaa Feeniks-kirjaston, Teutorin kirjaston, Kauppakorkeakoulun kirjaston ja Educariumin kirjaston asiakaspalveluun kortilla. Lisäksi käteismaksu on vielä mahdollista Rauman opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa.
 
Käteismaksuista luovutaan porrastetusti. Ensimmäisenä käteismaksamisen poistaa käytöstä 22.8 avautuva Educariumin kirjasto. Quantumin ja Calonian kirjastoissa käteismaksamisesta luovutaan 1.9. alkaen. Viimeisenä käteismaksut häviävät 1.10. alkaen Feeniks-kirjastosta sekä Kauppakorkeakoulun ja Teutorin kirjastoista.
 
Lisätietoja:
Palvelupäällikkö Heli Kokkinen
Ottava ja antava – kirjaston kaukopalvelu esittäytyy
 
 

​Mihin Turun yliopiston kirjaston asiakas tarvitsee kaukopalvelua?

”Kirjaston ei ole tietenkään mahdollista hankkia kaikkea aineistoa omiin kokoelmiinsa. Kaukopalvelun avulla kirjastojen kokoelmat ovat tavallaan maailmanlaajuisessa yhteiskäytössä. Näin hyvinkin harvinaisten kirjojen tai lehtien löytäminen on mahdollista.”

Miten minä voisin tilata itselleni kaukolainan?

”Ensinnäkin sinun pitää olla Turun yliopiston kirjaston rekisteröity asiakas. Sitten voit tehdä tilauksen esimerkiksi kirjaston verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella tai lähettämällä sähköpostia kaukopalveluun. Lisäksi voit myös käydä täyttämässä Feeniks-kirjastossa kaukopalvelulomakkeen. On myös hyvä muistaa, että kaukopalvelu on maksullista toimintaa.”

Miten kaukopalvelu löytää ja hankkii asiakkaiden tilaamat teokset?

”Tutkimme monenlaisia kirjastotietokantoja. Periaatteessa aloitamme suomalaisista, sitten siirrymme pohjoismaisiin ja lopulta muihin ulkomaisiin tietokantoihin. Asiakas on toki saanut itse määritellä, kuinka kaukaa julkaisu tilataan, mikäli sitä ei ole Suomessa. Ulkomailta toimitetut lainat ovat kalliimpia ja toimitus saattaa kestää pitkäänkin.

Kun oikea kirja on sitten löytynyt, pyrimme tilaamaan sen tietokannasta, johon meillä on omat tunnukset. Usein meidän kuitenkin pitää ottaa sähköpostilla yhteyttä mahdolliseen kaukolainan antavaan kirjastoon.”

Oikean teoksen löytämisessähän voi kulua sitten hyvinkin paljon aikaa?

”Kyllä, etenkin jos joudumme viestimään kirjastoille, joilta emme aiemmin ole kaukolainoja pyytäneet. Mikäli teosta ei löydy tietokannoista, saattaa paikannustyö kestää johtuen sähköpostiliikenteestä tilaavan ja antavan kirjaston välillä. Pyrimme kuitenkin kaukopalvelussa siihen että teos on asiakkaalla kotimaasta tilattuna viikon sisällä. Ulkomailta tilattaessa kannattaa varautua kuukauteen. Tilauksia tulee pitkin päivää, mutta meitä on kolme kaukopalvelijaa seuraamassa saapuvia kaukolainapyyntöjä.”


Enkö voisi muuten saada kaukolainaani digitaalisessa muodossa?

”Tekijänoikeus rajoittaa kaukopalvelun toimintaa. Siksi esimerkiksi artikkelitilaukset tulee antaa loppukäyttäjälle eli tilaajalle paperisessa muodossa.”

Kauanko saisin pitää kaukolainaani?

”Lainan lähettänyt kirjasto määrää laina-ajan sekä muut lainaehdot. Yleisesti ottaen uusimme kaukolainoja automaattisesti vuoden ajan. Joskus lainoja tarvitaan takaisin omistajakirjastoon aiemmin, jolloin lähetämme asiakkaalle palautuspyynnön.”

Jos kaukopalvelun avulla on mahdollista saada lainaksi kirjoja ympäri maailmaa, lähettääkö Turun yliopiston kirjasto myös kirjoja toisille kirjastoille?

”Kyllä vain. Kun saamme kirjoja muista kirjastoista, puhumme ottavasta kaukopalvelusta, ja kun lähetämme kirjoja muihin kirjastoihin, puhumme antavasta kaukopalvelusta. Eniten kirjoja lähetetään Suomen sisällä, ulkomaista eniten kirjoja menee pohjoismaihin.”

Palautuvatko kirjat aina kaukolainasta takaisin?

”On hyvin harvinaista, että kaukolainatut kirjamme katoaisivat matkalla. Esimerkiksi vapaakappalekokoelmamme teoksissa on vielä erityisehtona, että teoksen tilannut kirjasto ei saa lainata kirjaa asiakkaalle kotiin. Jos kaukolainatut teokset hukkuvat, kaukolainan tilannut kirjasto korvaa sen aivan tavallisen asiakkaan tavoin.”

Kaukopalvelulomake
Yhteystiedot: kaukopalvelu@utu.fi, (02) 333 6196

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Hamburger, egg, salmonella – kirjaston opetusten salat 23.5.2016

Turun yliopiston kirjasto tarjoaa opiskelijoille säännöllisesti informaatiolukutaidon opetusta lähes kaikissa oppiaineissa ympäri yliopistoa. Vierailimme informaatikko Leeni Lehtiön pitämässä opetuksessa, joka on suunniteltu erityisesti lääketieteen opiskelijoille.

​”Hamburger, egg, salmonella” luen fläppitaululta. Ennen kuin ehdin pohtia, mitä tekemistä hampurilaisilla ja kananmunilla on kirjaston kanssa, Leeni Lehtiö aloittaa tunnin kertomalla, miten ennakkomateriaalin läpikäyminen helpottaa nyt aloitettavien tehtävien tekemistä.

Opiskelijoilla on siis ollut mahdollisuus tutustua aiheeseen jo etukäteen valmiin materiaalin ja esittelyvideoiden avulla. Näin oppituntia ei tarvitse kuluttaa laajoihin kalvosulkeisiin, vaan informaatikot ja tietoasiantuntijat pääsevät heti opastamaan opiskelijoita tiedonhakutehtävissä.

Tehtävät alkavat tutustumisella kirjaston omiin työkaluihin. Pitäisi esimerkiksi selvittää, mistä vuodesta lähtien tiettyä lehteä löytyy Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. Leeni Lehtiö ja Jouni Leinonen kiertelevät opiskelijoiden luona ja seuraavat, miten hyvin nämä pärjäävät, ja jakavat tarvittaessa neuvoja. Kevään kursseilla opettajia on hyvä olla kaksi, sillä opiskelijoitakin on paljon.

Kuuntelen sivukorvalla takanani olevia opiskelijoita. Ainakaan heille tehtävät eivät tuota ongelmia ja joku muistaa, miten videolla oli tehty vähän samanlaisia hakuja.

Kysäisen Leeni Lehtiöltä, ovatko opiskelijat yleensä tarpeeksi valmistautuneita. ”Tunnilla kyllä huomaa, ketkä ovat tutustuneet ennakkomateriaaleihin. Joidenkin kohdalla yllättävänä ongelmana on, että Macin ja Windows-koneen näppäinkomennot ovat erilaisia.”

Räätälöidyt kurssit

Puolen tunnin kierroksen jälkeen Leeni Lehtiö palaa luokan eteen ja muutama haastavampi tehtävä käydään vielä yhdessä läpi. Sitten seuraa nopea tutustuminen AND- ja OR-operaattoreiden käyttöön hyvien hakulausekkeiden laatimisessa. ”Hamburger, egg, salmonella” –esimerkkikin käydään läpi: pitäisi löytää julkaisuja, jotka kertovat kananmunissa tai hampurilaisissa esiintyvistä salmonelloista. Sitten alkaakin uusi tehtäväkierros. 

Kysäisen Leeni Lehtiöltä, miten usein tehtäviä ja ennakkomateriaalia päivitetään. ”Kerran vuodessa käymme muiden informaatikkojen kanssa läpi kaiken materiaalin. Helmikuussa katsomme kevään opetuksia varten, että tietokantojen ohjeistukset ovat vielä ajantasalla, ja räätälöimme omaa opetustamme lääkiksen kurssien mukaiseksi.”

Räätälöinti näkyy erityisesti tehtävissä. Pitää esimerkiksi etsiä viitteiden avulla verenkiertoa käsittelevää artikkelia, jota opiskelijat tarvitsevat myöhemmin verenkiertoa esittelevällä kurssilla. Räätälöinti vaatii yhteistyötä tiedekunnan edustajien kanssa. Vuosittain selvitetään verenkierto-kurssin kurssimateriaalit, joita voidaan hyödyntää tehtävissä.

Yhteistyö toimii myös molempiin suuntiin. Tiedekunnan kanssa sovitaan ajankohdat ja opetustilat kirjaston opetuksia varten.

Kasautuvaa tietoa

Tehtäviä ei ole keksitty mielivaltaisesti, vaan tarkoituksena on harjoitella taitoja, joita opiskelijat tulevat vielä tarvitsemaan. Nyt käsiteltävän kurssin aiheena ovat kirjaston omat järjestelmät sekä oleellisimmat kotimaiset tietokannat. Lähdeviitteiden lukeminen ja hakulausekkeiden laatiminen ovat taas ne tärkeät perustaidot, jotka opiskelijan tulisi kurssilla sisäistää.

Tietenkään opiskelijan ei voi olettaa heti kerrasta omaksuvan kaikkea, vaan kertausta vaaditaan. Syksyn opetuksissa riittää kuitenkin enää ”hamburger, egg, salmonella” –esimerkin mainitseminen, jotta hakulausekkeiden laatimisen hienoudet palautuisivat mieleen. Kirjaston opetukset muodostavatkin eräänlaisen sarjan, jossa tieto koko ajan kasautuu ja opiskelija tulee yhä valmiimmaksi etsimään tietoa juuri omasta tutkimusaiheestaan.


Viimeisetkin tehtävät on käyty läpi ja oppitunti on päättymässä. Seuraavaksi opiskelijoiden pitää käydä itsenäisesti Moodlessa tekemässä kymmenen tehtävää, joissa testataan juuri harjoiteltuja taitoja. Tehtävistä kahdeksan pitää saada oikein, mutta yrittää saa niin monta kertaa kuin haluaa.

”Tällä tavalla opitut taidot jäävät paremmin päähän kuin perinteisessä tentissä. Muutaman yrityskerran jälkeen kahdeksan oikeaa vastausta on helppo saada. Jotkut opiskelijat tosin ovat perfektionisteja ja heille kelpaa vain täydellinen kympin suoritus”, Leeni Lehtiö kertoo hymyillen.

 

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Oppiaine tilaa kirjan – Miten kirjasto hankkii sen? 4.5.2016

Yliopiston oppiaineilla on mahdollisuus pyytää kirjastoa hankkimaan tietoaineistoja heille. Haastattelimme kirjaston hankintatiimin kirjastosihteeri Riitta Mynttistä siitä, miten hankinta etenee kirjastossa.

​Miten oppiaineet tekevät tilauksia?

”Kirjaston verkkosivuilla on oppiainetilauksille tarkoitettu lomake, joka on toivottavasti kaikille oppiaineiden edustajille jo tuttu. Tilauksien lähettäminen yksittäisen ihmisen sähköpostiin ei ole suositeltavaa.

Jos minulle tulee tilaus sähköpostiini, kun olen poissa, tilaukselle ei tapahdu mitään, ennen kuin palaan töihin. Lomakkeen kautta lähetetyt tilaukset tulevat hankintatiimin yhteiseen postilaatikkoon, jolloin poissaolosta ei pääse syntymään viivettä.”

Mitä teet saapuneelle tilaukselle ensimmäiseksi?

”Lähden yleensä liikkeelle helpoimmasta päästä eli tilaan teoksen välittäjältä. Jos tilaus on tullut lomakkeen kautta, siinä on mukana tarvittavat laskutusviitteet, joita tarvitsemme kirjavälittäjiämme varten. Joskus tilaavien oppiaineiden kustannuspaikkoja joutuu tosin selvittämään tarkemmin.”

Millä perusteella valitset, mistä teoksia tilaat?

”Kaikkia yliopiston kirjahankintoja sitoo kilpailutus, joka tehdään joka neljäs vuosi, seuraavan kerran 2018 syksyllä. Ensisijaisesti kirjat on hankittava kilpailutetuilta sopimusvälittäjiltä, hankkipa teoksen sitten kirjasto tai oppiaine itse.

Sopimusvälittäjilläkin on tarkka järjestys. Ensiksi teosta on etsittävä Bookyn kautta. Jos sitä ei ole heillä saatavilla, seuraavaksi koetetaan F. Delbancoa ja lopulta BTJ:tä. Kotimaisessa kirjallisuudessa on lisäksi vaihtoehtona Kirjavälitys.”

Kirjaa ei voi siis tilata muista kanavista?

”Jos teosta ei voi hankkia sopimusvälittäjiltä, silloin sen voi kyllä tilata muultakin toimittajalta. Kirjastolla ei kuitenkaan ole aineistohankintoihin käytettävissä luottokorttia, mikä jonkin verran rajaa meille mahdollisia hankintakanavia.

Vaikka yksittäisen teoksen kohdalla hinta voisi olla jossain muualla halvempi kuin sopimusvälittäjillä, kokonaisuutena nykykäytäntö toimii hyvin. Nyt ei tarvitse jokaisen yksittäisen teoksen kohdalla käyttää aikaa vertailuun, mistä sen saisi edullisimmin.”


Kun olet tehnyt tilauksen kirjavälittäjälle, mikä on seuraava vaihe?

”Teen teoksesta perusluetteloinnin eli kirjaan tietokantaamme joitakin perustietoja, kuten kirjan nimen, tekijän, julkaisuvuoden ja ISBN-numeron. Usein pystyn kopioimaan tiedot ulkopuolisista tietokannoista, mutta joskus ne on syötettävä käsin. Näin jokaisesta tilatusta teoksesta luodaan heti kättelyssä tiedosto, jota sitten täydennetään teoksen vihdoin saavuttua kirjastoon.”

Kuinka paljon aikaa yhteensä kaikkeen tähän menee?

”Tämä riippuu paljon tilauksista. Helpoimmillaan yhden teoksen saa tilattua ja perusluetteloinnin tehtyä muutamassa minuutissa. E-kirjat ovat tässä suhteesta hitaampia, sillä niiden luetteloinnissa työvaiheita on jonkin verran enemmän. Lisäksi joudun lähettämään e-kirjan tilaajalle aina linkin teokseen. Oppiaineet tosin ovat tilanneet vielä melko paljon painettuja kirjoja

Toisaalta oppiaineet eivät aina tilaa kirjoja yksittäin, vaan yhdessä tilauksessa voi olla vaikkapa viisikymmentä eri teosta. Silloin usein jaottelen työvaiheita. Tilaukset kirjavälittäjille teen aina samana päivänä, mutta perusluetteloinnin saatan jättää seuraavaan päivään.”

Kuinka nopeasti tilattu kirja sitten toimitetaan?

”Tilatun e-kirjan aktivoitumisessa menee korkeintaan puoli päivää. Painettujen teosten osalta toimitusajat taas vaihtelevat paljon kirjastoon liittymättömistä syistä. Usein kirjavälittäjämme joutuvat odottamaan teosten tulemista omilta välittäjiltään, mikä pitkittää tilauksen saapumista meidänkin päässä. Etenkin hyvin vanhoja kirjoja voi olla myös hankala löytää.

Jos kirjaa ei ala kolmessa viikossa kuulua, tiedustelen asiaa välittäjältä. Iso osa hankintatyötä onkin kommunikaatiota kirjavälittäjien kanssa. Teemme kirjastossa kaiken voitavamme, että tilaukset ovat mahdollisimman pian perillä.”

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Kirjasto tutuksi – jalkaudumme kampukselle 2.5.2016

Ovatko Turun yliopiston kirjaston palvelut jääneet sinulle etäiseksi? Nyt on mahdollisuus tutustua toimintaamme lähietäisyydeltä, kun kirjaston tietoasiantuntijat ja informaatikot kiertävät kampusalueella pop up -tapahtumissa.

​Haluamme näyttää, että kirjasto ei ole kaukainen asia, vaan koskettaa jokaista Turun yliopiston opiskelijaa, tutkijaa ja työntekijää. Meitä saa tulla nykimään hihasta ja keskustelemaan kirjaston asioista.

Jaamme samalla myös tietoa kirjaston toiminnasta, aineistoista ja palveluista. Haluaisitko tietää, mitä e-aineistoja voit käyttää kirjaston kautta? Kaipaatko vinkkejä hyvistä viitteidenhallintaohjelmista? Onko sinulla kysyttävää kirjaston järjestämistä opetuksista? Tai haluaisitko tietää, miten kirjasto voi auttaa sinua tutkimuksessasi? Kaikkeen tähän voit saada vastauksen pop upeissa.

Ensimmäiset pop up –tapahtumat on jo pidetty Sirkkalassa, Caloniassa ja Publicumissa. Seuraavien tapahtumien aikataulu on:

  • Kauppakorkea 3.5.
  • Agora 4.5.
  • Medisiina 4.5.

Tule rohkeasti juttelemaan!

Lisätietoja:
Leena Järveläinen
leena.jarvelainen@utu.fi

Opinnäytetöiden tiivistelmät – Mitä kirjasto tekee niille? 30.3.2016

Viime vuoden syksystä lähtien kirjasto on ollut vastuussa kaikkien Turun yliopiston opinnäytetöiden tiivistelmien viemisestä Turun yliopiston julkaisuarkistoon, Doriaan. Haastattelimme kirjaston Julkaisemisen palveluiden kirjastosihteeri Krista Voittoa siitä, miten julkaiseminen tapahtuu.

Minne opiskelijan pitää opinnäytetyönsä tiivistelmä toimittaa?

”Tämä vaihtelee hieman tiedekunnasta ja oppiaineesta riippuen. Osassa tapauksista opiskelija lähettää sähköpostissa tiivistelmän suoraan kirjaston julkaisupalveluille, osa taas tulee meille tiedekunnan tai oppiaineen kautta. Tarkat ohjeet löytyvät kirjaston Julkaisemisen palveluiden verkkosivuilta. Tiivistelmän lisäksi pitää muistaa toimittaa myös tutkielman kokoteksti, vaikka sitä ei verkossa julkaisisikaan.”

Onko väliä missä muodossa tutkielman kokoteksti ja tiivistelmä lähetetään?

”Tiivistelmän haluaisimme doc, rtf- tai txt-muotoisena tiedostona, jotta voimme tarvittaessa muokata sen ulkoasua. Ulkoasun muokkaus saattaa olla tarpeen, koska eri tekstinkäsittelyohjelmien muotoilut eivät välttämättä näy oikein julkaisuarkistossa. Esimerkiksi pdf:ksi muunnetun tai paperista skannatun tiivistelmän käsitteleminen on paljon hankalampaa.

Kokoteksti taas tulisi lähettää pdf-muodossa. Sekä kokoteksti- että tiivistelmätiedosto tulisi nimetä omalla opiskelijanumerolla.”

Onko tiivistelmän vieminen julkaisuarkistoon hankalaa?

”Mikäli tiivistelmää ei joudu muokkaamaan, sen kopioiminen julkaisuarkistoon käy melko nopeasti. Tarkkuutta siirtäminen toki vaatii, koska tiivistelmästä joudutaan siirtämään tietoja moneen eri kenttään.”

Ovatko käytännöt erilaiset, jos tiivistelmän lisäksi julkaisee koko opinnäytetyönsä julkaisuarkistossa?

”Tärkein ero on, että opinnäytetyön julkaisusta pitää tehdä sopimus, jonka pohja löytyy kirjaston julkaisupalveluiden sivuilta. Sopimus pitää toimittaa kirjastolle paperisena, koska tarvitsemme siitä kopion asiakirjahallintoa varten. Sopimus voidaan ottaa vastaan missä tahansa Turun yliopiston kirjaston toimipisteessä.”

Aiheutuuko erillisistä paperisopimuksista haasteita kirjastolle?

”Jonkin verran selvittelyä syntyy, koska sopimukset saattavat tulla meille eri aikaan kuin itse opinnäytteet ja tiivistelmät. Opiskelija voi olla esimerkiksi toimittanut sopimuksen, vaikka tiedekunta ei ole vielä ehtinyt lähettää meille tutkielmaa.”

Suositteletteko opiskelijalle opinnäytetyön julkaisemista verkossa?

”Ehdottomasti! Paperiset opinnäytteet eivät kuitenkaan ole niin helposti kaikkien käytettävissä. Verkkojulkaiseminen parantaa siis opinnäytteen näkyvyyttä. Kannattaa vain huolehtia, että mahdollisten kuvien ja karttojen tekijänoikeuskysymykset ovat kunnossa.

Verkosta löytyvä opinnäytetyö saattaa myös olla hyödyllinen myyntivaltti työtä hakiessa. Linkin opinnäytetyöhön voi liittää esimerkiksi CV:hen tai portfolioon. Omaa osaamista kannattaa toki markkinoida!”
 

Teksti: Ilmari Jauhiainen

Celian äänikirjat käyttöön – kysy kirjastosta! 17.3.2016

Onko painetun kirjan lukeminen vaikeaa esimerkiksi lukemisesteen tai näkövamman takia? Tiesitkö, että voit lainata äänikirjoja maksutta Celiasta?

​Turun yliopiston kirjasto on nyt Celian yhteistyökirjasto. Jos tarvitset Celian palveluja, autamme sinua liittymään Celian asiakkaaksi.

Kirjastossa rekisteröimme sinut Celianet-verkkopalvelun asiakkaaksi.  Rekisteröinnin jälkeen pääset lainaamaan Celian äänikirjoja. Voit kuunnella äänikirjoja tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Jos tarvitset apua, neuvomme myös kirjojen kuunteluun ja laitteiden käyttöön liittyvissä asioissa.

Jos Celian kokoelmista puuttuu tarvitsemasi kurssi- tai tenttikirja, voimme tehdä siitä tuotantotilauksen Celiasta. Uuden kirjan tuotantoaika on noin kolme kuukautta. 

Hyviä kokemuksia Celiasta

Onni Ratala on ollut Celian asiakkaana viime syksystä lähtien. Hänen mielestään lainaaminen Celiasta on todella helppoa. Varaus tehdään Celianetissä, ja kirjat siirtyvät parin minuutin viiveellä puhelimelle, tabletille tai mille tahansa koneelle, jolla kirjoja haluaa kuunnella

Onni toteaa, että äänikirjalla voi lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kännykästä kirja pyörimään vaikkapa tiskaamisen taustalle.

Onnin mielestä lukihäiriöisten kannattaa tutustua Celian palveluun, vaikka äänikirjat eivät kiinnostaisikaan. Osa kirjoista löytyy tekstillisinä versioina, joista voi kääntää äänen pois.

Tekstillisissä versioissa käyttäjällä on mahdollisuus säätää fonttia, riviväliä, korostuksia ja värejä, mikä varmasti voi olla monelle lukemista helpottava tekijä. Kannattaa ainakin kokeilla, kun palvelu kuitenkin on ilmainen. 

Lisätietoja

Teksti: Ann-Louise Paasio

Kirjasto osaksi opetusta – tilaa osaamista opetussuunnitelmaan 22.2.2016

Opetuksen kehittäminen ja tuki –yksikkö järjesti perjantaina 19.2.2016 tilaisuuden, jossa pohdittiin keinoja vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Yhtenä esimerkkinä kirjasto kertoi tarjoamastaan IL-opetuksesta.

​Informaatiolukutaito (IL) on kaikilla työelämän sektoreilla arvostettua. Vuonna 2015 Turun yliopiston kirjasto piti IL-opetusta perustutkinto-opiskelijoille yhteensä yli 750 tuntia eri tiedekunnissa.

"IL-opetuksen sijoittuminen opetussuunnitelmiin oppiaineen ja yksittäisten opintojaksojen tasolla on se haastava kohta", totesi johtava informaatikko Leena Järveläinen. Opiskelijoilta saadussa palautteessa tulee toistuvasti esiin IL-opetuksen joko liian myöhäinen tai aikainen ajoitus opintoihin nähden. Usein sitä myös toivotaan lisää. 

Yhteistyö ensiarvoisen tärkeää

"Tekisimme mielellämme enemmän yhteistyötä sekä oppiaineiden että yksittäisten opintojaksojen opettajien kanssa, jotta myös IL-opetus tukisi osaamista mahdollisimman hyvin", jatkaa Järveläinen.

"Yhdessä opettajien kanssa yritämme luoda opetuksen sisällön mahdollisimman mielekkääksi ja räätälöimme opetustamme jokaiselle ryhmälle erikseen. Kannattaa muistaa, että teemme tämän kaiken maksutta", toteaa Järveläinen.

On erityisen tärkeää kuulla oppiaineilta itseltään, mitä kirjaston opetukselta halutaan ja mitkä ovat juuri sille oppiaineelle tai opintojaksolle tärkeät taidot. Yhteistä pohjaa keskustelulle voi esimerkiksi hakea kirjaston laatimasta OPS ja informaatiolukutaito –sivustosta.  

Tutustu ja ota yhteyttä

Perjantain tilaisuuden esitykset ja materiaalit ovat kaikkien vapaasti nähtävissä Moodlessa, Tulevaisuuden yliopisto –seminaarisarjan alueella.

IL-opetuksesta ja sen suunnittelusta voit sopia

Lisää Mendeley-työskentelypisteitä yliopistolla 11.2.2016

Asiakkaiden toiveesta Mendeley Desktop -ohjelma on nyt asennettu kirjastojen asiakaskoneille sekä osaan yliopiston yleisistä IT-luokista.

​Mendeley on maksuton viitteidenhallinnan ohjelma, jonka avulla voit hallinnoida tutkimusviitteistäsi ja kirjoitusvaiheessa luoda lähteistäsi automaattisesti lähdeluettelon. Mendeleyssä voit myös esimerkiksi lukea ja tehdä merkintöjä pdf-tiedostoihin.

Mendeleyn Web -versio mahdollistaa myös akateemisen verkostoitumisen ja yhteistyön Mendeley-ryhmien avulla. Mendeleyn Web- ja Desktop-versiot ovat synkronoitavissa napin painalluksella ja mahdollistavat käytön eri alustoilla ja laitteilla (esim. Windows, Mac, Linux, iPhone, mobiililaitteet).

Mendeley Desktop yliopiston koneilla

Opiskelijat ovat toivoneet mahdollisuutta käyttää Mendeley Desktop –käyttöliittymää yliopiston IT-luokissa ja kirjastoissa eri puolilla kampusta. Kirjaston ja IT-palveluiden yhteistyön ansiosta Mendeley Desktop löytyy nyt kirjastojen asiakaskoneiden työpöydältä heti kirjautumisen jälkeen.

Lisäksi Desktop-ohjelma on asennettu osaan yliopiston yleisessä käytössä olevista IT-luokista. Mendeley Desktopin uusin versio päivitetään myös yliopiston ohjelmistojakeluun (Software Center), josta esimerkiksi henkilökunta voi käydä asentamassa sen omalle työkoneelleen.

Tukea lähdeviittausten laatimiseen

Mendeley Desktopin Tools-valikosta voit asentaa helposti MS Word Plugin –apuohjelman. Ohjelman avulla saat muotoiltua hetkessä tekstin sisäiset viittaukset ja lähdeluettelon valitsemasi viittaustyylin mukaisesti. Toistaiseksi kirjoitusohjelma ei ole kuitenkaan käytettävissä mobiililaitteilla.

Kirjasto järjestää Mendeleyn käytöstä koulutuksia. Lisäksi ResearchGuideissa on opas Mendeleyn itseopiskeluun. Oppaan etusivulla olevan  vertailutaulukon avulla voit vertailla kirjaston tukemien Mendeley-, RefWorks- ja EndNote Basic-ohjelmien keskeisiä eroja.

Koulutusten ajankohdat ja ilmoittautumislomake

Mendeley-opas ResearchGuideissa 

Lisätietoja Mendeleyn käytöstä:

tietopalvelu@utu.fi  

Teksti: Kristiina Hintikka, Leeni Lehtiö ja Susanna Syrjäsuo

Kirjasto kertoo – näin tuemme tutkimusta 8.2.2016

Kirjaston asiakaskyselyn vastauksista on käynyt ilmi, että kaikki tutkijatkaan eivät tiedä, millä eri keinoilla kirjasto pyrkii helpottamaan tutkimusta. Nyt kerromme, miten kirjasto liittyy open access –julkaisemiseen, tutkimuksen arviointiin ja tutkimusdatan hallintaan.

​Rinnakkaistallentaminen

Rinnakkaistallentaminen tunnetaan myös vihreän tien open access -julkaisemisena. Kansainvälisistä kustantajista sallii tieteenalasta riippuen 70-80 prosenttia, että heidän julkaisuistaan tallennetaan jokin rinnakkaisversio avoimesti saatavilla olevaan julkaisuarkistoon.

Rinnakkaistallentaminen on tekijöille ja tekijöiden organisaatioille maksutonta. Siksi se on helppo ja edullinen tapa lisätä julkaisujen näkyvyyttä, saatavuutta ja vaikuttavuutta.

Rehtorin päätöksen (375/002/2007) mukaisesti Turun yliopisto suosittaa, että tutkijat ja opettajat tallentavat yliopiston julkaisuarkistoon tieteellisten julkaisujensa rinnakkaisversion, mikäli alkuperäisen julkaisun kustantaja tämän sallii. Tallennettava rinnakkaisversio on Turun yliopistossa julkaisun viimeinen, vertaisarvioitu käsikirjoitus eli ns. final draft (kutsutaan myös nimellä Authors Post-print tai Accepted Author Manuscript). Final draftiin on siis tehty vertaisarvioinnissa pyydetyt korjaukset ja se on sisällöllisesti sama kuin julkaistava versio, mutta siitä puuttuvat esimerkiksi kustantajan merkinnät ja sivunumerointi.

Rinnakkaisversiot tallennetaan tällä hetkellä yliopiston tutkimustietojärjestelmään. Julkaisun tekijät voivat tallentaa rinnakkaisversion tutkimustietojärjestelmään itse tai tekijät voivat lähettää julkaisunsa final draftin tutkimustietojärjestelmän sähköpostiosoitteeseen, jolloin kirjasto tallentaa rinnakkaisversion järjestelmään.

Kirjasto tarkistaa kustantajan luvat julkaisun rinnakkaistallentamiseen. Tarvittaessa kirjasto viivyttää julkaisuajankohtaa, mikäli kustantaja sallii julkaisemisen vasta määräajan jälkeen (ns. embargo).

Lisätietoja julkaisujen kirjaamisesta ja tallentamisesta tutkimustietojärjestelmään sekä yhteyshenkilöiden kontaktitiedot löydät järjestelmän tukisivuilta.

Tutkimustietojärjestelmän sähköpostiosoite

researchportal@utu.fi

Metriikka- ja arviointipalvelut

Kirjaston metriikka- ja arviointipalvelut tukee yliopiston johtoa, hallintoa ja tiedeyhteisöä tutkimuksen arvioinnissa. Tällä hetkellä metriikka- ja arviointipalvelut laatii Turun yliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin metriikkaosiota. Osio valmistuu alkuvuoden 2016 aikana.

Jatkossa metriikka- ja arviointipalveluiden toiminta laajenee. Kirjasto tulee tarjoamaan tutkimuksen ja hallinnon tarpeisiin viittausanalyyseja, sitaatiolukuja ja tieteellisten lehtien Impact Factor -lukuja. Lisäksi kirjasto järjestää tulevaisuudessa myös metriikka- ja arviointikoulutusta.

Tutkimusdatan hallinta

Turun yliopistossa laaditaan parhaillaan tutkimusdatapolitiikkaa, jossa luodaan Turun yliopiston linjaukset tutkimusdatan avaamiseksi. Päätös politiikasta tehdään alkuvuoden aikana yliopiston johdossa.

Tulevan tutkimusdatapolitiikan käytännön toteutuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa OpenUTU –projektiryhmä. Tutkimusdatan hallinnan tueksi muodostetaan datanhallintaverkosto, johon kuuluvat esimerkiksi kehittämispalvelut, kirjasto, IT-palvelut ja viestintä.

Kirjaston julkaisemisen palvelut antaa yhdessä kehittämispalvelujen ja IT-palvelujen kanssa jo nyt tukea tutkijoille tutkimusdatan elinkaareen ja hallintaan liittyvissä kysymyksissä.

Lisäksi kirjaston julkaisemisen palvelut auttaa yhdessä kehittämispalvelujen kanssa julkaisujen ja tutkimuksen tietoaineistojen tekijänoikeuksiin, lisensseihin ja digitointiin liittyvissä kysymyksissä.

Kirjaston julkaisemisen palvelut:

 julkaisut@utu.fi

Kirjasto opettaa – vaikuta sisältöihin 5.2.2016

Asiakaskyselyymme on tullut useita toivomuksia tiedonhakukoulutuksista. Toiset haluaisivat niitä lisää, toiset enemmän omiin tarpeisiin räätälöityinä.

​Jotkut vastaajat kaipaavat lyhyitä pikakoulutuksia esimerkiksi ResearchGuides-palvelun käytöstä. ”No sehän onnistuu! Alamme heti suunnitella vielä tälle keväälle lyhyitä täsmäiskuja eri puolille yliopistoa”, lupaa tiedonhaun opetuksesta vastaava informaatikko Leena Järveläinen.

Tieto tulevista pikakoulutuksista tulee kirjaston verkkosivuille ja yliopiston intraan mahdollisimman pian.

Räätälöi oma opetuksesi

Joitakin vastaajia mietitytti, mihin voi antaa palautetta, jos kirjaston pitämä koulutus ei ole vastannut heidän tarpeisiinsa.

"Jos koulutus on kuulunut johonkin opintojaksoon, olemme sopineet sen sisällöstä aina opettajien kanssa yhdessä. Pyrimme aina saamaan kirjaston osuudesta sellaisen, että se vastaisi mahdollisimman hyvin opiskelijan ja opintojakson tarpeisiin. Onkin tärkeää, että palautetta koulutuksen onnistumisesta annetaan sekä kirjastolle että opintojakson opettajalle”, Leena Järveläinen jatkaa.

Kirjasto kuuntelee mielellään asiakkaiden toiveita koulutuksista ja räätälöi esimerkiksi tiedonhakuopetuksia kohderyhmän tarpeisiin. ”Ota vain rohkeasti yhteyttä minuun ja kerro, millaisista kirjaston koulutuksista juuri sinä hyötyisit parhaiten!”, neuvoo Järveläinen.

Yhteystiedot:
leena.jarvelainen@utu.fi

Vastaa ja vaikuta

Muistathan, että sinulla on enää ensi viikko aikaa vastata kirjaston asiakaskyselyyn verkossa tai kirjaston asiakaskoneilla. Lisäksi voit nähdä kirjaston asiakaskyselijöitä jalkautuneena eri puolille kampusta:

  • Caloniassa 9.2
  • Naturassa 10.2.

Muistathan, että vain täydellisesti täytetyt kyselyt osallistuvat arvontaan, jonka pääpalkintona on iPad Air 2. Muita palkintoja ovat sponsoroineet Naantalin ja Ruissalon Kylpylät, Raisio-konserni, Unica sekä Cloetta.
 
Turun yliopiston kirjaston LibQUAL-asiakaskysely osoitteessa:
https://www.libqual.org/survey/RWSLDZ82TQJ86X8HVAEQ

Lisätietoja kirjaston asiakaskyselystä:
Ilmari Jauhiainen
libqual@utu.fi   

Osallistu kirjaston asiakaskyselyyn - tue eurooppalaista tutkimusta 3.2.2016

Parhaillaan käynnissä oleva Turun yliopiston kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan tänä vuonna  yhteistyöhankkeena,  jonka takana on yli 400 eurooppalaisen tutkimuskirjaston yhteistyöorganisaatio, LIBER. Tavoitteena on palautteen perusteella tutkia, miten kirjaston palvelut  ovat onnistuneet vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin oppimisen ja tutkimuksen tukena Turussa ja muualla Euroopassa.

Hankkeen toteuttaa LIBERin ”Research and Education” -työryhmä, jonka vetäjänä toimii Turun yliopiston kirjaston johtaja Ulla Nygrén.

"Tutkimusta johtavana kirjastona haluaisimme tietysti kansainvälisessä vertailussa edustavan otoksen omasta kyselystämme. Toivoisimmekin mahdollisimman monen yliopistoyhteisöstämme vastaavan asiakaskyselyymme", Ulla Nygrén vetoaa.

​Kirjaston asiakaskysely on auki 14.2. asti ja voit vastata siihen verkossa sekä kirjaston asiakaskoneilla. Lisäksi voit nähdä kirjaston asiakaskyselijöitä jalkautuneena eri puolille kampusta:

  • Teutorissa 3.2.
  • Caloniassa 9.2.
  • Naturassa 10.2.

Miksi LibQUAL?

Kysely toteutetaan käyttämällä Yhdysvalloissa tieteellisten kirjastojen käyttöön kehitettyä laadunarvioinnin työkalua, LibQUALia.

"Työryhmäni tavoitteena on selvittää parhaita metodeja, joilla tieteelliset kirjastot voivat tukea yliopistojen perustoimintoja eli tutkimusta ja opetusta. LibQUAL on hyvä vaihtoehto tutkimusvälineeksi, koska se on laajimmin käytössä olevia kirjastojen asiakastyytyväisyyskyselyjä maailmassa ja ollut entuudestaan käytössä myös monessa eurooppalaisessa tutkimuskirjastossa”, Ulla Nygrén kertoo.

LibQUALin etuja on, että eri kirjastojen saamia tuloksia on mahdollista verrata maasta tai toimintaympäristöistä riippumatta. Oman kirjaston tulosten lisäksi LIBERin hankkeeseen osallistuvat kirjastot saavat käyttöönsä myös toistensa tulokset. Näin kirjastot voivat verrata keskenään asiakkaidensa tyytyväisyyttä tarjolla oleviin tietoaineistoihin, tiloihin tai palveluun. On myös mielenkiintoista tutkia mahdollisia eroja siinä, mitä palveluja asiakkaat eri maissa pitävät tärkeimpinä. 

 ”LibQUALin avulla pystymme näkemään, miten eri strategiat vaikuttavat asiakkaiden näkemyksiin kirjastojen panoksesta. Näin pystymme löytämään kirjastoille juuri ne toimintamallit, jotka tukevat parhaiten opetusta ja tutkimusta", Nygrén kertoo.

LibQUAL ympäri Eurooppaa

Tutkimus on laajuudessaan ensimmäinen laatuaan Euroopan alueella. Suomesta mukana ovat Turun yliopiston kirjaston lisäksi Helsingin yliopiston kirjasto, Tampereen yliopiston kirjasto, Tampereen teknillisen yliopiston kirjasto sekä Åbo Akademin kirjasto. Suomen lisäksi mukana on seitsemän kirjastoa Tanskasta sekä kolme kirjastoa Virosta ja yksittäisiä kirjastoja Iso-Britanniasta, Espanjasta ja Sloveniasta.

”Tutkimuksen järjestely on vaatinut jatkuvaa yhteydenpitoa eri kirjastojen välillä. Suuri osa tutkimukseen osallistuvista kirjastoista on ensi kertaa järjestämässä LibQUAL-tutkimusta, joten olemme joutuneet laatimaan monenlaisia ensikertalaisen ohjeita LibQUALin käyttöön. Oman ongelmansa ovat aiheuttaneet myös Euroopan lukuisat eri kielet, jotka ovat vaatineet LibQUALin eri kieliversioiden yhteensovittamista ja jopa uusien kieliversioiden luomista”, kertoo tutkimuksen organisoinnista vastannut suunnittelija Ilmari Jauhiainen.

 

Ensimmäinen Liberin LibQUAL-kysely pidettiin Durhamin yliopiston kirjastossa viime marraskuussa. Turun yliopiston kirjaston asiakaskysely on toinen tutkimuksessa järjestettävä kysely.

Katse kohti tulevaisuutta

Liberin tutkimus ei pysähdy vain kuvaamaan tieteellisten kirjastojen nykytilaa, vaan pyrkii jo katsomaan eteenpäin ja selvittämään, miten kirjastot voivat tukea yliopistoja muuttuvassa tutkimusympäristössä. Tätä tarkoitusta varten  Research and Education -työryhmä on ideoinut LibQUAL-kyselyyn lisättäviä erikoiskysymyksiä.

”Uusilla kysymyksillä pyritään selvittämään mitä uusia palvelutarpeita  yliopistoyhteisöllä on kirjastolleen. Aiheita ovat esimerkiksi Open access –julkaisut, tutkimuksen arviointi  ja uudet opetusmenetelmät”, Ulla Nygrén kertoo.

 

Turun yliopiston kirjaston LibQUAL-asiakaskysely osoitteessa:
https://www.libqual.org/survey/RWSLDZ82TQJ86X8HVAEQ​

Muistathan, että vain täydellisesti täytetyt kyselyt ovat mukana iPadin ja muiden palkintojen arvonnassa. ​ 

Asiakkaiden pyynnöstä - lisää lainaläppäreitä 1.2.2016

Asiakaskyselyssä vastaajat ovat kehuneet kirjaston lainaläppäreitä ja pyytäneet niitä jopa lisää. Toteutimme toiveen pikimmiten.

​​Lainaläppäreitä on tullut lisää Educariumin ja Teutorin kirjastoihin sekä Feeniks-kirjastoon. Uutuutena läppäreiden lainaaminen on mahdollista nyt myös Caloniassa. Lainaläppäreitä löytyykin jo jokaisesta Turun kampusalueen kirjastosta.

Näin läppärilaina toimii:

  • tarvitset koneen käyttöön utu-tunnukset
  • kone ja sen virtajohto lainataan kahdeksi tunniksi kerrallaan
  • voit uusia lainan asiakaspalvelussa, jos koneeseen ei ole varauksia
  • voit käyttää konetta kirjaston tiloissa (ei kirjaston tilojen ulkopuolella olevassa 24/7-lukusalissa)
  • voit myös varata koneen etukäteen kunkin kirjaston asiakaspalvelussa
  • myöhässä olevasta lainasta seuraa 20€ maksu ja lainakielto

Tietoa aukioloajoista

Etenkin opiskelijat ovat toivoneet kyselyssämme parempaa tiedotusta aukioloaikojen muutoksista. Kaikki eivät ole huomanneet, että poikkeuksellisista aukioloajoista tiedotetaan kirjaston verkkosivuilla.

Erityisesti on toivottu, että poikkeusaukioloajoista voisi ilmoittaa ylioppilaskunnan uutiskirjeissä. ”Pyrimme lisäämään yhteistyötä TYY:n kanssa ja mahdollisuuksien mukaan saamaan tietoa aukioloaikojen muutoksista myös TYY:n uutiskirjeeseen”, kertoo kirjaston viestinnästä vastaava suunnittelija Ilmari Jauhiainen.

Tapaa kirjastolaisia livenä

Kirjaston asiakaskyselijät jalkautuvat jälleen kampusalueelle tällä viikolla. Tiistaina 2.2 olemme Educariumin aulassa, keskiviikkona 3.2 Teutorissa.

”Viime keskiviikkona Mercatorilla oli mukava kuulla, miten monet olivat jo vastanneet kyselyymme. Tulkaa vain rohkeasti juttelemaan, vaikka ette juuri sillä minuutilla ehtisikään kyselyä täyttää”, Jauhiainen kehottaa.

 

Turun yliopiston kirjaston LibQUAL-asiakaskysely osoitteessa:
https://www.libqual.org/survey/RWSLDZ82TQJ86X8HVAEQ 
 

Muistathan, että vain täydellisesti täytetyt kyselyt ovat mukana iPadin ja muiden palkintojen arvonnassa. 


Lisätietoja:
Ilmari Jauhiainen
libqual@utu.fi

Kirjasto vastaa – on meillä JSTOR 29.1.2016

Turun yliopiston kirjasto tarjoaa asiakkailleen paljon elektronisia aineistoja. Asiakaskyselyssämme on käynyt ilmi, että kaikkia aineistoja ei ole helppo löytää.

​Hyviä uutisia erityisesti kaikille vastaajille, jotka kaipailivat JSTORia – palvelu on jo käytettävissä Nelli-portaalissa. ”Valitse kirjaston etusivulla keskipalstan hakulaatikkoon Nelli-portaali. Kirjoita Aineistovalinta-kenttään JSTOR ja paina Hae-näppäintä”, neuvoo informaatikko Mika Sarlin. Ensimmäinen haulla löytyvä linkki johtaa JSTOR-palveluun. Jos käytät etäyhteyttä, palveluun pitää vielä erikseen kirjautua UTU-tunnuksilla.

Hyvä portti tietolähteiden etsimiseen ovat myös kirjaston ResearchGuides-oppaat. Oppaisiin on koottu valikoidusti kullekin tieteenalalle tarpeellisia tietolähteitä. Oppaista löytyvät kunkin kirjaston tieteenalavastaavat. Heiltä voi kysyä tarkempaa perehdytystä eri tietokantojen käyttöön.

Uuttakin hankitaan

Monissa kommenteissa nousi esiin asiakkaiden epätietoisuus, mitä tehdä, jos tarvittua teosta ei olekaan hankittu kirjaston kokoelmiin tai teoksesta ei ole lainattavaa kappaletta. Kirjasto mielellään kuuntelee ja mahdollisuuksien mukaan myös toteuttaa asiakkaiden hankintatoiveita. Verkkosivuillamme on lomake, johon omat hankintaehdotukset voi kirjata. Kirjasto saa myös eri oppiaineista hankintaehdotuksia.

Monet vastaajat toivoivat myös erityistä panostusta elektroniseen aineistoon. Heitä varmasti ilahduttaa tieto, että kirjasto hankkii jo valtaosan aineistoistaan elektronisena. ”Tietoaineistopolitiikkaamme kuuluu, että lehdet ja kirjat hankitaan ensisijaisesti elektronisena, jotta niitä olisi helpompi käyttää ajasta ja paikasta riippumatta”, kertoo hankintapäällikkö Tiina Eklund.

Yliopiston ulkopuolisia käyttäjiä on harmittanut, etteivät he voi lukea kaikkia kirjaston elektronisia aineistoja. ”Lisenssiehdot rajaavat elektronisten aineistojen käytön usein yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle. Onneksi kaikilla on mahdollisuus päästä lukemaan aineistoja kirjaston omilta koneilta”, Tiina Eklund mainitsee.

>> ResearchGuides

>> Hankintaehdotuslomake

>> Kirjaston tietoaineistopolitiikka lyhyesti

Turun yliopiston kirjaston LibQUAL-asiakaskysely osoitteessa:
https://www.libqual.org/survey/RWSLDZ82TQJ86X8HVAEQ 
 

Muistathan, että vain täydellisesti täytetyt kyselyt ovat mukana iPadin ja muiden palkintojen arvonnassa. ​ 


Lisätietoja:
Ilmari Jauhiainen
libqual@utu.fi

Kirjasto tarttuu toimeen - Teutorin kirjaston ovet 27.1.2016

Kirjasto kuuntelee asiakkaitaan. Asiakaskyselyn aikana käsittelemme verkkosivuillamme ja yliopiston intrassa avoimista vastauksista nousseita teemoja.

​Jos sinulla on mielessäsi jotain parannuksia kirjaston toimintaan tai tiloihin, vastaa asiakaskyselyymme verkossa tai kirjaston asiakaskoneilla. Voit myös käydä täyttämässä kyselyn keskipäivän aikoihin tiistaina 2.2. Educariumin aulassa tai keskiviikkona 3.2. Teutorin aulassa.

Teutorin kirjaston sisäänkäynti on tuottanut useille asiakkaillemme hankaluuksia. Pohjakerroksen kirjastoon johtava ovi avautuu rappusiin päin, mikä on tehnyt sisääntulosta ahtaan.

Ratkaisu ongelmaan on tulossa nopeasti. ”Pohjakerroksen ovi käännetään tällä viikolla ympäri, jolloin se avautuukin sisäänpäin”, kertoo hallintopäällikkö Merja Himanka.

Kylmää vai kuumaa?

Myös Teutorin kirjaston ilmastointi on herättänyt kysymyksiä. Kovan ilmastoinnin on katsottu viilentävän sisäilmaa liikaa.

”Pyydämme toki tarvittaessa säätämään kirjaston ilmastointia. Toisaalta kaikkia tyydyttävää ratkaisua lämpötiloissa ei koskaan saada aikaan, sillä toisten ihmisten mielestä Teutorissa on jo nyt liian lämmin”, Merja Himanka pahoittelee.

Pienetkin ongelmat ratkeavat

Iloisia uutisia asiakkaalle, joka kaipasi Caloniaan isompaa nitojaa. Sellainen on jo Caloniassa saatavilla – muistakaa vain kysyä sitä erikseen tiskiltä.

Turun yliopiston kirjaston LibQUAL-asiakaskysely osoitteessa:
https://www.libqual.org/survey/RWSLDZ82TQJ86X8HVAEQ


Muistathan, että vain täydellisesti täytetyt kyselyt ovat mukana iPadin ja muiden palkintojen arvonnassa. ​

 
Lisätietoja:
Ilmari Jauhiainen
libqual@utu.fi

Laadukas kirjasto – LibQUAL –asiakaskysely alkamassa 25.1.2016

Haluatko kertoa mielipiteesi Turun yliopiston kirjaston toiminnasta? Onko sinulla hyviä ehdotuksia kirjaston kehittämiseksi? Osallistu asiakaskyselyymme!

​Kirjaston asiakaskysely on auki 25.1-14.2 ja voit vastata siihen verkossa sekä kirjaston asiakaskoneilla. Lisäksi voit nähdä kirjaston asiakaskyselijöitä jalkautuneena eri puolille kampusta:

  • Mercatorilla 27.1.
  • Educariumissa 2.2.
  • Teutorissa 3.2.
  • Naturassa 10.2.

Toiveisiin vastataan

Moniin toiveisiin pystymme vastaamaan jo kyselyn kuluessa. Kirjaston verkkosivuilla ja yliopiston intrassa voit seurata, mitä kirjasto on jo saanut aikaan. 

Mikä ihmeen LibQUAL?

Turun yliopiston kirjasto järjestää asiakaskyselynsä jo kolmannen kerran laadunarvioinnin LibQUAL –työkalun avulla. LibQUAL oli luonteva valinta asiakaskyselyn pohjaksi, koska se on aiempien kokemuksien perusteella todettu luotettavaksi ja helppokäyttöiseksi.

LibQUALin on kehittänyt yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten tutkimuskirjastojen kattojärjestö, Association of Research Libraries (ARL). LibQUAL on käytössä monissa tutkimuskirjastoissa ympäri maailman ja sen saama palaute on ollut valtaosin positiivista.

LibQUAL-kysely perustuu vastaajien omaan arvioon välttävästä, ideaalisesta ja kirjastossa toteutuneesta palvelun tasosta. Turun yliopiston kirjasto käyttää LibQUAL-kyselystä kevennettyä Lite-versiota. Kevennetyssä versiossa kyselyn käyttöliittymä arpoo jokaiselle vastaajalle vain osan kaikista kysymyksistä.

LibQUAL tarjoaa myös kirjastolle reaaliajassa tietoa kyselyn kulusta. Näin kirjasto pystyy oitis vastaamaan kyselyssä esiin tuleviin parannusehdotuksiin.

Osa Eurooppaa

Tällä kertaa Turun yliopiston kirjasto ei ole yksin tekemässä kyselyä, vaan osallistuu yleiseurooppalaiseen LibQUAL-tutkimukseen. Tutkimuksen järjestää LIBER, eurooppalaisten tutkimuskirjastojen kattojärjestö. Ympäri Eurooppaa järjestetyt LibQUAL-kyselyt mahdollistavat erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien ja eri strategioita noudattavien tutkimuskirjastojen vertailemisen.

Vain vastaamalla voit voittaa

Asiakaskyselyn vastaajalla on mahdollisuus osallistua arvontaan, jonka pääpalkintona on iPad Air 2. Muita palkintoja ovat sponsoroineet Naantalin ja Ruissalon Kylpylät, Raisio-konserni, Unica sekä Cloetta.

 

Turun yliopiston kirjaston LibQUAL-asiakaskysely osoitteessa:

https://www.libqual.org/survey/RWSLDZ82TQJ86X8HVAEQ

 

Muistathan, että vain täydellisesti täytetyt kyselyt ovat mukana iPadin ja muiden palkintojen arvonnassa. ​ 

Lisätietoja:
Ilmari Jauhiainen
libqual@utu.fi

Kirjaston tietoaineistopolitiikasta julkaistu esitys 18.1.2016

Oletko koskaan miettinyt, millä perusteilla aineistot valitaan kirjastoon? Nyt voit ottaa asiasta selvää!

​Kirjaston tietoaineistopolitiikasta laadittu esitys avaa niitä periaatteita, joihin painettujen ja sähköisten aineistojen valinta nojautuu Turun yliopiston kirjastossa. Oman käsittelynsä saavat myös kirjastolle lakisääteisesti tuleva vapaakappaleaineisto sekä maksutta kaikkien käyttöön julkaistu Open Access –aineisto.

Kirjaston tietoaineistopolitiikka lyhyesti

Lisätietoja:
Hankintapäällikkö Tiina Eklund
tiina.eklund@utu.fi
Puh. (02) 333 6163
Gsm: 050 307 1872

2015

Kirjasto uudistuu – Mikä muuttuu? 13.11.2015

Turun yliopiston kirjasto on tänä vuonna uusinut organisaationsa lähes kokonaan. Osa siihen liittyneistä muutoksista on näkynyt selvästi kirjaston käyttäjille, mutta osa on tapahtunut näkyvien toimintojen taustalla. Kantavana ajatuksena organisaatiouudistuksessa on ollut asiakkaan näkökulman korostaminen.

​Uusia tiloja, uusia laitteita

Näkyvin muutos on ollut eri kirjastojen yhdistäminen ja tähän liittyvät remontit. Kirjastoyksiköiden määrä on Turun kampusalueella vähennetty kuuteen aiemmasta seitsemästätoista. Pienten yksiköiden tilat ja toiminnot on keskitetty, jotta palvelut olisivat mahdollisimman kattavia joka toimipisteessä. Samalla kurssikirjat on hajautettu eri yksiköihin.

Myös kirjastoautomaatiota on lisätty. Lainaus- ja palautusautomaatit ovatkin varsin suosittuja. Esimerkiksi lokakuussa jo kahdeksankymmentä prosenttia kirjaston kokonaislainauksesta tapahtui automaateilla. Automaatit antavat henkilökunnalle enemmän aikaa keskittyä asiakkaiden neuvontaan ja opastamiseen.

Lähemmäs asiakasta

Käyttöön on otettu myös uusi palvelukonsepti, jossa suurista lainaustiskeistä on luovuttu ja henkilökunta hakeutuu aiempaa enemmän asiakkaiden pariin neuvomaan ja opastamaan. Asiakaspalvelussa iso osa henkilökunnasta kiertää nykyään eri kirjastoyksiköiden välillä: näin pystymme takaamaan palvelun toimivuuden. Tavoitteena on myös henkilökunnan entistä laajempi osaaminen.

Keskittämällä nopeutta

Asiakaspalvelun lisäksi isoin muutos on tapahtunut kirjojen hankinnan ja luetteloinnin keskittämisessä Feeniks-kirjastoon. Uudessa mallissa hankintaehdotukset välitetään hankintatiimille, joka tekee kirjatilaukset. Kun painetut kirjat saapuvat Feeniks-kirjastoon, Tietoaineistojen elinkaari- ja metatieto -tiimissä tallennetaan niitä koskevat metatiedot Melinda- ja Volter-tietokantoihin, saatetaan ne lainauskuntoon ja kirjat lähetetään eteenpäin.

Erityisesti e-kirjojen hankkimista on saatu nopeutettua. Tilaaja ilmoittaa ehdottajalle heti kun kirja on käytettävissä – parhaassa tapauksessa tähän ei mene kuin joitakin minuutteja. Nopeuden lisäksi muutoksella estetään pullonkaulojen syntyminen ja taataan yhtenäinen palvelun taso kaikissa tilanteissa.

Kerro toiveesi, me kuuntelemme

Kirjasto pyrkii jatkossakin kehittymään ja takaamaan laadukkaat kirjastopalvelut myös tulevaisuudessa. Toivomme, että kirjaston käyttäjät antavat rohkeasti palautetta havaitsemistaan uudistuksista, jotta saamme ideoita jatkokehitystä varten.

Voit antaa palautetta suoraan asiakaspalveluihimme tai osoitteeseen kirjasto-palaute@utu.fi

 

Lisätietoja antavat asiakaspalvelu- ja hankintatiimien  tiiminvetäjät :

Jari Herranen

Hannele Tuikkala

Erik Lindgren

Valoa ja avaruutta – Kokemuksia Feeniks-kirjastosta 27.8.2015

Puoli vuotta sitten odotukset olivat huipussaan. Osa ikävöi vielä kaiholla Jusleniaa, mutta moni halusi jo mahdollisimman nopeasti nähdä uuden Feeniks-kirjaston. Kuuden kuukauden kuluttua uskaltaa jo sanoa: hyvä siitä tuli.

​Uudet tilat ovat saaneet pääasiassa kiitosta. Kirjasto on asiakkaiden mielestä keveä, siisti ja avara. Erityisesti kehuja on saanut kirjaston valoisuus. Valaistus on asiakkaiden mukaan juuri oikeanlaista, eikä väsytä silmiä lukiessa. Myös kirjaston uudistettuja lukutiloja on kutsuttu kodikkaiksi. 

”Pidämme tästä ilmapiiristä kovasti”

Feeniks-kirjaston avaruus lienee innoittanut myös henkilökuntaa luomalla miellyttävän ilmapiirin asiakaskohtaamisiin. Kävijät ovat jopa erikseen ihmetelleet asiakaspalvelijoiden aktiivisuutta ja ystävällisyyttä. ”Ainahan me olemme tällaisia”, naurahtaa johtava informaatikko Leena Järveläinen ja jatkaa, ”toki olemme vähän innokkaitakin täällä uusituissa tiloissa”.

Uuteen totuttelemista

Uudet tilat ovat myös herättäneet kummastelua. Asiakkaita on hämmentänyt esimerkiksi yksinäisten lukusoppien vähyys. Lukusohvan on joutunut kenties jakamaan useamman ihmisen kera, jolloin lukemisesta tulee pakosta sosiaalinen tapahtuma. Myöskään varausten itsepalvelunouto ei ole ollut aivan kaikkien mieleen.

Huikeiden näköalojen yläkerta

Asiakkaat ovat ottaneet omakseen etenkin Feeniks-kirjaston kolmannen kerroksen uudet tilat. Askeleet vaimentavia lattioita on kehuttu ja uusille houkutteleville sohville on pelätty muodostuvan jonoja.

Eritoten ikkunoista avautuvat upeat maisemat ovat houkutelleet kävijöitä ylimpään kerrokseen. ”Kirjastokierroksella asiakkaat saattavat unohtua pitkäksi aikaa parvekkeelle katsomaan Turkua yläilmoista ja bongailemaan, missä se oma koti näkyy”, mainitsee suunnittelija Ilmari Jauhiainen.

Oikeustieteen kirjasto uudistuu - Kurssikirjat Caloniaan 16.6.2015

Kurssikirjojen hajauttamisessa tieteenalan tietoaineistojen yhteyteen on edetty viimeiseen etappiin: oikeustieteiden kurssikirjat on siirretty oikeustieteen kirjastoon.

​Muiden tieteenalojen kurssikirjat on siirretty jo tätä ennen viime syksyn ja kevään aikana. Asiasta on keskusteltu tiedeyhteisön ja opiskelijoiden kanssa mm. neuvottelukunnissa ja viimeksi oikeustieteen opiskelijoiden Lex ry:n edustajien kanssa. Tavoitteena on mm. tutustuttaa opiskelijat alusta lähtien oman tieteenalan tietoaineistoihin ja kirjastoon pelkkiä oman tieteenalan kurssikirjoja laajemmin. 

Itsepalvelulainaus ja -palautus

Kirjasto on siirtynyt kaikissa toimipaikoissaan itsepalvelun helposti ja tehokkaasti mahdollistavaan RFID-tekniikkaan. Viimeisenä muutos tehtiin oikeustieteen kirjastoon toukokuun viimeisellä viikolla. Samassa yhteydessä pääosa oikeustieteen tietoaineistoista siirrettiin lainattaviksi. Uudistuksesta on keskusteltu ja sovittu tiedekunnan ja Lex ry:n edustajien kanssa. 

Tähän saakka kirjoja on voitu lainata paperikuiteilla vain lukupaikoille ja henkilökunnan työhuoneisiin. Uudistuksen myötä myös oikeustieteen tietoaineistojen sijaintitiedot Volter-tietokannassa ovat luotettavia: näet tietokannasta heti, onko kirja paikalla vai lainassa. Mikäli kirja on lainassa, voit varata sen. Tämä koskee myös henkilökunnan työhuoneissa olevia kirjoja, joita konvertoidaan parhaillaan RFID-lainausjärjestelmään. 

Vaikka pääosa painetuista aineistoista on siis nyt lainauksen piirissä, myös lukupaikoilla työskentelevien tarpeet pyritään jatkossakin huomioimaan: kurssikirjat sijaitsevat Caloniassa ja jokaisesta kurssikirjanimekkeestä löytyy myös käsikirjastokappale. Kysytyimpiä kirjoja pyritään hankkimaan useampia kappaleita käsikirjastokappaleineen. Vaikka lukupaikoilla kirjoja ei enää voikaan säilyttää, kirjaston yhteyteen toimitetaan säilytyslokeroita.

Kirjaston henkilöstö neuvoo ja opastaa aktiivisesti tiedonhankinnassa, aineistojen saamisessa, lainaamisessa, yms. asiakkaiden tarpeissa.


Lisätietoja antavat palvelupäällikkö Jukka Rantasaari, 041-544 7762 ja kirjastonhoitaja Johanna Viitanen, 02-333 6197.

Kirjasto muuttuu - palvelun uusia tuulia 12.6.2015

Kirjastossa on käynnissä kokonaisvaltainen muutos, jonka yhtenä osa-alueena on kirjaston palvelut. Muutokset pohjautuvat kirjaston visioon, joka luotiin yhdessä yliopistoyhteisön jäsenten kanssa kirjaston HalRake-työssä.

​Palveluvisio 

Kirjaston palvelukonsepti uudistuu ja monipuolistuu palveluvision mukaisesti. Kirjasto tekee palveluistaan helpommin saavutettavia ja käytettäviä.

Isoista, kiinteistä asiakaspalvelutiskeistä ja -saarekkeista on luovuttu. Niiden tilalla on kevyitä ja helposti liikuteltavia asiakaspalvelupisteitä.

Uusilla automaateilla kirjat voi nyt lainata ja palauttaa itsepalveluna. Itsepalvelun lisääntyessä kirjaston asiakaspalvelijat ehtivät entistä paremmin auttaa asiakkaita tiedonhaussa ja aineiston paikantamisessa.

”Asiakaspalvelun uudistuksessa yritämme edistää henkilökunnan saavutettavuutta. Haluamme, että asiakkaan on helppo tulla kysymään neuvoa ja että henkilökunnan on vaivatonta lähteä opastamaan asiakaskoneelle tai kirjaston tiloihin. Näissä tilanteissa voimme myös kätevästi kertoa lisää sekä palveluistamme että aineistoistamme”, kommentoi palvelupäällikkö Heli Kokkinen.  

Asiakaspalvelun rotaatio 

”Toukokuussa otimme käyttöön asiakaspalvelijoiden rotaation. Nyt on mahdollista nähdä tuttu asiakaspalvelija kirjaston eri toimipisteissä”, kertoo asiakaspalvelutiimin vetäjä Hannele Tuikkala.

”Asiakaspalvelun henkilökunta kiertää kolmessa eri toimipisteessä, toinen puoli Educariumin, Calonian ja Kauppakorkeakoulun kirjastoissa ja toinen puoli Teutorin ja Quantumin kirjastoissa sekä Feeniks-kirjastossa”, jatkaa toisen asiakaspalvelutiimin vetäjä Jari Herranen.

Rotaatio mahdollistaa henkilöresurssien joustavan käytön ja auttaa laajentamaan henkilökunnan osaamista.  

Aukioloajat  

Yliopistoyhteisö on toivonut kirjastolta pidempiä aukioloaikoja.  Kirjaston muutos onkin auttanut hieman lisäämään aukioloaikoja. Siirtyminen itsepalvelulainaukseen ja -palauttamiseen mahdollistaa myös jatkossa aukioloaikojen pidentämisen esimerkiksi aamusta tai illasta.

”Raumalla otettiin käyttöön vuoden alussa kokeilu, jolloin kirjastoon pääsee kulunvalvontatunnisteella jo kahdeksalta aamulla, asiakaspalvelun alkaessa kymmeneltä. Hyvän asiakaspalautteen perusteella kokeilua laajennetaan ensi syksynä myös ilta-aikaan (klo 17 - 21)”, informoi palvelupäällikkö Jukka Rantasaari. 

Keskitettyä palvelua

Kirjaston sisäiset prosessit mahdollistavat kirjaston tarjoamat palvelut. Kun kirjaston HalRake-työssä käytiin prosesseja läpi, todettiin keskittämisen tehostavan tiettyjä toimintoja. ”Kirjaston prosessit ovat aina kytköksissä asiakkaaseen, ja prosessien toimivuus takaa asiakkaalle nopean ja tasalaatuisen palvelun”, kiteyttää kirjaston hallintopäällikkö Merja Himanka.

Kirjaston muutokset perustuvat visioon, joka on käsittänyt tilat, palvelut, sisäiset prosessit ja henkilökunnan osaamisen vahvistamisen. ”Jokaisessa vision osa-alueessa on keskipisteessä asiakas. Siksi toivommekin runsasta palautetta asiakkailtamme. On hyvä tietää, miten muutokset otetaan vastaan. Tärkeää on myös saada ideoita ja toiveita jatkokehitystä varten”, toivoo kirjastonjohtaja Ulla Nygrén.

Voit antaa palautetta suoraan asiakaspalveluihimme tai osoitteeseen kirjasto-palaute@utu.fi.

”Kauhe hiano” – Quantumin kirjasto 19.5.2015

Seitsemän kuukauden taival takana, mitä tuumivat quantumilaiset kirjastostaan? Viihtyvätkö opiskelijat, onko kirjaston henkilökunta tyytyväinen tiloihinsa ja mitä sanoo muu tiedeyhteisö?

​”Opiskelutilat ovat erinomaisia, 24/7 lukutila todella mahtava, ryhmätyötiloista iso plussa!”

Opiskelijoille toukokuussa suunnatun kyselyn perusteella Quantumin kirjasto on otettu erinomaisesti vastaan. Opiskelutilat saavat todella paljon kehuja, niin lukuloosit kuin 24/7 tilakin. Kirjaston tilat koetaan viihtyisiksi, tyylikkäiksi ja valoisiksi.

Modernit monipuoliset tilaratkaisut tukevat hyvin erilaisia opiskelu- ja ryhmätyömuotoja, joskin lasiseinäiset opiskelutilat voivat tuntua pieniltä, kertoo kirjastonhoitaja Jaana Taylerson.  Etenkin sopivan kokoisia työpöytiä ja pistorasioita kaivattiin. Myös säkkituoleja toivottiin lisää.

Kahviautomaattia vaille valmis

Fysiikan ja tähtitieteen laitoksen varajohtajan, yliopistotutkija Tom Kuuselan mielestä uusittu Quantumin kirjasto on erittäin onnistunut konsepti, ja opiskelijat ovatkin selkeästi ottaneet kirjaston omakseen. Kahviautomaattia Tom Kuusela kuitenkin kaipaa, koska aulassa olevalla auditoriolla on korkea käyttöaste läpi lukuvuoden.

Kahviautomaattia toivoo myös yliopistonlehtori Iiro Vilja Teoreettisen fysiikan laboratoriosta, muuten kaikki toimii hänenkin mielestään hyvin.

 

”Kirjasto (Quantum) on yksi parhaista kirjastoista!”

 Kirjaston automaatit on otettu hyvin vastaan.  Automaatio on vapauttanut henkilökuntaa lähemmäksi asiakasta, minkä myös opiskelijat ovat huomanneet.

”Quantumin kirjaston hyllyluokat ja aineiston sijainnit tuottavat edelleen paljon päänvaivaa asiakkaillemme, mutta onneksi löydämme helposti toisemme ja asiakkaamme saavat opastusta nopeasti”, kuvailee tilannetta Jaana Taylerson. Palautteissa todettiinkin, että kirjaston ystävällinen henkilökunta on helposti lähestyttävissä ja palvelu on näkyvää, auttavaista ja hyvää.

 

 ”Paras työhuoneen korvike koko yliopistolla”

Parhaallakin paikalla on puutteensa.  Quantumin kirjaston 24/7 sivuoven käytöstä on tullut palautetta, samoin kuin tilan kylmyydestä ja kuumuudesta. Näihin ongelmiin on puututtu saman tien, mutta wc-tilojen puute 24/7 tilassa ei ole niin helposti korjattavissa.

Kaiken kaikkiaan quantumilaiset ovat todella tyytyväisiä kirjastoonsa, kuten alla olevista palautekommenteistakin käy ilmi:

”Kiitoksia mukavasta kirjastosta ja työskentelytiloista!”

”Paikan päälle on mukava tulla työskentelemään ryhmänä.”

”It is beautiful”

”People working in the library seem friendly and keen to help. I appreciate that.”

“Positiivinen kokemus kerta kaikkiaan”

Kirjasto lähemmäs asiakasta: enemmän aikaa asiakaspalveluun 4.5.2015

Kirjasto on ottanut käyttöön uuden asiakaspalvelukonseptin, jolla pyritään parantamaan asiakaspalvelua. Samalla on uusittu tiloja ja lisätty kirjastoautomaatiota.

​Itsepalvelua ja hakeutuvaa asiakaspalvelua

Turun yliopiston kirjastossa ovat puhaltaneet uudet tuulet parin viime vuoden aikana. Moni kirjastorakennus on saanut uuden ilmeen ja samalla kyytiä on saanut myös vanhanmallinen palvelukonsepti, jossa kirjastovirkailijat istuvat isojen asiakaspalvelutiskien takana.

Uudistuksen taustalla on kirjastossa suoritettu organisaatiomuutos sekä lainausautomatiikan täydellinen uudistaminen. Muutosten tavoitteena on parantaa palvelua hakeutuvan asiakaspalvelun avulla - nyt kirjaston asiakaspalvelijoilla on mahdollisuus hakeutua asiakkaiden avuksi ja enemmän aikaa antaa yksilöllisempää apua.

Uudenlaista asiakaspalvelua

Uusien automaattien avulla kirjojen lainaaminen ja palauttaminen on nyt enimmäkseen itsepalvelua, jolloin kirjaston asiakaspalvelijat ovat entistä paremmin käytettävissä asiakkaiden tiedonhakuun ja aineiston paikantamiseen liittyvissä asioissa.

”Kirjaston uusi asiakaspalvelukonsepti korostaakin hakeutuvaa asiakaspalvelua, jossa kirjaston henkilökunta on entistä enemmän asiakkaiden parissa auttamassa, neuvomassa ja opastamassa tietoaineistojen käytössä”, kiteyttää palvelupäällikkö Heli Kokkinen.

Isoista, kiinteistä asiakaspalvelutiskeistä ja -saarekkeista on luovuttu ja niiden tilalla on kevyitä, siirreltäviä sekä vähemmän tilaa vieviä asiakaspalvelupisteitä.

Päämääränä on asiakaspalvelun parantaminen asiakkaiden pariin hakeutumalla. Kirjaston kaikissa yksiköissä asiakaspalvelijat voivat paremmin auttaa asiakasta ja ohjaavat heidät tarvittaessa eteenpäin kirjaston informaatikoille.

”Kirjaston henkilökunta siirtyy massiivisen tiskin takaa lähemmäs asiakkaitaan ja on jatkossa asiakkailleen helpommin lähestyttävissä”, informaatikko Päivi Kanerva kuvailee uutta toimintamallia ja kannustaa asiakkaita kysymään rohkeasti apua ja neuvoa.

Kirjasto toivoo asiakkailta palautetta, jotta uutta asiakaspalvelumallia voidaan edelleen kehittää. Voit antaa palautetta suoraan asiakaspalveluihimme tai osoitteeseen kirjasto-palaute@utu.fi.

Lainaa ja palauta helposti - automaatit kirjastossa 14.4.2015

Lähes kaikissa Turun yliopiston kirjastoyksiköissä on nyt käytössä lainaus- ja palautusautomaatit. Kirjaston tavoitteena on ollut, että lisääntyvä itsepalvelu antaisi henkilökunnalle lisää aikaa vaativampaan neuvontatyöhön ja asiakkaiden aikaa säästyisi jonotukselta.

​Laitteet on suunniteltu helppokäyttöisiksi. Taustalla on RFID-teknologia eli etäältä luettava tunniste, joka mahdollistaa kirjojen lainaamisen ja palauttamisen niin että kirjaa ei tarvitse kohdistaa viivakoodin säteelle - kirjat voikin rennosti laittaa alustalle tai liukuhihnalle.

Kolmenlaisia laitteita

Kaikki lainausautomaatit ovat samanlaisia, toimintalogiikaltaan monille tuttuja jo Turun kaupunginkirjastosta. 

Palautusautomaatteja on kahdenlaisia: 

  • Teutorin kirjastossa ja Feeniks-kirjastossa on palautusautomaatti, jossa kirjat laitetaan liukuhihnalle ja otetaan kuitti haluttaessa.
  • Muissa kirjastoissa on palautushyllyjä. Niiden ideana on että kirjat asetetaan hyllyyn ja ne palautuvat. Kirjat ovat palautushyllyssä heti muiden asiakkaiden lainattavissa ilman että kulkevat varsinaisen hyllynsä kautta. 
    • Olethan tarkkana palauttaessasi kirjoja palautushyllyihin, sillä ne vaativat hieman enemmän ruudun ohjeen seuraamista. 
    • On usein niin, että palautettu kirja ei ole lainattavissa suoran seuraavalle asiakkaalle, koska kirjaan on varaus tai se on menossa muuhun yksikköön. Tällöin palautushyllyn ohjeruutu neuvoo laittamaan kirjan luukusta laatikkoon.  Laatikko on siis tarkoitettu käytettäväksi vain silloin kun hylly niin neuvoo.

Laitteet ovat helppokäyttöisiä - kehitystyö jatkuu edelleen

Olemme seuranneet tilastojen valossa laitteiden käyttöä ja havainneet, että laitteet on otettu erittäin hyvin käyttöön: valtaosa lainauksista ja palautuksista menee automaattien kautta.

Kehitämme automaatteja yhdessä toimittajien kanssa jatkuvasti. Tällä hetkellä pyrimme parantamaan lainausautomaatin ruudulla näkyvää ohjeistusta yksiselitteisemmäksi, samoin palautushyllyjen laatikon logiikkaa pyrimme tekemään intuitiivisemmaksi. Myös joidenkin lainausautomaattien kosketusnäyttö on ollut heikompi kuin olisimme toivoneet.

Automaattipalautuksissa on myös se väliaikainen ongelma, että palautusautomaatteja ei voi käyttää muulla kuin sellaisella aineistolla, joka on tarroitettu RFID-tarroilla. Tarroitus aloitettiin vuosi sitten nykyisen Teutorin kirjaston aineistolla.  Teutorin kirjaston lähes kaikki aineisto alkaa olla palautusautomaattikelpoista. 

Educariumin kirjastossa on vielä jonkin verran ns. vanhoja lainoja, jotka eivät käy palautushyllyyn.

Feeniks-kirjaston aineistosta palautusautomaatit nielevät vielä hyvin pienen osan: suuren osan kielten aineistoista mutta vain Feeniks-kirjaston avaamisen jälkeen lainatun varastoaineiston.

Luonnollisesti kaikki aineisto, joka nyt lainataan, on automaattikelpoista eli sopii lainaus- ja palautusautomaatteihin!

Kirjastojen muutot valmiina - tule tutustumaan uusiin ja uudistettuihin kirjastoihin 27.2.2015

Kirjaston vuosiin 2012-2015 sijoittuneet suuret muutot ovat ohitse. Uudet ja uudistuneet kirjastotilat on avattu asiakkaille, lainaus- ja palautusautomaatteja lisätty kirjastoihin ja uudenlainen asiakkaiden pariin hakeutuva asiakaspalvelukonsepti on käytössä.

​Turun yliopiston kirjastot ovat kokeneet suuren murroksen.  Turun yliopiston kirjasto käsittää nyt kuusi rinnasteista kirjastoa. Vielä vuonna 2010 yliopistokirjastolla oli Turun kampuksella 17 toimipistettä, kertoo kirjastojohtaja Ulla Nygrén.

Humanistit ja lääketieteilijät saivat viime syksynä oman kirjaston Teutoriin, kauppakorkeakoulun kirjasto uudistui kesän jälkeen monikäyttöisimmillä tiloilla, Quantumin kirjasto avautui vuoden lopulla aulaan ja sai uusia 24/7-tiloja.

Viimeisimpänä avautui 27.2.2015 uuden toimintamallin mukaan peruskorjattu yliopistonmäen kirjasto, jonka uusi nimi on Feeniks-kirjasto.

– Kyseessä ei enää ole pääkirjasto vaan tämä on osa uutta toimintamalliamme. Olemme muodostaneet tieteenalakohtaisia kirjastoja, Feeniks-kirjastossa ovat kielten kirjat, myös kurssikirjat sekä vapaakappalekokoelma ja erikoiskokoelmat, kirjastojohtaja Ulla Nygrén kertoo.

Uudistuksen yhteydessä myös kirjastojen nimet muuttuivat. Turun yliopiston kirjaston uudet yksiköt 2015 :

  • Calonian kirjasto,  Caloniankuja 3
  • Feeniks-kirjasto, yliopistonmäki
  • Educariumin kirjasto, Assistentinkatu 5
  • Kauppakorkeakoulun kirjasto, Rehtorinpellonkatu 3
  • Quantumin kirjasto, yliopistonmäki
  • Teutorin kirjasto, Lemminkäisenkatu 3 B

Lisäksi kirjastopalveluita tuotetaan Turun ulkopuolella Raumalla opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa ja Raisiossa, jossa sijaitsevat sanomalehti- ja pienpainatepalvelut.

Anna palautetta

Toivomme asiakkaidemme antavan palautetta uusista kirjastoista, uudistetuista tiloista, lainaus- ja palautusautomaateista sekä hakeutuvasta palvelukonseptista, jotta voisimme kehittää niitä edelleen, Nygren kiteyttää.


Lähetä palautteesi osoitteeseen kirjasto-palaute@utu.fi

Feeniks-kirjastossa kaikki kolme kerrosta opiskelijoiden käyttöön 24.2.2015

Yliopistonmäen kirjasto suorastaan kylpee valossa. Matala kalustus antaa valon tulvia sisään rakennukseen, jonka suurin muutos on nähtävissä kolmannessa kerroksessa. Henkilökunnan tilat on palautettu talon suunnitelleen arkkitehti Aarne Ervin idean mukaisesti myös opiskelijoiden käyttöön.

​Yliopiston puutyöpajan työesimies Raimo Heinonen (vas.) sekä puusepät Joonas Susi ja Jouni Laiho (oik.) valmistivat arkkitehdin Feeniks-kirjastoon suunnittelemat pöydät. Kirjastosihteeri Sari Hakalan on siitä helppo piipahtaa asiakkaiden apuna eri puolille kirjastoa.

​Kirjastonjohtaja Ulla Nygrénin johdolla Turun yliopiston kirjastot ovat kokeneet suuren murroksen. Humanistit ja lääketieteilijät saivat viime syksynä oman kirjaston Teutoriin, Quantumin kirjasto avautui vuoden lopulla aulaan ja sai uusia 24/7-tiloja, perjantaina avataan uuden toimintamallin mukaan peruskorjattu yliopistonmäen kirjasto.

– Kyseessä ei enää ole pääkirjasto vaan tämä on osa uutta toimintamalliamme. Olemme muodostaneet tieteenalakohtaisia kirjastoja, Feeniks-kirjastossa ovat kielten kirjat, myös kurssikirjat sekä vapaakappalekokoelma ja erikoiskokoelmat. Sanomalehdet ja aikakauslehdet on ensimmäisessä kerroksessa, Nygrén kertoo.

 

Kirjaston nimi löytyi nimikilpailusta. Se muistuttaa Turun yliopiston ensimmäisestä rakennuksesta Phoenixista, jossa myös kirjasto aloitti toimintansa. Historia piirtyy näkyviin muun muassa lukusalissa, jossa uusien pöytien edessä seisovat jo Phoenixissa käytetyt tuolit.

Ryhmätyötilat varattavissa Outlookista

Feeniks-kirjasto noudattaa jo Teutorin kirjastossa käyttöön otettuja uusia toimintamalleja. Kirjat voi lainata ja palauttaa automaatin avulla, varastosta tuodut kirjat voi itse hakea hyllystä, kirjaston henkilökunta panostaa neuvontaan ja avustamiseen. Pitkä lainaustiski on historiaa, tilalle ovat tulleet yliopiston oman puutyöpajan rakentamat palvelupisteet.

– Olemme saaneet Teutorista hyvää palautetta. 89 prosenttia lainauksista ja palautuksista hoidetaan jo automaatin avulla. Uudet ryhmätilat ja oppimisympäristöt on otettu hyvin vastaan, ne ovat liki 70-prosenttisesti varattuja. Olemme myös huomanneet, että opiskelijat ovat blogeissaan kiitelleet kirjastoa, Nygrén kertoo.

Ryhmätyötiloja löytyy myös Feeniksistä. Peruskorjauksen myötä kolmas kerros palautettiin opiskelijoiden käyttöön. Aarne Ervi suunnitteli tiloihin seminaarihuoneita, 1980-luvulla tilan täytti oikeustieteiden kirjasto ja viime vaiheessa sen on ollut henkilökunnan käytössä.

– Kolmannessa kerroksessa on ryhmätyötiloja, joita henkilökunta sekä opiskelijat voivat varata Outlookin kautta, kirjaston hallintopäällikkö Merja Himanka kertoo.

Jo nyt ennakoidaan, että keväällä ja kesällä kirjaston kolmannessa kerroksessa oleva parveke on yksi käytetyimmistä tiloista. Näkymä avautuu Juslenian ylitse Mikaelinkirkolta lähes Halisiin.

Väri kertoo äänen tason

 – Tilat on myös jaettu käytön mukaan. Pohjana on ajatus äänekkäästä kirjastosta. Vihreällä merkityissä saa puhua, käyttää kännykkää ja läppäriä. Keltaisella merkityissä tiloissa ei saa käyttää kännykkää, mutta läppäriä kyllä, punaisissa tiloissa ei edes läppäriä, palvelupäällikkö  Heli Kokkinen sanoo.


Kirjaston uuteen ilmeeseen on vaikuttanut myös museovirasto. Esimerkiksi aula jouduttiin jättämään alkuperäisideoita avoimemmaksi, sillä museovirasto vaati Erville ominaisen portaikon jättämistä selvästi näkyviin, säilytettävä oli myös alkuperäiset lasiseinät. Lujuuslaskelmat puolestaan rajoittivat kirjakilojen kokoamista korkeisiin hyllyihin,

– Teetimme myös rasituskokeen kolmannessa kerroksessa sisätiloissa olevan parvekkeen osalta. Se on rakennettu niin, että se hieman viettää alaspäin ja ehkä sen vuoksi on kuviteltu, ettei parvea voi käyttää. Nyt asia on tutkittu perusteellisesti ja se on otettu käyttöön, Kokkinen sanoo.

Teutorin uudella puolella, kauppakorkeakoulun kirjastossa, Quantumissa, Caloniassa ja Educariumissa kirjastoilla on yliopistolaisille joka päivä ja ympäri vuorokauden auki olevia tiloja. Feeniksiin niitä ei arkkitehtoonisista syistä kyetty luomaan. Raumalla kokeillaan jotain aivan uutta,

– Kokeilemme Raumalla aamuisin miehittämätöntä aukioloa. Opiskelijat ja henkilökunta pääsevät aamuisin jo ennen kirjaston aukioloa sisälle. Samaa mallia on kokeiltu muualla Euroopassa ja konsepti on osoittautunut toimivaksi. Kesään mennessä tuomme myös kaikkiin kirjastoihin lainaus- ja palautusautomaatit, Nygren sanoo.

Perjantaina avattava Feeniks-kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 9-20, perjantaisin 9-18, lauantaisin kello 10-16 ja sunnuntaisin kello 12-16.

Teksti: Erja Hyytiäinen

Tutustu pienpainatteisiin uuden esittelyvideon avulla 19.1.2015

Mikä on pienpainate? Miten pienpainatteita saa lukea? Voiko niitä käyttää tutkimukseen? Katso pienpainatteita esittelevä video, josta saat vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin.

​Ohjevideo on tehty antamaan tietoa Turun yliopiston kirjaston pienpainatekokoelmasta sekä sanomalehti- ja pienpainatepalveluista.

 

Mikä on pienpainate

Turun yliopiston kirjastolla on osana vapaakappalekokoelmaa noin seitsemän hyllykilometrin laajuinen pienpainatekokoelma. Tallennettuna on aineistoa pääasiassa viimeisen sadan vuoden ajalta, mutta mukana on vanhempaakin materiaalia.

 

Pienpainatekokoelma sisältää esimerkiksi vuosikertomuksia kouluilta, yrityksiltä, kunnilta ja järjestöiltä, esitteitä niin seurakunnilta kuin kaupoiltakin sekä oppaita autonkorjaamisesta lumikenkäilyyn. Kokoelmassa on myös kalentereita, postikortteja ja julisteita. 

Pienpainatteiden käyttö

Kirjaston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut sijaitsevat Raisiossa, osoitteessa Kalustekatu 2.

Saat aineiston käyttöösi Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluiden opiskelutiloihin tekemällä varastotilauksen kirjaston www-sivuilla.

Huomaathan, että yliopistoihin liittyvä aineisto, kuten yliopistojen opinto-oppaat, sijaitsevat edelleen Turussa, helmikuussa avautuvassa Feeniks-kirjastossa.

 

Lisätietoja:

Tietoasiantuntija Sara Kannisto

puh. 050 349 4887

sara.kannisto@utu.fi

Haluan opinnäytteeni löytyvän tietokannoista – laitan asiasanat kohdalleen! 16.1.2015

Turun yliopiston opinnäytteiden yhteyteen tulee liittää työn aihetta käsittelevä tiivistelmä, jonka alaosaan merkitään työn aihetta kuvaavia sanoja.

​Katso ohjevideo ja asiasanoita opinnäytteesi

Kirjasto on laatinut ohjevideon, joka auttaa sinua opinnäytetyösi asiasanoituksessa.

Helpotat kirjaston työtä, kun käytät asiasanoina Yleisen suomalaisen asiasanaston termejä. Tutustu siis asiasanastoon osoitteessa http://finto.fi/ysa/fi/ , ja hae asiasanaston avulla parhaiten omaa työtäsi koskevat asiasanat.

Kirjasto luetteloi Turun yliopiston opinnäytetyöt Volter-kirjastotietokantaan ja Melinda-tietokantaan, joka on suomalaisten kirjastojen yhteistietokanta. Luetteloinnin yhteydessä opinnäytetyö myös asiasanoitetaan.

Mitä asiasana tarkoittaa?

Tiedon hakeminen tietokannoista perustuu hakusanoihin.

Hakusanoja on kahdenlaisia, vapaasta kielestä otettuja avainsanoja ja asiasanoja, joilla tarkoitetaan kontrolloituja ja asiasanastosta valittuja sanoja. Asiasanoja käytetään kuvaamaan teoksen sisältöä tietokannoissa.  Hakutulokset ovat yleensä parempia, jos tiedonhaussa hyödynnetään asiasanastosta valittuja hakutermejä.

Lisätietoja asiasanoituksesta: kirjasto@utu.fi

Löydät lisää kirjaston ohjevideoita esim. opinnäytetyön sähköisestä julkaisemisesta ResearchGuides-palvelusta.

2014

Turun yliopiston kirjastorakenne uudistuu, kampuksella palvelee jatkossa kuusi kirjastoa 30.12.2014

Turun yliopiston kirjasto uudistaa organisaatiotaan ja samalla kirjastojen nimet muuttuvat.

​Turun yliopiston kirjasto käsittää jatkossa kuusi rinnasteista kirjastoa. Vielä vuonna 2010 yliopistokirjastolla oli Turun kampuksella 17 toimipistettä.  Yliopistonmäellä sijaitseva entinen pääkirjasto on yksi näistä, ja sen nimeksi tulee uudistuksen myötä Feeniks-kirjasto.

Feeniks-kirjastoon sijoittuvat vapaakappalekokoelman ja erikoiskokoelmien lisäksi kielten kirjasto ja kielten kurssikirjat sekä käsikirjasto.

Turun yliopiston kirjaston uudet yksiköt:

  • Calonian kirjasto,  Caloniankuja 3
  • Feeniks-kirjasto, yliopistonmäki
  • Educariumin kirjasto, Assistentinkatu 5
  • Kauppakorkeakoulun kirjasto, Rehtorinpellonkatu 3
  • Quantumin kirjasto, yliopistonmäki
  • Teutorin kirjasto, Lemminkäisenkatu 3 B

Lisäksi kirjastopalveluita tuotetaan Turun ulkopuolella Raumalla opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa ja Raisiossa, jossa sijaitsevat sanomalehti- ja pienpainatepalvelut.

Kirjastot avautuvat remonteista riippuen alkuvuoden aikana.

Monipuolisia asiantuntijapalveluita ja moderneja työtiloja

Uudistuksen myötä tieteenalakirjastorakenteesta luovutaan. Kirjastot palvelevat jatkossa neljän kokonaisuuden mukaisesti. Feeniks tukee muita kirjastoja tuottamalla yhteisiä palveluita.

Uudet palvelukokonaisuudet ovat oppimisen palvelut, tutkimuksen palvelut, tietoaineistojen hankintapalvelut ja tietoaineistojen saatavuuspalvelut.

Kirjastonjohtaja Ulla Nygrénin mukaan kirjaston asiakaspalvelukonsepti uudistetaan organisaatiouudistuksen myötä.

– Luovumme suurista lainaustiskeistä ja jalkaudumme asiakkaiden pariin. Yliopistokirjastot ovat ympäri maailman muuttumassa verkkoaineistojen lisääntyneen tarjonnan myötä monipuolisiksi asiakastiloiksi, joissa on tarjolla erilaisia aineistoihin liittyviä asiantuntijapalveluja ja moderneja ratkaisuja kirjastossa tapahtuvaan työskentelyyn.

Kirjaston uudistukset kumpuavat Nygrénin mukaan myös yliopistossa käynnissä olevista kehittämisohjelmista. Käynnissä ovat sekä hallinnon rakenteiden ja prosessien kehittäminen että tilaohjelma, jonka tarkoituksena on saada ohjattua resursseja toimintaan tiloja tiivistämällä.

Turun yliopiston kirjasto on kaikille avoin, Varsinais-Suomen suurin tieteellinen kirjasto. Se on yksi Suomen kuudesta vapaakappalekirjastosta.

Lisätietoja:

kirjastonjohtaja Ulla Nygrén

p. 050 502 7018

ulla.nygren@utu.fi

Feeniks - uudistuvan pääkirjaston nimikilpailu on ratkennut 8.12.2014

Turun yliopiston kirjaston järjestämä nimikilpailu keräsi runsaan osanoton – nimiehdotuksia tuli yhteensä 121.  Ehdotuksissa oli mm. Volter Kilpeen liittyviä nimiehdotuksia, Joutsen-veljesten kultalahjoituksesta kertovia ehdotuksia ja kansallisten merkkimiesten nimiä sekä latinankielisiä kirjastoon sekä kulttuuriin liittyviä nimiä. 

​Feeniks-kirjasto

Nimiehdotuksista käytiin vilkas ja perusteellinen keskustelu. Lopulta kirjaston johtoryhmä piti kuitenkin parhaana kirjaston hankintapäällikkö Tiina Eklundin ehdotusta Feeniks-kirjasto.

”Feeniks-kirjaston nimessä halusin nostaa esille Turun yliopiston alkuajat, jolloin yliopisto ja myös kirjasto olivat kauppatorin laidalla Phoenix-hotellissa. Phoenix on sanana melko vaikea kirjoittaa ja lausua, joten mietin jotain suomalaiseen nimikäytäntöön sopivampaa nimeä. Ehdotin kirjoitusasuksi suomalaisempaa sanaa, josta muotoutui Feeniks-kirjasto”, kertoo nimeä ehdottanut Tiina Eklund.

Nimi tuo mieleen myös Feeniks-linnun tarinan, joka sopii hyvin kuvaamaan kirjaston muuttumista. ”Feeniks-linnun tavoin kirjasto uudistuu ja eräällä lailla uudelleen syntyy”, kuvailee kirjastonjohtaja Ulla Nygren käynnissä olevaa muutosta. ”Toimintaympäristön ja – tapojen muuttuessa kirjaston palveluita ja oppimisympäristöjä on kehitettävä sekä uudistettava ”, kiteyttää Nygren.

Alkuvuonna 2015 avautuvaan Feeniks-kirjastoon sijoittuvat vapaakappalekokoelman ja erikoiskokoelmien lisäksi kielten kirjasto ja kielten kurssikirjat sekä käsikirjasto.

17 kirjastoyksiköstä kuuteen kirjastoon

Pääkirjaston uudelleennimeäminen liittyy laajemmin kirjaston organisaatiomuutokseen, jossa tieteenalakirjastorakenteesta luovutaan ja kirjastoja keskitetään suuremmiksi yksiköiksi yliopiston HalRake-työn ja tilaohjelman mukaisesti.

Kirjaston organisaatiossa ei ole enää pääkirjastoa vaan kirjastolla on Turun kampuksella kuusi keskenään rinnasteista kirjastoa.

Myös muiden kirjastojen nimet uudistetaan, jotta asiakkaiden olisi mahdollisimman helppo löytää oikeaan osoitteeseen.

Kirjastojen nimet Turun kampuksella

  • Calonian kirjasto
  • Feeniks-kirjasto
  • Educariumin kirjasto
  • Kauppakorkeakoulun kirjasto
  • Quantumin kirjasto
  • Teutorin kirjasto

Kirjastopalvelut Turun ulkopuolella

  • Opettajankoulutuslaitoksen kirjasto, Rauma
  • Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, Raisio

Kirjastojen uudet nimet otetaan käyttöön 1.1.2015. Kirjaston www-sivuille ja muuhun materiaaliin uudet nimet päivitetään alkuvuonna.

Kiitos kaikille nimikilpailuun osallistuneille!

Uutta teknologiaa Educariumin kirjastossa - kirjaston asiakaspalvelun automatisointi jatkuu 28.11.2015

Turun yliopiston kirjaston asiakaspalvelun automatisointi on edennyt yksikkö yksiköltä. Nyt uutta RFID-teknologiaa hyödyntävät automaatit löytyvät myös Educariumin kirjastosta.

​Kirjaston toimipisteiden automatisoinnin myötä myös Educariumin kirjasto on saanut uuden lainausautomaatin. Aivan itsestään automaatti ei kuitenkaan edelleenkään lainaa, vaan lainataksesi tarvitset kirjastokortin.

  • Jos korttisi on ollut pitkään käytössä, saattaa viivakoodi kuitenkin olla niin kulunut, ettei automaatti enää tunnista sitä.
  • Tällaisessa tapauksessa uuden kortin saa veloituksetta kirjaston asiakaspalvelupisteeltä.
  • Uuden kortin aktivointi käy nopeasti, joten se kannattaa käydä tekemässä, jos automaatin käytössä on ongelmia.

Muistatko PIN-koodisi?

Uutta automaatilla lainaamisessa on tunnusluvun käyttö. Lainaajan henkilöllisyyden varmistamiseksi kortin lukemisen jälkeen kosketusnäytölle on näppäiltävä henkilökohtainen tunnusluku.

  • Tunnus on sama pin-tunnus, jota käytät verkossa kirjautuessasi Volter-tietokantaan esimerkiksi lainojen uusimista tai varausten tekoa varten.
  • Oletus-pin on syntymäaikasi (ppkkvv), mutta viimeistään nyt se kannattaa vaihtaa henkilökohtaiseksi numerosarjaksi.

Palautushylly helpottaa asiointia

Viimeistään vuoden vaihteen jälkeen Educariumin kirjaston lainausautomaatti tulee saamaan parikseen myös palautushyllyn, joka perustuu samaan RFID-teknologiaan kuin lainausautomaattikin.

Itsepalveluautomaattien ja lainausjärjestelmän toiminta perustuu uudenlaiseen teknologiaan: automaatti tunnistaa kirjat RFID-signaalin avulla. RFID (Radio Frequency Identification) on radiotaajuuksiin perustuva tiedon etälukuun ja tallentamiseen kehitetty langaton tekniikka.

Käytännössä uuden teknologian käyttö tarkoittaa sitä, ettei kirjojen viivakoodeja enää tarvitse yrittää saada osumaan automaatin tunnistussäteen alle, vaan laite tunnistaa ne radiotaajuuksien avulla.

Kysy neuvoa asiakaspalvelusta

Asiakaspalvelijat ovat entistä paremmin käytettävissä asiakkaiden tiedonhakuun ja aineiston paikantamiseen liittyvissä asioissa, kun mekaaninen lainaaminen ja palauttaminen tapahtuu itsepalveluautomaattien avulla.

Lainausautomaatin vierestä löytyykin edelleen kirjaston asiakaspalvelupiste, josta löydät asiantuntijamme, kun tarvitset henkilökohtaista apua. Lähellä on myös info-piste, josta tavoitat päivystävän informaatikon klo 13-15.

Teutorin kirjastolle myönteinen vastaanotto 4.11.2014

Syyskuussa avattu Teutorin kirjasto on saanut asiakkailta ja tiedeyhteisöltä myönteisen vastaanoton.  Teutorin kirjaston ovi on avautunut tasaiseen tahtiin - ensimmäisen kuukauden aikana kirjastossa on ollut kävijöitä noin 12 000.

​Monitieteinen kirjasto yhdistää eri tieteenalojen kirjastopalvelut ennakkoluulottomasti

Kirjasto kuvastaa uudenlaisella konseptillaan Turun yliopiston vahvuutta, monitieteisyyttä.

"Asiakaskunnassa on ollut tasapuolisesti sekä humanististen tieteiden että lääketieteen alan opiskelijoita, tutkijoita ja oppiaineiden henkilökuntaa. Myös kirjastokierrokset ovat olleet suosittuja ja niitä tullaan jatkamaan koko syyskauden. Olemme saaneet myös positiivista palautetta uudesta palvelukonseptista ja vaikuttaa siltä, että kirjaston asiakkaat ovat tunteneet olonsa tervetulleiksi kirjastoon", tieteenalakirjasto Protoksen ja Logoksen päällikkö Riitta Marttinen iloitsee.

Monialaisessa Teutorin kirjastossa on lääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteen, historiatieteiden, taiteiden tutkimuksen ja kulttuurin tutkimuksen kirjat ja aikakauslehdet.

”Myös kaikkien edellä mainittujen oppiaineiden kurssikirjat on sijoitettu Teutorin kirjastoon. Kurssikirjat sijaitsevat kellarikerroksen sisääntulon ja palvelualueen välittömässä läheisyydessä, jotta kurssikirjamateriaali olisi mahdollisimman helposti saavutettavissa, esittelee Riitta Marttinen.

Joustavaa itsepalvelua

Teutorin kirjastossa otettiin käyttöön uudenlaiset asiakastilat, lainaus- ja palautusautomaatit sekä kevennetty asiakaspalvelupiste. 

 "On mukavaa, että voin hakea itsepalveluhyllystä minulle saapuneen aineiston ja lainata sen omatoimisesti lainausautomaatilla. Lainausautomaatin käyttö on helppoa - täytyy vain näyttää kirjastokorttia ja muistaa oma PIN-koodi, niin lainaaminen sujuu tuossa tuokiossa." toteaa varaamaansa aineistoa noutamaan tullut Kai Stahl.

"Kirjastossa olevia palveluautomaatteja on todella helppo käyttää. Suurin osa lainauksesta, yli 80%, tapahtuukin nyt lainausautomaatin välityksellä", kertoo kirjastoamanuessi Tiina Suikkanen.

Asiakastiloja leimaa keveys, monikäyttöisyys ja muunneltavuus

Nykyaikainen kirjasto ei ole vain kokoelmia säilyttävä rakennus vaan monikäyttöinen tila, joka vastaa muuttuviin tapoihin tehdä tutkimusta, opettaa ja opiskella.

"Palautekyselyissä hartaasti toivotut ryhmätyöhuoneet on sijoitettu kellarin parvelle, 1. kerrokseen ja ensimmäisen kerroksen parvelle. Suosituimpia ryhmätyöhuoneita ovat olleet Kaari ja Vanha hissi, joiden käyttöaste on ollut noin 50%", kertoo kirjastosihteeri Kimmo Niukko.

Niukko vinkkaa: "Jos etsit mukavaa ja rauhallista ryhmätyöhuonetta, josta löytyy langaton verkko ja suurikokoinen näyttö, kannattaa tila varata Teutorista. Parhaiten vapaita aikoja löytyy Panimosta, Parkista ja Valvomosta”.  Ryhmätyöhuoneet voi varata Outlookin huonevarausosiossa.

Valvomosta kannattaa varata kone, jos haluaa katsella KAVI-koneiden välityksellä Kansallisen audiovisuaalisen Instituutin tallentamaa aineistoa esim., mitä uutisissa on viime vuosina kerrottu eläkeuudistuksista tai katsoa, millainen se Putouksen ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso olikaan. KAVI- koneet varataan Outlookin varauskalenterin Equipment-osiossa.

Kirjaston yli sata lukupaikkaa ovat myös ahkerasti käytössä. "Jos haluan, voin lainata kirjaston palvelupisteestä läppärin lukupaikalle. Parin tunnin intensiivisen työskentelyn jälkeen voin sitten siirtyä lähellä oleviin 24/7 oppimisympäristöihin, vaikka tenttiakvaarioon suorittamaan e-tenttiä." toteaa Ewert Kupiainen tyytyväisenä.

Monipalvelupiste luo synergiaa

IT- ja kirjastopalveluiden sekä historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkiston yhteinen monipalvelupiste on myös ollut ahkerassa käytössä.

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston arkistosihteeri Aki Luotonen on ollut tyytyväinen yhteistyöhön: ”Yhteinen palvelupiste ja arkiston siirtyminen kirjasto- ja it-palveluiden yhteyteen on osoittautunut toimivaksi konseptiksi monellakin taholla. Arkiston saavutettavuus on parantunut, onhan sijaintimme nyt lähempänä käyttäjiä ja arkistokäynti on helppo tehdä vaikkapa kirjastovierailun yhteydessä.”

Jatkossa arkistoon tulee siirtymään tutkimusaineistoa laajemmaltikin koko historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen oppiaineista, joten entuudestaan käyttäjille tuttu helpottaa arkiston käyttöä.  

”Kirjaston yhteydessä toimiminen tarjoaa myös runsaasti etuja käyttäjille, kuten esimerkiksi yhteiset lukupaikat ja mahdollisuuden käyttää arkistoaineistoa myös kirjaston pidempien aukioloaikojen mukaisesti”, Luotonen iloitsee.

 

Tutustu e-aineistojen käyttöehtoihin 8.9.2014

Tiesitkö, että jokaisella e-aineistoilla on omat käyttöehtonsa, jotka koskevat kaikkia e-aineiston käyttäjiä? Näet kätevästi e-aineistojen käyttöehdot uudesta ”E-aineistojen käyttöehdot” -guidesta (http://libguides.utu.fi/termsofuse).

​Tunne käyttöehdot – tutustu uuteen guideen

”Uuden E-aineistojen käyttöehdot -guiden avulla taataan jokaisen oikeus tutustua käyttöehtoihin.  Uusi opas helpottaa käyttöehtojen seuraamista, sillä löydät ajantasaiset tiedot kätevästi yhdestä paikasta”, vinkkaa guidea tekemässä ollut kirjastosihteeri Sara Kannisto.

Verkkoaineistojen käytössä kannattaa olla tarkkana, sillä aineiston käyttäjä on vastuussa käyttöehtojen noudattamisesta.

Käyttöehdoista uutisoidaan myös kirjaston nettisivuilla, jotta aineistojen käyttäjät olisivat tietoisia ehdoista ja niihin tulleista muutoksista. Esimerkiksi FT.COM, Financial Times, on aineisto, jonka käyttöehdoista kirjasto on sitoutunut tiedottamaan kaksi kertaa vuodessa. Sen käyttöehdot löydät osoitteessa: http://libguides.utu.fi/termsofuse/Financial. 

Mitä e-aineistoilla saa ja ei saa tehdä?

Käyttöehdot vaihtelevat eri aineistojen välillä: joidenkin aineistojen käyttö on tarkasti säänneltyä ja joidenkin kohdalla rajoituksia on vähemmän. ”Guidessa on aakkosellinen pudotusvalikko, josta voit valita haluamasi aineiston ja perehtyä sen käyttöehtoihin”, Sara Kannisto kertoo.

Yleensä e-aineistoissa on sallittua:

  • selailla ja tehdä tiedonhakuja
  • kohtuullisessa määrin tulostaa paperille hakujen tuloksia omaan käyttöönsä
  • kohtuullisessa määrin tallentaa hakujen tuloksia omaan käyttöönsä
  • tulostaa ja tallentaa kohtuullisia katkelmia ja osia aineistoista ei-kaupalliseen tarkoitukseen
  • lähettää sähköpostitse, postitse tai faksata yksi kopio jollekin toiselle henkilölle tämän henkilökohtaista käyttöä varten. (Palveluittain vaihtelee, saako kopioita lähettää yliopiston ulkopuolisille henkilöille.)
  • laatia yliopistolle kurssimateriaalia ei-kaupalliseen käyttöön. (Ehdot vaihtelevat palveluittain.)

E-aineistoissa ei ole sallittua:

  • käyttää aineistoa tai osaa siitä kaupallisiin tarkoituksiin
  • imuroida aineistoja käyttäen automaattisia "robottiohjelmia"
Uusia ryhmätyötiloja Jusleniassa 11.9.2014

Neljä uutta ryhmätyötilaa Juslenian 2. kerroksessa.

​Jusleniassa on käytettävissä kaksi ryhmätyötilaa 2-4 henkilölle (huoneet 212 ja 213) ja kaksi ryhmätyötilaa 2-8 henkilölle (huoneet 234 ja 235).

Juslenian ryhmätyötiloja voi käyttää vapaasti ilman varaamista.

Löydät uudet ryhmätyöhuoneet Juslenian oikeasta siivestä.

Ryhmätyötiloja muissa kirjastoissa

Muista hyödyntää myös muiden kirjastojen ryhmätyötiloja:

  • Signumin kirjaston 2-5 henkilön ryhmätyötila
  • Kauppatieteiden kirjaston uudet 24/7 ryhmätyötilat
  • Educariumin kirjastossa on kahdeksan 2-8 henkilön ryhmätyötilaa ja yksi 2-10 henkilön ryhmätyötila. Educariumin tiloja voit varata Outlook-kalenterin kautta.

Myöhemmin syksyllä avautuu uusia ja uudistettuja kirjastoja, joista löydät tiloja myös ryhmätyöskentelyyn:

  • Teutorin kirjastoon tulee neljä ryhmätyötilaa, jotka ovat varattavissa vasta kirjaston avautumisen jälkeen syyskuun loppupuolella. Käytettävissä on kaksi 2-12 henkilön ryhmätyötilaa, yksi 2-10 henkilön ja yksi 2-8 henkilön ryhmätyötila.
  • Quantumin kirjaston ryhmätyötiloista tulee lisätietoja lähempänä kirjaston avaamista lokakuussa.
Kirjasto uudistaa tilojen myötä myös palvelukonseptinsa 28.8.2014

Turun yliopiston kirjaston uuden palveluajatuksen punaisena lankana on asiakkaiden pariin jalkautuminen ja aineistojen mahdollisimman helppo saavutettavuus.

​Uusi kirjastotila avautuu asiakkaille Teutori-uudisrakennukseen syyskuun lopussa.

​Turun yliopiston kirjastossa on käynnissä muutosten vuosi: pääkirjasto on remontissa ja sen henkilökunta väistötiloissa Jusleniassa, uutta kirjastoa ollaan avaamassa Lemminkäisenkadulle Teutoriin ja luonnontieteiden kirjastoja yhdistetään Quantumiin.

Tulevaisuudessa Turun kampusalueella on kuusi kirjaston toimipistettä: pääkirjasto, Quantum, Calonia, Educarium, kauppakorkeakoulu ja Teutori. Vielä vuonna 2010 yliopistokirjastolla oli Turun kampuksella 17 toimipistettä.

– Uudistunut pääkirjasto aukeaa käyttäjille alkuvuonna 2015. Asiakkaille remontti tuo muun muassa lainaus- ja palautusautomaatit, uusia kokoelmia, ryhmätyöskentelytiloja, lukunurkkauksia ja täysin hiljaisen työtilan, kirjastonjohtaja Ulla Nygren luettelee.

Nygren on uudistuksista innoissaan: päämääränä on asiakaspalvelun parantaminen asiakkaiden pariin jalkautumalla ja suurista lainaustiskeistä luopumalla.

– Uuden ajattelun laboratoriona toimii Teutori-rakennus, johon avataan syyskuussa tilat Sirkkalan kasarmialueella sijaitsevien humanististen tiedekunnan oppiaineiden ja lääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluille, Nygren kertoo. 

Uutta toimintamallia ollaan tämän vuoden aikana ottamassa käyttöön myös kauppakorkeakoulun kirjastossa, jossa on menossa yhteistyöhanke Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa.

– Uudistusten myötä asiakkaamme saavat entistä paremmat kirjaston asiantuntijapalvelut ja toisaalta modernit tilat kirjastossa tapahtuvaan työskentelyyn. Kiinnitämme erityisesti huomiota asiakkaiden ja henkilökunnan kommunikointiin. Toki varaamme tilat myös hiljaisuutta vaativalle työskentelylle, Nygren sanoo. 

Kirjat lähemmäs käyttäjiä,  Genera- ja Avo-kokoelma hajautuu tieteenalakirjastoihin

Kirjaston kokoelmissakin puhaltavat muutoksen tuulet. Pääkirjaston varastoissa ollutta Genera-kokoelmaa on hajautettu tieteenalakirjastoihin, jotta tietoaineistot olisivat mahdollisimman lähellä käyttäjiä.

Myös pääkirjaston avohyllyissä ollut Avo-kokoelma on siirretty lähes kokonaisuudessaan tieteenalakirjastoihin, sillä pääkirjaston remontti ja sen myötä uudistuvat tilat vaikuttavat kokoelmien uudelleenjärjestämiseen.

– Pääkirjastossa oleviin Genera-kokoleman kielitieteen, arkeologian ja historian kirjoihin ei ole kuitenkaan vielä koskettu. Ne käydään yhdessä laitosten henkilökunnan kanssa läpi, hankintapäällikkö Tiina Eklund kertoo.

Hajautusten myötä kirjat vaihtavat sijoituspaikkaa, mutta ne ovat edelleen löydettävissä ja varattavissa Volter-tietokannan kautta.

Tilaa kirjoja ja artikkeleja Varastokirjastosta

Hajautusten lisäksi Genera- ja Avo-kokoelmissa olleita kirjoja ja lehtiä on myös lähetetty Kuopiossa sijaitsevaan Varastokirjastoon, josta kirjaston asiakkaat voivat tilata niitä käyttöönsä kaukopalvelun välityksellä.

– Varastokirjastosta saa tilaamansa aineiston todella nopeasti. Artikkelit saa jo noin 24 tunnin kuluttua tilauksesta ilman veloitusta eikä kirjojenkaan saapuminen kestä kuin kolme arkipäivää, Eklund vinkkaa.

Kirjojen tilaus Varastokirjastosta maksaa 4,5 euroa kirjalta. Laina-aika teoksissa on 35 vuorokautta ja ne on mahdollista uusia. Tilauksen voi tehdä kätevästi netissä, lisätietoja kirjaston sivuilla

Suuntaus kohti e-aineistoja

Varastokirjaston lisäksi ennen 1800-lukua julkaistua aineistoa on annettu myös Kansalliskirjastolle ja venäjänkielisiä teoksia Helsingin yliopiston slaavilaisten kieltenkirjastolle. Turun yliopiston kirjastolla on yhden kappaleen säilytysvelvollisuus Suomessa painetuista kirjoista, mutta ulkomaisia teoksia tämä ei koske.

Tällä hetkellä kirjastojen uudet ja uudistuvat tilat asettavat rajat myös painetun aineiston säilyttämiselle. Ulla Nygrenin mukaan yliopistokirjastot ovat muuttumassa verkkoaineistojen lisääntyneen tarjonnan myötä asiakastiloiksi. Sama suuntaus on käynnissä yliopistokirjastoissa ympäri maailman.

– Tilojen ja palvelumuotojen uudistuessa suuntaus on kohti verkkopalveluita ja e-kirjoja. Asiakkaiden käytössä jo on yli 427 000 verkkokirjaa ja määrä kasvaa koko ajan. Meidän pitää entistä tarkemmin pohtia, mitä materiaalia säilytämme itse, mitä lähetämme Varastokirjastoon ja mitä aineistoa tarjoamme verkkomuodossa, Nygren sanoo. 

Uudet tilat vaikuttavat kurssikirjojen sijoittumiseen

Uusia ja uudistettuja kirjastotiloja aukeaa syksyn ja talven aikana eri puolille kampusta. Pääkirjaston Genera- ja Avo-kokoelmien lisäksi myös kurssikirjoja hajautetaan uusiin tiloihin lähemmän ko. tieteenalan opiskelijoita.

– Educariumissa sijaitsevasta kurssikirjastosta ollaan parhaillaan siirtämässä historia-, kulttuuri- ja taideaineiden kurssikirjoja syyskuussa avattavaan Teutorin kirjastoon. Samaan paikkaan ollaan siirtämässä myös lääketieteen kurssikirjoja, sillä myös lääketieteen kirjasto muuttaa Teutoriin, Tiina Eklund sanoo.

Seuraavaksi siirtovuorossa ovat matemaattis-luonnontieteellisten alojen kurssikirjat. Ne siirretään kurssikirjastosta uudistuneeseen Quantumin kirjastoon syksyn aikana.

Pääkirjaston uusiin tiloihin tulee nykyisen vapaakappalekokoelman ja erikoiskokoelmien lisäksi kielten kirjasto ja kielten kurssikirjat sekä käsikirjasto.

Anna palautetta ja kysy lisää kirjaston uudistuksista:

kirjastonjohtaja Ulla Nygren 
p. 02 333 6160
ulla.nygren@utu.fi

Yliopiston kirjaston hallintopäällikkö Merja Himanka
p. 02 333 6161
merja.himanka@utu.fi

Tieteenalakirjasto Logoksen päällikkö Riitta Marttinen
p. 02 333 5451
riitta.marttinen@utu.fi

Uudistuksia kurssikirjoissa syksyllä 2014 28.8.2014

Kurssikirjojen laina-aikoja on yhtenäistetty ja varatun kirjan noutoaikaa lyhennetty asiakaspalautteen perusteella. 

Huomaathan myös, että lääketieteen ja historia, kulttuuri- ja taiteiden tutkimuksen kurssikirjat siirretään uuteen Teutorin kirjastoon.

​Kauppatieteiden kirjastossa on kesäkauden aikana siirretty kurssikirjat uuteen paikkaan asiakaspalvelualueen ja hiljaisen lukusalin väliseen tilaan, jossa ennen olivat asiakastietokoneet. Asiakastietokoneet on siirretty lukusalin parvekkeelle.

Lääketieteen ja historia, kulttuuri- ja taiteiden tutkimuksen kurssikirjoja ollaan siirtämässä syyskuussa aukeavaan uuteen Teutorin kirjastoon (Lemminkäisenkatu 3).

Kurssikirjojen laina-ajat yhtenäistetty

Kurssikirjojen laina-aikoja on yhtenäistetty koko yliopiston kirjaston laajuisesti. Syyskuun alusta lähtien kaikkien kurssikirjojen yleinen laina-aika on kaksi viikkoa.

Kirjojen saatavuuden tehostamiseksi myös kauppatieteiden kirjastossa otetaan käyttöön Educariumin kurssikirjastosta tutuksi tulleet pikalainat, joiden laina-aika on 2 arkipäivää.

Kurssikirjojen yö- ja viikonloppulainakappaleita saa lainaksi tuntia ennen sulkemisaikaa. Ne pitää palauttaa klo 10 mennessä seuraavana aukiolopäivänä.

Kurssikirjojen pikalainoja sekä yö- ja viikonloppulainoja ei voi varata etukäteen.

Kurssikirjojen noutoaika 3 arkipäivää

Kurssikirjojen nopeampaa kiertämistä on toivottu useissa asiakaspalautteissa ja erityisesti varausten noutoaikaa on toivottu lyhyemmäksi.

Kurssikirjojen kiertoa nopeutetaan lyhentämällä varattujen kirjojen noutoaikaa 3 arkipäivään.

Kirjaston varauskalenteri siirtyy uuteen järjestelmään 28.8.2014

Turun yliopiston kirjaston ryhmätyötilat ja laitteet varataan jatkossa utu-sähköpostin (OutlookWebApp) avulla osoitteessa https://mail.utu.fi 

​Kirjaston varattavat tilat ja laitteet on viety uuteen viestintäjärjestelmään, jotta tilojen yhteiskäyttö ja varausten teko olisi helpompaa. 

Ryhmätyötilojen ja laitteiden varaus tehdään OutlookWebAppin kalenterin kautta:

  • Varaukset tehdään ko. tilan tai laitteen omaan kalenteriin.

  • Ohjeet varauksen tekemiseen ovat kirjaston nettisivuilla.

  • Jos sinulla ei ole utu-tunnuksia, voit varata ryhmätyöhuoneita tai laitteita ottamalla yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun.

Lupa katsoa – vinkkejä tiedonhakuun videoista 6.10.2014

Tuntuvatko tietokannat sekavilta ja artikkelit saavuttamattomilta? Eikä tiedonhaku muutenkaan oikein suju?

​Turun yliopiston kirjasto on julkaissut joukon videoita, jotka ovat kaikkien katsottavissa kirjaston www-sivuilla osoitteessa http://libguides.utu.fi/videot.

Videot ovat vapaasti käytettävissä vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden ja niiden tarkoitus on helpottaa kirjaston käyttöä sekä vastata yleisimmin esitettyihin kysymyksiin.

Helppoa ja hauskaa

”Katsoin muutaman videon ja kyllä niistä asia selveni. Mukavaa oli, että katselin niitä myöhään yöllä kotona ja sain samantien vastauksen kysymyksiini”, kertoo opiskelija Olli Siilos, jolle Melinda-tietokannan ohjeet kertoivat juuri tarpeellisen tiedon juuri oikeaan aikaan.


”Oli tosi helppoa tehdä ohjeen mukaan”, jatkaa ahkera kirjaston käyttäjä Vesa Saarikko omana palautteenaan. ”Ohjeet olivat selkeät ja parasta on, että näytöltä voi seurata tismalleen, mitä pitää tehdä. Näin lyhyitä videoita jaksaa katsellakin”, hän huomauttaa.

Palautetta ja toiveita kirjastolle

”Kirjasto on kautta aikain tuottanut paljon kirjallisia ohjeita ja oppaita, mutta kukaan ei oikein ole tuntunut lukeneen niitä”, huokaa johtava informaatikko Leena Järveläinen. ”Nyt laitamme toivomme näihin videoihin. Jospa niitä jaksettaisiin katsella paremmin kuin tarkkoja kirjallisia ohjeitamme”, hymyilee Järveläinen.

”Olisi todella mukavaa saada videoista myös palautetta, jotta voisimme kehittää niitä asiakkaiden haluamaan suuntaan. Uusia aiheita ja ideoita kaivataan myös”, toteaa Järveläinen.  ”Laittakaa palautetta ja toiveita tulemaan!”, hän kehottaa. Palautteen voi lähettää osoitteeseen  kirjasto-palaute@utu.fi.

Kielten kirjastoon pidemmät laina-ajat 5.5.2014

Kielten kirjaston laina-aikoja uudistetaan samalla kun pääkirjaston palvelut siirtyvät Jusleniaan. Kirjasto yhdenmukaistaa palveluitaan, joten kielten lainattava aineisto saa samat laina-ajat, jotka ovat käytössä myös muissa tieteenalakirjastoissa.

​Tieteenalakirjasto Logoksen päällikkö Riitta Marttinen on tyytyväinen kielten aineiston laajentuvasta kotilainamahdollisuudesta: ”Muutimme vuonna 2010 lukusalimateriaalimme kahden viikon lainoiksi ja olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta. Nyt tilanne vain paranee, kun ensin kielten ja myöhemmin myös HKT-aineistot muuttuvat samalla tavalla lainattavaksi kuin muidenkin tieteenalakirjastojen materiaalit.”

Kielten kirjastojen (Juslenia ja Signum) laina-ajat muuttuvat 5.5.2014 alkaen. 

Uudet laina-ajat ovat:

  • Kirjat: 28 vrk
  • Lehdet: 14 vrk
  • Sanakirjat : 2 vrk:n pikalaina

Kirjoissa ja lehdissä on automaattinen uusinta vuoden ajan. Tämän jälkeen asiakas voi vielä itse uusia lainojaan Volter-tietokannassa.

 

Laina-ajat muuttuvat myös lainassa olevilla kirjoilla ja automaattinen uusinta alkaa alusta

Laina-ajat muuttuvat uusiksi myös niillä kirjoilla, jotka ovat muutoksen aikana lainassa. Marttinen iloitseekin siitä ettei asiakkaalle koidu muutoksesta mitään ylimääräistä vaivaa vaan hän saa automaattisesti lainoihinsa pidemmät laina-ajat.
”Kannattaa kuitenkin huomata, että lainauspäivät muuttuvat niillä kirjoilla, jotka ovat muutoksen aikaan lainassa. Uudeksi lainauspäiväksi tulee 5.5., jolloin pitkät laina-ajat otetaan käyttöön”, muistuttaa Marttinen.

Myös automaattinen uusinta alkaa näiden lainojen kohdalla alusta eli se jatkuu vuoden ajan, jos kirjaan ei tule varauksia tai asiakas ei joudu lainakieltoon.

 

Uudet laina-ajat myös HKT-aineistoon Teutorin kirjaston avauduttua

Uudistus koskee nyt aluksi kielten kirjaston aineistoa, mutta laajenee syksyllä myös historia-, kulttuuri- ja taiteiden tutkimuksen kirjaston aineistoon. ”Uuden Teutorin kirjaston avauduttua otamme samat laina-ajat käyttöön myös siellä”, kertoo Riitta Marttinen.

Marttinen myös muistuttaa, että kesällä 1.6.-15.9.2014 HKT-aineisto on poissa käytöstä.

”Kannattaa hakea kesälainat jo hyvissä ajoin, sillä HKT-aineistosta annetaan pidempiä kesälainoja eikä niihin tule eräpäiviä lainkaan 19.5.-15.9.2014 väliselle ajalle, vinkkaa Riitta Marttinen.

 

Lisätietoja:

Tieteenalakirjasto Logoksen päällikkö Riitta Marttinen

riitta.marttinen@utu.fi

puh. (02) 333 5451, 040 750 2479

Hae varaukset ilman jonotusta - Educariumin kirjastossa käytössä varausten itsepalvelunouto 31.3.2014

Varausten itsepalvelunouto otetaan käyttöön Educariumin kirjastossa 1.4.2014

​Varausten itsepalvelunouto

Voit noutaa varauksesi suoraan avoimesta varaushyllystä, joka sijaitsee lainausautomaatin vasemmalla puolella

  • Varaukset ovat omissa hyllyissään aakkosjärjestyksessä varaajan nimen mukaan.
  • Voit lainata sinulle varatun aineiston varaushyllyn vieressä olevalla lainausautomaatilla tai asiakaspalvelussa.

Huom! Asiakas voi halutessaan estää omien varaustensa saapumisen avoimeen varaushyllyyn ottamalla yhteyttä Educariumin kirjaston asiakaspalveluun.

Anna palautetta

Voit lähettää palautetta uudesta käytännöstä sähköpostilla kirjasto-palaute@utu.fi tai antaa palautetta suoraan Educariumin kirjaston asiakaspalveluun.

Lisätietoja:

Tieteenalakirjaston päällikkö Jukka Rantasaari

jukka.rantasaari@utu.fi

puh: (02) 333 8822, 041 544 7762

Vilinää kirjahyllyjen välissä – kirjojen RFID-tarroitus alkaa 14.3.2014

Kirjasto uusii kirjojen ja lehtien lainausjärjestelmän, jotta asiakkaiden on entistä helpompi itse lainata sekä palauttaa aineistoa uusilla lainaus- ja palautusautomaateilla. Järjestelmäuudistus alkaa ensi viikolla kirjojen tunnisteiden eli tarrojen uusimisella. Kirjastoihin on tulossa syksystä alkaen uudet helppokäyttöiset automaatit, jotka toimivat RFID-teknologialla.

​RFID (= Radio Frequency Identification) tarkoittaa radiotaajuuksilla toimivaa etätunnistetekniikkaa, jonka avulla kirjan tunnistaminen on mahdollista kauempaa, nopeammin ja täsmällisemmin kuin vanhoilla viivakooditarroilla.

RFID-tunnisteita uusia lainaus-ja palautusautomaatteja varten

”RFID-teknologia otetaan meillä Turussa käyttöön kirjastoittain sitä mukaa, kun saamme uusia tai uudistettuja kirjastotiloja ja niihin lainaus- ja palautusautomaatteja” kertoo tieteenalakirjasto Anthropoksen päällikkö Jukka Rantasaari.

Rantasaari on ollut mukana uuden RFID-teknologian käyttöönoton suunnittelussa alusta asti, mutta kevään aikana uudistusten valmistelu alkaa näkyä myös kirjaston asiakastiloissa: ”Aloitamme aineiston tarroittamisen Juslenian kirjaston historian, taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen aineistosta, sillä se muuttaa kesän aikana uusiin tiloihin Teutorin kirjastoon, jossa uusi teknologia otetaan ensimmäisenä käyttöön”.

”Tarroituksesta aiheutuvaa vilinää ja vilskettä on varmasti pitkin vuotta kirjastojen kirjahyllyjen välissä ja lukusaleissa”, Rantasaari pahoittelee. ”Pyrimme tekemään maaliskuussa Juslenian kirjastosta alkavan tarroituksen mahdollisimman nopeasti ja aiheuttamaan mahdollisimman vähän häiriötä kirjaston lukupaikkoja käyttäville asiakkaille.”

RFID-tarroitusta tehdään kevään aikana seuraavissa kirjastoissa:

  • Juslenian kirjasto
  • Signumin
  • Kauppatieteiden kirjasto 
  • Quantumin kirjasto
  • Kurssikirjasto (Educarium)

RFID-tunnisteet sujuvoittavat lainausta ja palauttamista

RFID-tunnisteiden avulla lainaaminen ja palauttaminen on tulevaisuudessa helpompaa, vahvistaa kirjaston RFID-hankkeissa mukana ollut palvelupäällikkö Heli Kokkinen.

Asiakkaiden käyttöön tulevat lainaus- ja palautusautomaatit ovat helppokäyttöisiä ja nopeita, sillä kirjaa ei tarvitse käännellä lukijan säteen alle tiettyyn asentoon, kuvailee Kokkinen. Lainausautomaatti pystyy tunnistamaan kirjoja myös pinosta, joten jokaista lainattavaa teosta ei tarvitse asetella yksitellen lainausautomaattiin. Palautusautomaatit toimivat yhtä helppokäyttöisesti ja pienimpiin kirjastoihin on tulossa käteviä palautushyllyjä, joissa lainan palauttaminen tapahtuu vain asettamalla kirja hyllyyn.

Lisätietoja:

Tieteenalakirjasto Athropoksen päällikkö Jukka Rantasaari

jukka.rantasaari@utu.fi

puh. (02) 333 8822, 041 544 7762

Lainaa läppäri Educariumissa! 10.3.2014

Tiesitkö, että nyt myös Turun yliopiston kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisen kirjaston sekä kurssikirjaston asiakaspalvelusta saa lainattua kannettavan tietokoneen?

​Läppärin avulla voit hyödyntää kirjaston tarjoamat e-aineistot kirjaston tiloissa ja ryhmätyöhuoneissa.


Näin läppärilaina toimii:

  • kone ja sen virtajohto lainataan kahdeksi tunniksi kerrallaan
  • voit uusia lainan asiakaspalvelussa, jos koneeseen ei ole varauksia
  • myöhässä olevasta lainasta seuraa 20€ maksu ja lainakielto
  • tarvitset koneen käyttöön utu-tunnukset
  • voit käyttää konetta kirjaston tiloissa (ei kirjaston tilojen ulkopuolella olevassa 24/7-lukusalissa)
  • voit myös varata koneen etukäteen kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisen kirjaston sekä kurssikirjaston asiakaspalvelussa


Muistathan, että voit lainata läppärin käyttöösi myös pääkirjastossa.

Kirjaston tilaohjelma mahdollisti mittavat aineistohankinnat 31.1.2014

Turun yliopiston kirjasto etenee kohti kuuden toimipisteen ja uuden toimintatavan mallia. Tiloista säästyneillä euroilla on ostettu monipuolinen paketti eri tieteenalojen tietoaineistoja kaikkien yliopistolaisten hyödynnettäviksi.

Ulla Nygrénin aloittaessa yliopiston kirjastonjohtajana vuonna 2010 kirjastolla oli parikymmentä toimipistettä. Viime vuosina tiloja ja vuokrakustannuksia on karsittu tuntuvasti. Ajatukset kirjaston tulevaisuuden suunnasta kirkastuivat lopullisesti HalRake-työskentelyn myötä.

– HalRake-prosessissa me kirjastolaiset olimme kuuntelijoita. Halusimme selvittää, mitä tiedeyhteisö odottaa tulevaisuuden yliopistokirjastolta. Vastauskin tuli esille kirkkaana: meiltä odotetaan ennen muuta asiantuntijapalveluita, sen sijaan esimerkiksi kirjojen lainausta ja palautusta voidaan yhä enemmän automatisoida, Ulla Nygrén sanoo.

Ostoskorissa e-aineistoja ja inkunaabeleita

Säästyneet vuokrakulut on kanavoitu monipuolisiin uusiin tietoaineistoihin.

– Nyt hankitut aineistot ovat kaikkien yliopistolaisten, yhtä hyvin graduaan tekevien opiskelijoiden kuin varttuneiden tutkijoidenkin käytettävissä. Hankinnoissa olemme pitäneet mielessämme yliopiston monialaisuuden, ja uutta mielenkiintoista tarjontaa löytyykin nyt eri tieteenaloille, Nygrén vinkkaa.

Sähköisiä tietoaineistoja ei hankittu summamutikassa, vaan kirjastolla on ollut käytettävissään elektronisten aineistojen kustantajilta saatuja tietoja. Kustantajat nimittäin rekisteröivät myös sellaisen aineiston latausyritykset, johon käyttäjällä ei ole oikeuksia. Niinpä tiettyjen aineistojen saatavuutta on nyt lisätty ostamalla yliopistolaisille lisenssi myös vanhempiin artikkeleihin, jotka eivät ennen ole olleet saatavilla.

– Elektronisten aineistojen saatavuus ja käyttö on lisääntynyt huimasti myös muiden kuin kovien tieteiden alueella. Niinpä nyt tehdyissä hankinnoissa on paljon mielenkiintoista paitsi kovien tieteiden edustajille, myös vaikkapa oikeustieteilijöille, yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille.

Myös kirjaston vanhan kirjallisuuden kokoelmaan on tehty täydennyksiä.

– Neljän viime vuoden aikana olemme saaneet hankittua esimerkiksi Turkuun ja Ruotsi-Suomen historiaan liittyvää arvokasta aineistoa, muun muassa inkunaabeleita.

Kirjastotilojen konsepti ajatellaan uudelleen 

Pääkirjaston henkilökunta muuttaa pian väistötiloihin Jusleniaan, kun pääkirjasto menee huhti-toukokuussa remonttiin. Uudistunut pääkirjasto aukeaa käyttäjille alkuvuonna 2015. Asiakkaille remontti tuo muun muassa lainaus- ja palautusautomaatit, uusia kokoelmia, ryhmätyöskentelytiloja ja lukunurkkauksia nyt lukusalikäytössä olevaan kakkoskerrokseen ja täysin hiljaisen työskentelytilan nyt henkilökunnan käytössä olevaan kolmanteen kerrokseen.

Tähtäimessä on, että tulevaisuudessa Turun kampusalueella on kuusi kirjaston toimipistettä: pääkirjasto, Quantum, Calonia, Educarium, kauppakorkeakoulu ja Teutori.

– Punaisena lankana kaikissa kirjastoyksiköissämme tulee olemaan asiakkaiden pariin jalkautuminen.  Esimerkiksi nykyisenkaltaisista suurista lainaustiskeistä luovutaan.

Uuden ajattelun laboratoriona toimii Teutori-rakennus, johon avataan loppukesästä tilat Sirkkalan kasarmialueella sijaitsevien humanististen tiedekunnan oppiaineiden ja lääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluille. Uutta toimintamallia ollaan tämän vuoden aikana ottamassa käyttöön myös kauppakorkeakoulun kirjastossa, jossa on menossa yhteistyöhanke Suomen Yliopistokiinteistöjen kanssa.

– Uudistusten myötä asiakkaamme saavat entistä paremmat kirjaston asiantuntijapalvelut ja toisaalta modernit tilat kirjastossa tapahtuvaan työskentelyyn. Tulevaisuuden yliopistokirjasto ei ole huopatossutehdas, vaan kommunikointi henkilökunnan ja muiden asiakkaiden kanssa on sallittua ja toivottavaa. Toki täyttä hiljaisuutta vaativallekin työskentelylle taataan myös jatkossa asianmukaiset tilat, Ulla Nygrén lupaa.

Tarkemmin kirjastotoimipisteiden uudistuvista tiloista ja palveluita kerrotaan kirjaston www-sivuilla myöhemmin tänä vuonna.

Uusi opas e-kirjoihin – löydä, käytä, ehdota, vertaile 23.1.2014

Yli 30 e-kirjojen toimittajan erilaiset käytännöt saavat käyttäjän joskus ihmettelemään, miksi yksi e-kirja toimii näin ja toinen noin. Kirjasto on sen vuoksi tehnyt yliopistolaisten käyttöön uuden e-kirja -oppaan, jossa e-kirjojen käyttöehtoja, ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia selvitetään.

​Turun yliopistolaisilla on käytössään jo yli 400 000 e-kirjaa yli 30 eri toimittajan kautta. Kirjojen toimittajilla voi olla keskenään hyvin erilaiset tekniset ratkaisut, käyttöehdot ja valikoimat, joten ei ole ihme, jos e-kirjan lukija välillä hämmentyy.

Miten e-kirja toimii?

E-kirjat hankitaan yliopistolaisten käyttöön joko suurina kirjapaketteina tai yksittäisinä teoksina, kertoo johtava informaatikko Leena Järveläinen. Suurinta osaa e-kirjoista voi lukea ilman erillistä laitetta tai ohjelmaa. Myös mobiilikäyttö on mahdollista; siihen liittyvät ohjeet löytyvät oppaan Käyttöohjeita-välilehdeltä kohdasta Yleistä, Järveläinen vinkkaa.

Useimmiten e-kirjoja käyttäessä riittää, että tietokone pystyy avaamaan pdf-tiedoston ja itse tarkistaa, että on joko yliopiston verkossa tai kirjautuu sisään yliopiston utu-tunnuksilla.

Mitä eroja e-kirjoissa on?

Käyttäjän on joskus vaikea tietää, miksi jonkin e-kirjan voi tallentaa omalle koneelle ja toista ei tai miksi e-kirja ei suostu aukeamaan. E-kirjapalvelut tosiaan vaihtelevat; eroja voi olla mm. siinä,

  • voiko kirjan lukea sivu/kappale kerrallaan tai kokonaan
  • voiko kirjan tallentaa omalle koneelleen
  • kuinka monta lukijaa kirjalla voi olla yhtä aikaa
  • tarvitaanko kirjan lukemiseen tai merkintöjen tekemiseen oma apuohjelmansa
  • jne.

Vaihtelevat käytännöt on koottu E-kirjat -oppaan Vertaile-välilehdelle, josta eri kirjojen toiminnallisuuksia voi kätevästi tutkia. E-kirja-opas on osa ResearchGuides -palvelua ja löytyy osoitteesta http://libguides.utu.fi/e-kirjat.

Käytä e-kirjaa, kehitä opasta

Johtava informaatikko Leena Järveläinen kertoo oppaan syntyneen e-kirjojen käytön kasvettua: ”Päätimme koota e-kirjoihin liittyviä faktoja ja neuvoja yhteen paikkaan, jotta asiakkaiden olisi helpompaa ottaa e-kirjat jokapäiväiseen käyttöön opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tueksi. Siksi otamme mielellämme jatkossakin palautetta vastaan kaikesta asiaan liittyvästä: Ollaan yhteydessä!”

Lisätietoja:

Johtava informaatikko

Leena Järveläinen

leena.jarvelainen@utu.fi

puh. (02) 333 5869

Löydä sanomalehdet helposti yhdestä paikasta 7.1.2014

Kirjasto tarjoaa uuden tavan löytää sanomalehtiä. Sanomalehdet-opas on osa ResearchGuides -palvelua, josta löydät myös tieteenalakohtaiset tiedonhaun oppaat.

​Sanomalehdet-opas kuvaa Turun yliopiston kirjaston sanomalehtikokoelmaa, sanomalehtien saatavuutta sekä niiden eri tallennusmuotoja. Opas auttaa sinua löytämään sanomalehtiä, sanomalehtiartikkeleita ja tietokantoja.

Löydät sanomalehdet-oppaan osoitteesta: http://libguides.utu.fi/sanomalehdet

Paperinen sanomalehti, mikrofilmi ja verkkoon digitoitu sanomalehti

Sanomalehdet-oppaaseen on koottu tietoa kirjaston sanomalehtikokoelmasta: painetuista, mikrofilmatuista ja verkosta saatavilla olevista sanomalehdistä.  Palvelun on tarkoitus tuoda entistä paremmin esille paitsi kirjaston painetut ja mikrofilmatut sanomalehdet kuin myös verkossa olevat digitoidut sanomalehdet.

Turun yliopiston kirjasto on yksi Suomen kuudesta vapaakappalekirjastosta. Vapaakappaleoikeuden ansiosta löydät kirjastosta kotimaiset suomenkieliset sanomalehdet kattavasti vuodesta 1919 alkaen vuoteen 2007 asti. Lisäksi kokoelmamme sisältää muutamia ruotsinkielisiä kotimaisia sanomalehtiä.

Kokoelmassa on myös ennen vuotta 1919 ilmestyneitä sanomalehtiä sekä ulkosuomalaisia sanomalehtiä: USA:sta, Kanadasta, Neuvosto-Karjalasta, Ruotsista. Turun yliopiston kirjaston hankkimat ulkomaiset sanomalehdet ovat luettavissa pääasiassa elektronisessa muodossa.

Anna palautetta

Sanomalehdet-oppaan tekijät toivovat, että palvelua rakennettaisiin yhdessä asiakkaiden kanssa: ”Toivomme suoraa palautetta, kommentteja ja vinkkejä, jotta sanomalehdet-opas palvelisi asiakkaita mahdollisimman hyvin”. Käyttäjät voivat osallistua oppaiden sisällön tuotantoon kommentoimalla jo valmiita sisältöjä tai ehdottamalla uusia.

Palautetta voi antaa suoraan oppaan kommentointi-kenttiin tai sähköpostia voi lähettää tekijöille osoitteeseen kirjasto-palaute@utu.fi.

 

Löydät sanomalehdet pääkirjastosta ja Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluista

Muistathan, että kirjaston

  • Painetut sanomalehdet sijaitsevat sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa Raisiossa.
  • Mikrofilmit ovat pääkirjaston toisesta kerroksesta.
  • Historialliseen sanomalehtikirjastoon on digitoitu sanomalehtiä vuosilta 1771-1910. Historiallinen sanomalehtikirjasto on käytettävissä verkossa vapaasti.
  • Historiallinen sanomalehtiarkisto on käytettävissä vain Turun yliopiston pääkirjaston lukusalissa olevalla erikseen nimetyllä koneella. Tällä verkkoaineistokoneella voit lukea vanhoja suomalaisia sanomalehtiä vuosilta 1910-1917.
  • Voit varata koneen käyttöösi verkossa tai puhelimitse 02 333 6176.